Kun syöt, pysyt tahdissa!

Heippa ja kiitos kysymyksestäsi!

Hienoa, että olet saanut kesän aikana voimiasi takaisin! On vaikeaa sanoa, kummasta pulssin lasku johtuu – kunnosta vai alhaisesta painosta. Joillakin ihmisillä pulssi on myös luonnostaan harva. Kannustaisin sinua keskustelemaan asiasta lääkärin tai hoitajan kanssa. Kannattaa myös muistaa, että toipuminen syömishäiriöstä vie aikaa ja on välttämätöntä, että se tapahtuu hallitusti. On tärkeää, että liikut vain sen verran, kuin toipuvalle kehollesi on sopivaa ja että ravitsemuksen määrä on liikuntamääriin nähden riittävä.

Syömishäiriöliiton SYLI-chat ja tukipuhelin tarjoavat myös keskusteluapua ja vertaistukea, jos koet sille tarvetta.

Tsemppiä syksyyn!

Hei ja kiitos kysymyksestäsi! Päivät ovat usein täynnä kaikenlaista ja yö tulee aina yhtä nopeasti, vaikka kuinka yrittää päästä ajoissa nukkumaan. Siksi onkin tosi hyvä, että kiinnität huomiota, että saisit riittävästi unta ja lepoa.

Ensinnäkin nukahtamisen helpottamiseksi voi tehdä jo monta asiaa. Meillä jokaisella on oma sisäinen keskuskello ja jokaisella on oma yksilöllinen luontainen vuorokausirytmi. Sen vuoksi jotkut meistä ovat enemmän aamuvirkkuja tai jotkut kukkuvat helposti myöhään yöhön. Toki unen tarpeeseen vaikuttavat myös monet muut asiat. Mutta nukahtamisen helpottamiseksi hengästyttävä liikkuminen pari tuntia ennen nukkumaan menemistä voi jo auttaa. Myös iltaisin on hyvä rauhoittaa tekemisiään, esimerkiksi jättää puhelin syrjään, vähentää valaistusta ja puuhastella jotain rauhallista ennen nukkumaanmenoa. Joillekin toimii esimerkiksi kirjan lukeminen tai rauhallisen musiikin kuuntelu. Nukahtamista eivät edistä puhelimen selaaminen vuoteessa tai television katselu. Näyttöpäätteiden sininen valo enemmänkin virittää aivoja kuin rauhoittaa. Usein myös somesta ja televisiosta tulee kiinnostavia tai jännittäviä asioita, mitkä eivät auta kehoa ja mieltä rauhoittumaan.

Muutoin riittävän unen määrän turvaamiseksi auttavat tasapainoinen arkirytmi ja liikkuminen sekä monipuolinen ja säännöllinen ruokavalio. Kun arjessa on riittävästi lepoa, työtä/ opiskelua ja vapaa-aikaa, sujuvat arjen askareetkin paremmin. Nuorella yöunen tarve vaihtelee 8-10 tunnin välillä. Unen tarpeeseen vaikuttavat arjen fyysiset ja psyykkiset kuormitustekijät. Jos arjessa on paljon erilaisia kuormitustekijöitä, kuten esimerkiksi raskas fyysinen liikuntaharrastus, stressaava jakso koulussa ja kärhämää ystäväpiirissä, on unentarve myös usein suurempi.

Eli nukahtamisen helpottamiseksi ja riittävien yöunien takaamiseksi kannattaa huolehtia, että arjessa on sopivasti fyysistä rasitusta, riittävästi lepoa sekä riittävästi rentoa ja mielekästä tekemistä. Kun keho saa tarpeeksi monipuolista ravintoa ja kropan pistää liikkeelle ja hengailee kavereiden kanssa, niin myös uni maistuu paremmin.

Lisää vinkkejä riittävään uneen ja lepoon Fressiksen tietopankista.

