Kun syöt, pysyt tahdissa!

Moikka!

Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestäsi. Varsinaisia ravintoarvoja on vaikea hahmottaa ruokalistasta, jonka kävimme läpi pyynnöstäsi. Vaikuttaa siltä, että kouluruokalanne noudattaa näkyvästi ravitsemussuosituksia ja varmasti pyrkii tarjoamaan teille oppilaille ravitsevaa ruokaa päivittäin. Joka päivä oli tarjolla erilaisia ruokalajeja, joissa ravintoarvot voivat kuitenkin vaihdella keskenään. On joka tapauksessa mukava juttu, että ruokalistassa on vaihtelevuutta ja monipuolisuutta! Jos esimerkiksi puuropäivänä tuntuu siltä, ettei maha tai ravintoarvot täyty, voit koota puuron kylkeen itsellesi salaattilautasen.

Haluamme kannustaa teitä nuoria ottamaan kantaa ja sanomaan mielipiteenne ääneen. Uskomme, että teidän oppilaiden rakentava palaute otetaan varmasti vastaan! Jos sinulla on jotain erityistoiveita kouluruokaanne liittyen, voisit varmasti keskustella asiasta opettajien ja kouluruokalan työntekijöiden kanssa.

Aurinkoista kevään alkua!

Moi ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestäsi!

Ketogeeninen ruokavalio on ollut iso terveystrendi, jota on käytetty painonpudotuksen apuna eritoten aikuisten keskuudessa. Yleisellä tasolla tämä ruokavalio sisältää paljon ns. kovia eli tyydyttyneitä rasvoja, runsaasti proteiinia, melko vähän kuituja ja vähän sokereita. Ruokavalion tavoitteena on aiheuttaa keholle ketoosiksi kutsutun tilan. Tällöin maksa alkaa käyttää kehon rasvavarastoja muodostaakseen ketoaineita, joita aivot käyttävät energianlähteenä silloin, kun glukoosia ei ole käytettävissä. Tässä tilassa paino voi pudota nopeasti, mutta paino voi tulla jojo-efektinä hyvin nopeasti myös takaisin. Ketogeeninen ruokavalio pistää kehon normaalin aineenvaihdunnan sekaisin eikä välttämättä tee hyvää yleisterveydelle. Emme siis missään nimessä suosittele tätä ruokavaliota perusterveille nuorille painonhallinnan avuksi tai pidempään noudatettavaksi. Jos ketogeenistä ruokavaliota haluaa kokeilla, se tulisi tehdä aina laillistetun ravitsemusterapeutin ohjeita noudattaen. Jos ruokavaliolla pyritään jonkin kroonisen sairauden, kuten kakkostyypin diabeteksen oireiden hillintään, myös siitä tulisi keskustella terveydenhuollon alan ammattilaisten ja ravitsemusterapeutin kanssa.

On osittain totta, että eri ihmisille soveltuu erilaiset ruokavaliot geeneistä riippuen. Geenit voivat vaikuttaa erilaisten ruoka-aineallergioiden syntyyn, mutta ruoka-aineet itsessään voivat myös aiheuttaa ihmiselle reaktioita geenitasolla. Eli geenit ja ruoka-aineet voivat vaikuttaa toinen toisiinsa. Näitä asioita tutkivaa tieteenalaa kutsutaan nutrigenetiikaksi. Tulevaisuudessa tämän tieteenalan avulla ja teknologian kehityksen myötä on mahdollista räätälöidä yksilöille parhaiten soveltuva ruokavalio.

Perusterveille ihmisille parhaiten soveltuva ruokavalio selviää useimmiten kokeilemalla erilaisia vaihtoehtoja, mutta perussääntönä pätee kovin tuttu ja turvallinen kaava: ruokavalion tulisi olla monipuolinen ja sisältää riittävästi kasviksia, vihanneksia, proteiinia, hiilihydraatteja sekä tyydyttymättömiä rasvahappoja. Ruokavalion lisäksi myös ateriarytmillä ja muilla elintavoilla on tärkeä merkitys ihmisen hyvinvoinnille.

