Kun syöt, pysyt tahdissa!

Heippa ja kiitos kysymyksestäsi!

Ruokahaluttomuus voi johtua monista asioista. Väliaikainen ruokahaluttomuus on melko yleistä. Ihmiset saattavat reagoida esimerkiksi stressiin tai flunssaan ruokahaluttomuudella. Lyhytaikaisella ruokahaluttomuudella tai syömättömyydellä ei ole terveyden kannalta suurta vaikutusta perusterveelle nuorelle, mutta kerrot kuitenkin, että ruokahaluttomuutta on jatkunut sinulla jo useamman kuukauden ajan.

Harrastatko liikuntaa? Liikunta ja ulkoilu lisäävät energiankulutusta ja kasvattavat luontaisesti nälkääsi. Voisit esimerkiksi kokeilla lyhyttä kävely- tai juoksulenkkiä kerran päivässä ja katsoa saako ulkona liikkuminen ruokahalusi kasvuun. Miten jaksamisesi muuten? Nukutko riittävästi vai kärsitkö unettomuudesta? Tuntuuko, että jaksat keskittyä päivittäisissä askareissa? Uupumuksen tunne yhdistettynä ruokahaluttomuuteen voi olla merkki raudanpuutoksesta, joka on etenkin nuorilla naisilla melko yleinen. Voisit käydä kouluterveydenhoitajan tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla mittauttamassa hemoglobiiniarvosi.

Hyvä, että pyrit ruokahaluttomuudesta huolimatta syömään säännöllisesti. Hyvä ajatus voisi olla pienten annosten syöminen useammin. Valitse mieluiten esimerkiksi terveellisiä lempiruokiasi. Voisit myös päivän ajan pitää aina laukussa mukana esimerkiksi hedelmää tai muuta välipalaa, ja laittaa vaikka kännykkään muistutuksen sen syömisestä. Aamuisin syöminen voi tuntua joidenkin mielestä epämiellyttävältä ajatukselta, kun taas toiset eivät voisi kuvitella starttaavansa päivää syömättä. Aamupalan syömisen voi opetella ja pienikin aamupala helpottaa päivän käyntiin saamista. Varsinkin jos edellisenä iltana ei ole ruoka maistunut, niin aamulla kannattaa syödä edes jokin pieni jugurtti tai leipä. Tältä videolta löydät vinkkejä aamu- ja välipalojen helppoon koostamiseen. Kannattaa myös lukea artikkelimme siitä, miksi säännöllinen ateriarytmi on niin tärkeä asia.

Pitkäaikainen ruokahaluttomuus voi liittyä myös johonkin sairauteen, kuten masennukseen. Jos yhtään epäilet, että saattaisit kärsiä masennuksesta tai muusta terveysongelmasta, kannattaa sinun ehdottomasti mennä juttelemaan lääkärille näistä oireista, etenkin jos kotikonstit eivät toimi eikä ruokahalusi palaa tulevien viikkojenkaan aikana.

Mukavaa joulun odotusta!

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Kuvailemasi väsymys pitkään kestäessään ei ole normaalia, vaan vaatii tutkimista ja mielellään aivan lähipäivinä. Väsymystä voi aiheuttaa moni asia: masennus, anemia, kilpirauhaspulmat, stressi ja monet kehon sairaudet. Hiusten lähteminen voi liittyä tähän asiaan, sillä se on esimerkiksi yksi kilpirauhasen vajaatoiminnan oire. Myös moni muu hormonihäiriö tai vaikka keliakia voi aiheuttaa samaa.

Kannattaa siis ilman muuta olla lähipäivinä yhteydessä lääkäriin tai terveydenhoitajaan asian selvittämiseksi. Voit itse yrittää huolehtia siitä, että yöuni ei venyisi yli 9 tunnin mittaiseksi ja koita välttää myös pitkiä päiväunia (laita vaikka herätys päälle 30 min päähän). Lisäksi on hyvä syödä säännöllisesti ja monipuolisesti noin 4 kertaa päivässä. Kannattaa välttää rasvaista ja sokerista ruokaa, ja suosia sen sijaan kokojyväviljaa, hedelmiä, vihanneksia ja marjoja.

Tsemppiä loppuvuoteen!