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Hienoa, että pohdit unentarvettasi. Nuoren yöunen tarve vaihtelee 8-10 tunnin välillä ja oman unentarpeen selvittäminen onnistuu parhaiten kuuntelemalla omaa kehoaan. Kerroit, että vaikka olet nukkunut yli 8 tuntia, koet olevasi herätessäsi väsynyt. Sinun kannattaa siis kuulostella, onko 8 tunnin yöunet sinulle riittävät? Myös arjen kiireet ja stressi sekä muu fyysinen ja psyykkinen kuormitus vaikuttavat tarvitsemaamme unen ja levon määrään. Siksi onkin tärkeää muistaa riittävien yöunien lisäksi antaa itselleen aikaa palautua ja rentoutua myös hereillä ollessaan. Luppoaika ja pelkkä oleminen ja rentoutuminen ovat tärkeä osa arkea ja auttavat palautumisessa.

Oman unen tarpeen selvittämisen lisäksi kannattaa siis tarkastella, kuinka paljon arjessa on menoa ja melskettä. Myös ruudun ääressä olemista ja älypuhelimen selaamisen määrää kannattaa miettiä. Somessa tai pelatessa saattaa helposti vierähtää pidempikin aika. Yhteydenpito kavereiden kanssa on toki tärkeää, mutta on hyvä muistaa, että aivot tarvitsevat välillä myös lepoa.

Kysyit, mitä voisit tehdä, ettet olisi niin väsynyt. Riittävien yöunien lisäksi kannattaa huolehtia monipuolisesta ja säännöllisesti ruokavaliosta sekä liikkumisesta. Myös kavereiden kanssa hengailu IRL, luonnossa liikkuminen ja vaan oleminen tukevat jaksamistasi. Jos väsymykseen ei tunnu kotikonstit auttavan, kannattaa kääntyä esimerkiksi kouluterveydenhoitajan puoleen. Terveydenhuollon ammattilaisen kanssa voitte yhdessä pohtia, onko jokin muu syy, mikä voisi aiheuttaa väsymystä.

Nimimerkki minä on myös kysynyt väsymyksestä. Fressiksen tietopankista voi lukea lisää arkirytmistä ja unen tarpeesta.

Ihanaa kesää!

Moikka! Kiitos kysymyksestä herkutteluun liittyen. Herkut kuuluvat olennaisesti osaksi elämää ja etenkin juhlahetkiin, mutta toki kohtuullisissa määrin. Sopiva määrä on esimerkiksi yksi pieni herkku päivässä tai kohtuullinen herkkupäivä viikossa – sen mukaan mikä omalla kohdalla tuntuu järkevältä.

On tärkeää, että ruokavalion perusta on kunnossa. Eli paljon kasviksia ja hedelmiä, kuitupitoista täysjyvää sekä proteiinia ja pehmeää rasvaa. Herkut ovat niin sanottua sattumaosastoa, joita voi syödä nimensä mukaisesti satunnaisesti. Nälän kurniessa kannattaa syödä monipuolista perusruokaa ja vasta kylläisenä vähän herkutella. Herkkujen määrää on helpompi kontrolloida, kun niitä ei syö nälkäänsä.

Joillekin ihmisille toimii hyvin tyyli, että syö joka päivä yhden pienen herkun. Toiset taas keskittävät herkuttelun esimerkiksi viikonlopulle. Tällöin kuitenkin riskinä on, että kun koko arkiviikon odottaa viikonvaihteen herkkuhetkeä, lähtee viikonloppuna herkuttelu lapasesta. Toimivampi tyyli voisi olla niin, ettei herkkujen syöminen ole milloinkaan kiellettyä, mutta samalla kiinnittää huomiota määrään – suuria herkkumääriä ei tule syödä päivittäin.

Herkuista ovat kysyneet myös nimimerkit t19 ja Makea-addiktoitunut. Vinkit helppoihin makupaloihin Fressiksestä.

Heippa! Kiitos kysymyksestäsi. Pikaruokaravintoloissa syömisessä pätee vahvasti sama periaate, kun ruokailussa yleensäkin – kaikkea mahtuu ruokavalioon, mutta määrä ratkaisee. Pikaruokaravintoloissa käyminen satunnaisesti on ihan ok, kunhan huolehtii, että muu ruokavalio koostuu terveellisestä perusruosta eikä energiansaanti nouse pilviin.