Kysyit vielä Fressiksen mielipidettä vegaanisesta ja carnivore- (eli pelkkiä eläintuotteita sisältävästä) ruokavaliosta. Ekologisuuden kannalta vegaaninen ruokavalio on ehdottomasti suositeltavampi vaihtoehto – lihatuotannon hiilijalanjälki, vesijalanjälki ja muut negatiiviset ympäristövaikutukset ovat paljon suurempia kuin kasvipohjaisen ruoantuotannon ympäristövaikutukset. Myös terveellisyyden kannalta kasvispohjainen ruokavalio on suositeltavampi, kuin pelkkiä eläintuotteita sisältävä ruokavalio. Nämä molemmat ruokavaliot ovat aikalailla ruokavalioiden ääripäitä. Näiden ruokavalioiden noudattaminen vaatii perehtymistä, aikaa ja taitoja, jotta ateriointi pysyy monipuolisena ja ihminen saa riittävästi kaikkia tarpeellisia ravintoaineita. Fressis.fi suositteleekin perusterveille nuorille monipuolista ruokavaliota ja säännöllistä ateriarytmiä.  Voit lukea lisää ravitsemuksesta Fressis.fi:n tietopankista. Lisäksi asiantuntijapalstalla ruoka-aiheisiin kysymyksiin ja pohdintoihin on vastattu nimimerkeille 16vuotiaspoika, H.L ja meow.

Hyvää alkanutta kevättä!

Hei ja kiitos kysymyksestä!

Väsymys voi johtua monesta asiasta ja usein se on myös monen asian summa. Harvemmin se johtuu laiskuudesta. Sitä paitsi laiskottelu tekee silloin tällöin hyvää.

Väsymyksen taustalla voi joskus olla jokin sairaus kuten kilpirauhasen toimintahäiriö tai anemia. Kilpirauhasen toimintahäiriöihin voi liittyä myös muita oireita kuten suolistontoiminnan muutoksia tai painon muutosta. Anemiaan taas voi liittyä huimausta, kalpeutta ja fyysisen suorituskyvyn laskua. Myös masennus on sairaus ja sen yksi oire on jatkuva väsymys runsaastakin nukkumisesta huolimatta. Masennukseen liittyy myös alakuloisuus ja surullisuus, mielenkiinnon ja mielihyvän kokemisen puute sekä kielteiset ajatukset itsestä.

Ihminen voi myös väsyä arjen kiireiden, tapahtumien ja muutosten keskellä ilman mitään sairautta. Elämässä on voinut tulla eteen jokin iso muutos, kuten koulun tai työpaikan vaihto. Tällöin asian käsittely ja läpikäynti vievät henkisiä voimavaroja ja ihminen voi väsyä. Se on ihan luonnollista ja silloin on hyvä hidastaa tahtia ja huolehtia siitä, että on aikaa levätä ja nukkua riittävästi. Energiaa riittää taas paremmin kaikkeen muuhun, kun asia on käsitelty ja hyväksytty.

Joskus elämässä voi olla muuten vaan kiire koulun, töiden ja harrastusten kanssa. Lisäksi pitäisi vielä jaksaa huolehtia ihmissuhteista, kuten olla perheen, kavereiden tai seurustelukumppanin kanssa. Aikaa ei välttämättä jää levolle ja ihminen vähitellen uupuu. Suomen talvi on myös pitkä ja pimeä. Toiset reagoivat siihen herkemmin, esimerkiksi väsymällä. Usein kevään myötä alkaa taas jaksaa paremmin, kun valoa on enemmän ja pimeys väistyy.

Jos tunnistaa itsessään väsymystä, on hyvä pysähtyä sen äärelle. Kannattaa miettiä väsymyksen syitä ja antaa myös levolle aikaa. On siis hyvä asia, että olet huomannut olevasi väsynyt. Voisit käydä juttelemassa väsymyksestä terveydenhoitajan tai lääkärin kanssa etenkin, jos sinulla muitakin mainitsemiani mahdolliseen sairauteen viittaavia oireita. Voit myös miettiä, onko elämässäsi tapahtunut muutoksia ja oletko antanut itsellesi riittävästi aikaa lepoon yöunien lisäksi. Aina ei pelkkä hyvä yöuni riitä, jos päivä ja ilta on tupattu täyteen velvollisuuksia ja tekemistä. Arkeen on hyvä varata aikaa rentoutumiseen ja köllöttelyyn. Myös säännöllinen liikunta, reippailu ulkona ja monipuolien ruokavalio tukevat jaksamista ja virkistävät. Halutessasi voit lukea lisää liikkumisesta, monipuolisesta ruokavaliosta ja arkirytmistä Fressiksen sivuilta.

Toivottavasti näistä pohdinnoista oli apua ja hakeuduthan myös herkästi terveydenhuollon ammattihenkilön arvioon, jotta tarvittaessa väsymystä aiheuttavat sairaudet voidaan sulkea pois!