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Aktiivinen liikkuminen tosiaankin lisää ruokahalua ja energiantarvetta. Liikunnan harrastaminen vaikuttaa energiankulutukseesi myös lepopäivinä, sillä kehon palautuminen ja lihasten energiavarastojen täyttyminen jatkuu useamman päivän ajan harjoituksen jälkeen. Syömisen suhteen on hyvä kiinnittää huomiota muutamaan asiaan.

Kaikista tärkeintä on ruokailun säännöllisyys. Kun ateriat ajoittaa tasaisesti pitkin päivää, noin kolmen tunnin välein, eivät nälkä ja herkkuhimo pääse yllättämään. Jos tuntuu, että ateriavälit venyvät liikaa, voit pitää vaikka treenilaukussa välipalapatukkaa tai muuta pikku evästä mukana, ja syödä sen heti liikuntasuorituksen jälkeen pahimpaan nälkään. Harjoituksen jälkeen on hyvä syödä melko pian jotain hiilihydraattipitoista välipalaa tai ruokaa, jotta kehon palautuminen alkaa tehokkaasti. Lisätietoa säännöllisestä ateriarytmistä löydät Fressiksen sivuilta.

Toinen tärkeä asia on ruokavalion koostaminen terveellisestä perusruoasta. Herkkuja ja sattumia mahtuu ruokavalioon, mutta perusta koostuu terveellisistä ruoista: paljon kasviksia ja hedelmiä, täysjyvää (kuten tummaa riisiä ja pastaa, täysjyväleipää), proteiinia (kuten kala, kana ja kasviperäiset proteiinit) sekä pehmeitä rasvoja. Aterioiden koostamisessa auttavat lautasmalli ja ruokapyramidi. Riittävän suurten annosten syöminen auttaa herkkuhimon taltuttamisessa.

Jos painoon ja syömiseen liittyvät asiat mietityttävät sinua paljon, voisi olla hyvä käydä juttelemassa asiasta vielä esimerkiksi kouluterveydenhoitajan kanssa.

Herkuttelu on askarruttanut Fressiksen palstalla myös nimimerkkejä t19 ja Makea-addiktoitunut.

Mukavaa loppuvuotta!

Heippa ja kiitos kysymyksestäsi! 

Harmillista kuulla, ettet saa unta öisin. Vaikka unentarve onkin yksilöllistä, niin alle 5 tunnin yöunet ovat etenkin nuorelle todella lyhyet. Nuorilla unentarve vaihtelee yleensä 8-10 tunnin välillä. Riittävä uni pitää meidät terveinä ja toimintakykyisinä, ja kasvavalle ja kehittyvälle nuorelle riittävä unen saanti on erityisen tärkeää. 

Biologinen keskuskellomme ohjaa vuorokausirytmiämme ja unen ajoittumista. Tämän perusteella ihmiset jaotellaan usein ns. aamu- ja iltavirkkuihin. Vuorokausirytmimme voi myös vaihdella esimerkiksi eri elämänvaiheissa. Kerroit kysymyksessäsi oman rytmisi olevan enemmän iltapainotteinen. Nuoruudessa vuorokausirytmin siirtyminen iltapainotteiseksi onkin varsin tavallista.  

On myös ihan luonnollista, jos kokee viihtyvänsä paremmin pimeässä ja hiljaisessa, kuin valoisassa päivässä. Ongelmaksi sen suhteen, että haluaisit valvoa yöt ja nukkua päivät, muodostuu kuitenkin valitettavasti se, että yhteiskuntamme pyörii varsin päiväpainotteisesti ja nuorten on esimerkiksi käytävä koulussa päivisin. Tulevaisuudessa voit toki miettiä, haluaisitko suuntautua esimerkiksi sellaiseen ammattiin, jossa on mahdollisuus tehdä yötöitä. 

Oletko pohtinut, mikä voisi olla syynä sille, ettet saa unta iltaisin? Koetko nukkumaan mennessäsi pyöritteleväsi mielessäsi ajatuksia, jotka eivät anna rauhaa tai tunnetko itsesi alakuloiseksi? Nämä tekijät voivat vaikuttaa siihen, että nukahtaminen on hankalaa. Mikäli haluat keskustella nukkumisesta jonkun kanssa, voit hakeutua esimerkiksi kouluterveydenhoitajan luo. Yhdessä voitte miettiä syitä unen häiriintymiselle ja tehdä suunnitelman tilanteesi helpottamiseksi. 

Tsemppiä syksyyn ja levollisia yöunia!