Pikaruokaravintoloissa tarjoiltavat ruoat, kuten hampurilaiset, ranskalaiset, limsat sekä kaikki mahdollinen uppopaistettu sisältää usein paljon energiaa, kovaa rasvaa, suolaa ja sokeria. Pikaruokaravintolan ruoissa ei ole paljoakaan jaksamiselle ja terveydelle tärkeitä ravintoaineita, kuten kuitua, vitamiineja ja kivennäisaineita sekä proteiinia. Syömällä yhden hampurilaisaterian saa helposti jopa koko päivän energiamäärän ja lisäksi reilusti kovaa rasvaa ja suolaa.

Omassa ruokailussa hyvä nyrkkisääntö on, että kun 80 % on hyvää ja terveellistä ruokaa, niin 20 % voi jättää esimerkiksi herkuttelulle. Tällä ajatuksella pikaruokaravintoloissa käyminen välillä on ihan ok, jos ruokavaliosi on muutoin tasapainossa ja syöt päivittäin paljon vihanneksia ja kasviksia. Fressis suosittelee kokeilemaan pikaruokapaikoissakin erilaisia vaihtoehtoja; voit esimerkiksi korvata ranskalaiset kasvis- ja porkkana-annoksilla tai vaihtaa limun soodaveteen 😊

Lisää monipuolisesta ravitsemuksesta Fressiksen tietopankissa.

Tänne sivulle on koottu eri pikaruokaravintoloiden ruoka-annosten energiapitoisuuksia sekä rasva- ja suolamääriä.

Heippa ja kiitos kysymyksestäsi liittyen välipaloihin! Välipalat ovat vähintäänkin yhtä tärkeä osa ruokavaliota kuin pääruoat. Terveellinen välipala kannattaa rakentaa kolmesta osasta: kasvis, vilja ja proteiini – esimerkiksi täysjyväleipä runsailla kasviksilla ja kananmunalla sekä lisäksi hedelmä. Ateriavälin pitäminen säännöllisenä kannattaa, jottei nälkä (tai nälkäkiukku!) pääse yllättämään ja jaksaa pysyä virkeänä läpi päivän.

Välipalan koostamisessa kannattaa hyödyntää samaa lautasmalliajattelua kuin pääruoillakin: kasvista, viljaa sekä jokin proteiinin lähde. Kasvisosa voi olla esimerkiksi hedelmä, leivän päällä olevat vihannekset, marjoja puurossa tai pieni lasillinen täysmehua. Viljoista kannattaa valita täysjyvävaihtoehto, sillä ne sisältävät enemmän kuitua kuin vaaleat viljat – näin nälkä pysyy pidempään loitolla. Hyvä viljavaihtoehto välipalalle on esimerkiksi ruisleipä, tuorepuuro tai sokeroimaton granola. Proteiininlähteeksi voi valita oman mielen mukaan esimerkiksi maitotuotteita, juusto leivälle tai kananmuna. Viimeisen silauksen välipalaan tuo pehmeän rasvan lähde, kuten muutama pähkinä tai margariini leivällä. Fressiksen videolta vinkit välipalan koostamiseen.

Terveellisiin välipaloihin liittyy ei vain se mitä ne sisältävät, vaan myös se milloin välipaloja syö. Välipaloja tai pienempiä aterioita on hyvä syödä 2-3 kertaa päivässä riippuen nälän tuntemuksista – kurnivaa vatsaa kannattaa kuulostella ja keskittää syömiset niihin hetkiin, kun huomaa olevansa nälkäinen. Näin välttyy myös turhalta napostelulta. Välipalat kannattaa ajoittaa ruokailujen väliin, esimerkiksi iltapäivälle ennen iltaruokaa ja mahdollisesti aamupäivälle ennen lounasta – riippuen toki omasta ruokailurytmistä. Monille sopiva rytmi on 3-6 ateriaa päivässä ja 3-5 tunnin välein.

Paljon sokeria sisältäviä välipalat tulisi säästää herkkuhetkiin, sillä ne eivät pidä nälkää loitolla kovin kauaa. Jos harrastaa paljon liikuntaa, huolehdi myös siitä, että välipalalla on tarpeeksi hyviä hiilihydraattien lähteitä eli ensisijaisesti viljoja. Terveellisen välipalan kasaaminen onnistuu myös liikkeellä ollessa. Kurkkaa vinkit edulliseen ja nopeaan välipalaan Fressiksestä.