Kun syöt, pysyt tahdissa!

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Hyvä, että otit yhteyttä ja kerroit tilanteestasi. Laihdutit siis jo muutama vuosi sitten niin, että painosi putosi roimasti. Sen jälkeen kertomasi perusteella ajatuksesi ovat liikkuneet paljon ja toistuvasti syömisen, painon ja lihomisen pelon ympärillä. Kertomasi mukaan liikut paljon ja useamman kerran viikossa. Joinakin päivänä liikut jopa kaksi kertaa. Laskujeni mukaan olet koko ajan ollut normaalipainoinen ja nyt olet hoikka. Kerroit myös toistuvista ahmimiskohtauksista ja tarpeesta ahmia.

Syömisen ja painon jatkuva tarkkailu, lihomisen pelko, liikunnan runsas harrastaminen sekä ahmiminen viittaavat siihen, että syömiseen ja omaan kehoon liittyvät ajatukset eivät ole enää terveellä pohjalla. Pohdit itsekin, kuinka saisit syömisen kuriin. Olet siis itsekin tunnistanut, ettei tilanne ole ehkä enää hallinnassasi. Omia syömiseen ja painoon liittyviä ongelmia ja mahdollisia syitä sen taustalla ei ole helppo tunnistaa. Joskus ahdistavat ajatukset tai ikävät kokemukset elämässä voivat heijastua syömiseen. Nuoruusiässä myös keho muuttuu ja mieli käy läpi aikamoista myllerrystä. Vaikeita ajatuksia saattaakin päätyä hallitsemaan esimerkiksi laihduttamalla tai ahmimalla. Vähitellen syömisen ja painon kontrollointi voi ruveta hallitsemaan arkea ja viedä tilaa kaikelta muulta. Tällöin voidaan puhua syömishäiriöstä.

Syömiseen ja kehonkuvaan liittyvät ongelmat aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja rajoittavat elämää. Syömishäiriö on myös sairaus, jossa mielen hyvinvoinnin lisäksi vaarantuu fyysinen terveys. Sen vuoksi syömishäiriöön sopivaan oireiluun olisi tärkeää saada apua ajoissa. Nuorella naisella säännöllinen ja riittävä ravitsemus ja sekä terveet liikuntatottumukset ovat tärkeitä esimerkiksi luuston terveyden ja hormonitoiminnan kannalta.

Kuvaamasi tilanteen perusteella tarvitset ammattilaisen apua ja tukea. Sinun tulisi hakeutua esimerkiksi kouluterveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolle juttelemaan tilanteestasi. Myös koulukuraattori tai –psykologi osaavat auttaa. Avun pyytäminen ei aina ole helppoa ja ahmiminen saattaa esimerkiksi aiheuttaa häpeää. Jos avun hakeminen tuntuu vaikealta yksin, voisit jutella asiasta ensin vaikka vanhempasi tai jonkun muun luotettavan aikuisen kanssa.

Sekasin-chat on nuorille tarkoitettu palvelu, jossa voi myös nimettömänä jutella mieltä askarruttavista asioista. Voit lisäksi keskustella Syömishäiriöliiton tukipuhelimessa tilanteestasi.

Halutessasi voit lukea lisää aiheesta Nyyti ryn sivuilta tai Nuorten mielenterveystalon sivuilta.

Toivottavasti uskaltaudut ja rohkaistut hakemaan apua!

Moikka ja kiitos hyvästä kysymyksestäsi!

On totta, että useiden raaka-aineiden koostumus ja ravintoaineiden pitoisuudet muuttuvat valmistettaessa. Luotettava lähde tämän tyyppiseen vertailuun on kansallinen koostumustietopankki Fineli.fi, josta voit hakusanoilla hakea tarkempia vastauksia tähän kysymykseen. Esimerkiksi 100 grammassa keitettyä riisiä, jossa ei ole lisättyä suolaa, on hiilihydraatteja 90%, proteiinia 7%, kuituja 1% ja rasvaa 2%.

Jos tarkastelet internetissä olevien kilokalorilaskureiden energiatietoja, niissä pääsääntöisesti ilmoitetaan erikseen, onko kyseessä kypsennetty vai kypsentämätön ruoka-aine. Kilokalorilaskureiden lähteet ovat kuitenkin usein epäselviä ja mahdollisesti epäluotettavia, joten suosittelemmekin hyödyntämään mm. edellä mainittua Fineli.fi-palvelua omatoimiseen vertailuun.

Moi, ja kiitos kysymyksestäsi!

Ensinnäkin todella hienoa, jos pystyt rajaamaan herkuttelusi yhteen päivään viikossa. Kysymykseesi voi melko suoraan vastata, että on ok syödä kerran viikossa jäätelöä jos syöt muutoin tasapainoisesti ja säännöllisesti sekä muistat myös liikkua päivittäin riittävästi. Pitää kuitenkin huomioida, että jos syöt jotakin muuta makeaa, kuten vaikkapa irtokarkkeja tai leivoksia muina päivinä, pitää pohtia uudestaan sokeristen herkkujen syömistä viikon aikana. Sanot kuitenkin, että muina päivinä et juuri syö sokeria eli yleisterveyden ja suun terveyden osalta jäätelö-herkuttelu kerran viikossa on ok, eikä sinulla ole tämän takia hätää diabeteksen suhteen.

Diabetes-tyypeistä yleisimmin tunnettuja ovat tyypin 1 diabetes ja tyypin 2 diabetes. Kaikilla diabetestyypeillä voi olla erilaisia ilmenemismuotoja ja siksi hoitomuoto voi vaihdella ruokavalion ja insuliinin välillä. Tyypin 1 diabetes vaatii elinikäisen insuliinihoidon, kun taas tyypin 2 diabetesta sairastavan on toisinaan mahdollista ylläpitää verensokeritasonsa normaalin rajoissa painonhallinnan ja liikunnan avulla.

Diabetes-tyypistä riippuen sen puhkeamiseen voi vaikuttaa geneettinen alttius ja elintavat. On yleensä mahdotonta sanoa, mistä tietystä syystä ihmisellä puhkeaa diabetes: yleensä tämä sairaus on monen tekijän summa, eli yhtä tiettyä syytä diabetekselle ja sen puhkeamiselle ei välttämättä ole. Diabeteksen ennaltaehkäisyn kannalta on todella tärkeää muistaa säännöllinen liikunta, tasapainoinen ateria (esimerkiksi lautasmalli) ja säännöllinen ateriarytmi: eli muista syödä aamupalaa, lounas, välipaloja ja päivällinen. Myös tupakoimattomuus on tärkeä asia, koska tupakointi lisää normaalipainoisten riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen.

Halutessasi voit lukea lisää monipuolisesta ravitsemuksesta Fressiksen tietopankista.

Tsemppiä kevääseen!