Liike

Kiipeily on kova juttu!

Kiipeily on kova juttu!

Fressis esittelee viisi erilaista kiipeilylajia perinteisestä seinäkiipeilystä haastavampaan boulderointiin.

Ennen tieverkostoja ja hiihtohissejä kiipeily oli ihmiselle luontainen tapa tavoittaa ylhäällä sijaitsevat kohteet. Nyt kiipeillä voi vaellusten ohella kontrolloiduissa sisä- ja ulkotiloissa ympäri Suomen. Lajeja on useampia: osa vaatii koulutuksen, osaa voi kokeilla itsekseen tai kaveriporukalla vaikka heti. Alkuun pääsee Suomen kiipeilyliiton sivuilta climbing.fi.

  1. Seinäkiipeily

Kiipeilylajeista suosituin tapahtuu kovitemuovista tai vanerista rakennetuilla seinillä, joille on värimerkityin ottein rakennettu eritasoisia reittejä. Kiipeilijä on turvaköyden varassa, joko ylä- tai alaköydellä. Ensimmäisessä kaveri varmistaa köyden alapäässä koko ajan, jälkimmäisessä kiipeilijä varmistaa itseään kiinni seinässä oleviin pultteihin sitä mukaa kun etenee – eli ”liidaa”. Pulttien väli voi olla parikin metriä, joten otteen irrotessa pieni pudotus on tavallista. Se säikäyttää aluksi, ja monelle tämä on kynnyksenä liidauksen aloittamiselle.
Seinäkiipeilyn alkeiskurssilla opetellaan varmistus, tarvittavat solmut sekä varusteiden käyttö. Varusteet voi yleensä vuokrata paikan päältä, mutta erityisesti kengät kannattaa ostaa omaksi, koska oikea koko on todella tärkeä. Magnesiumkarbonaattipussi kannattaa myös hankkia, sillä ”mankaksi” kutsuttu jauhe vähentää käsien hikoilua.
Pääkaupunkiseudun hulppein kiipeilykeskus on Salmisaaren kiipeilyareena, jossa seinät kohoavat jopa 29 metriin asti. Salmisaaressa voi myös kokeilla yläköysikiipeilyä itsevarmistavilla köysillä ilman erillistä koulutusta.

  1. Vuorikiipeily

Kiipeilylajeista ehkä romanttisin, ja myös äärimmäisin. Vuorikiipeilyssä on tavoitteena joko vuoren huipun tai tietyn reitin valloittaminen. Kuuluisin lajin edustaja Suomessa on Veikka Gustafsson, joka on valloittanut kaikki yli 8000 metrin vuoret maailmassa. 1700-luvulla syntyneen lajin peruskurssin voi käydä mm. Pirunkalliolla Helsingissä. Suomesta kiivettäviä vuoria ei oikein löydy, mutta matkoja järjestetään ympäri maailman.

  1. Kalliokiipeily

Luonnon kallionseinämissä tapahtuva kalliokiipeily on seinäkiipeilyn esiaste, jossa otteita ei ole erikseen rakennettu. Se jakautuu tekniseen kiipeilyyn (jossa ollaan kallioon iskettävien varmistusvälineiden varassa) ja vapaakiipeilyyn, jossa varmistukset ovat mukana vain putoamista varten. Jos vuorikiipeilyn idea on päästä huipulle, seinä- ja kalliokiipeilyssä on enemmän kyse tekniikasta. Koulutusta kalliokiipeilyyn järjestetään ympäri Suomen, pääkaupunkiseudulla mm. Vantaan Käärmekalliolla.

  1. Boulderointi

Helppo aloittaa, äärimmäisen vaikea hallita. Boulderointi tarkoittaa kiipeilyä matalilla seinillä, kallioilla tai lohkareilla ilman varmistusvälineitä. Kiipeilyreitit ovat usein lyhyitä ja yhtä pätkää voidaan harjoitella viikkotolkullakin. Boulderoinnissa on eniten kyse kiipeilystä itsessään: voimanhallinnasta, painon jakautumisesta, tukipisteiden hyödyntämisestä ja otteiden hiomisesta. Turvana alla pidetään pädiä, joka pehmentää mahdollista pudotusta. Helsingissä Boulderkeskuksella on jo kolme toimipistettä.

  1. Jääkiipeily

Nimensä mukaisesti kiipeilyä luonnon tai ihmisen muodostamia jääseinämiä (kuten jäätyneitä vesiputouksia) pitkin. Kalliokiipeilystä laji eroaa varusteiltaan. Kiipeilijällä on käsissään jäähakut ja jaloissa jääraudat, ja hän etenee näitä jäähän iskemällä. Pinta on kallioseinämää epäluotettavampi: jää on epätasaista, ja sen kantavuus voi esimerkiksi lämpötilanmuutosten myötä vaihdella päivästä toiseen. Kiipeilijän tulee olla erityisen tarkka siitä, mihin piikkinsä iskee. Helsingissä jääkiipeilyä voi harrastaa ainakin Pirunkalliolla.

Teksti: Anton Vanha-Majamaa

Katso myös

Kysymys
Liike
E Liikunko liian vähän, sopivasti vai liikaa? Hei, olen vasta 15 vuotta täyttänyt tyttö ja haluaisin tietää että urheilenko liian vähän, sopivasti vai liikaa. Minulla on koripallotreenit 4krt viikossa noin 1,5...
Fressis

Moikka!

Tosi kiva kuulla, että olet löytänyt itsellesi mieleisiä harrastuksia. Liikkumisessa yksi tärkeimmistä asioista onkin liikkua sellaisilla tavoilla, joista itse tykkää.

Lapsille ja nuorille suunnatuissa liikkumissuosituksissa suositellaan monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikkumista vähintään 60 minuuttia päivässä. Liikkuminen voi koostua monista pienistä palasista pitkin päivää ja onkin hyvä pyrkiä olemaan aktiivinen päivän mittaan. Suurimman osan liikkumisesta olisi hyvä olla kestävyystyyppistä. Tämän lisäksi lihasvoimaa ja luustoa vahvistavaa liikkumista olisi hyvä tehdä vähintään kolmena päivänä viikossa. Tämä suositus täyttyy kohdallasi varmasti aika hyvin päivittäisten kävelyjen ja monipuolista liikkumista sisältävien harrastusten myötä. Liikkumisen määrä vaikuttaa siis tämän perusteella ihan sopivalta. Voit mielestäni ihan hyvin itse pohtia, tuntuuko sinusta siltä, että jaksat vielä yhdet lisätreenit viikkoon.

Liikkumisen lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota palautumiseen. Riittävä yöuni antaa keholle aikaa palautua päivän rasituksista. Nuori tarvitsee keskimäärin unta 8-9h joka yö. Myös säännöllinen ja monipuolinen syöminen tukee hyvinvointia ja palautumista, ja antaa keholle tärkeää polttoainetta liikkumiseen. Lisäksi on hyvä muistaa kuunnella omaa kehoa ja mieltä. Joskus ne saattavatkin rasittavan treenin sijaan kaivata lepoa.

Lisätietoa aiheesta löydät Fressiksen tietopankista.

Tsemppiä kevääseen!

Oliko vastauksesta hyötyä?
Kysymys
LiikeYleinen
Huolestunut Pitääkö pistävästä rintakivusta olla huolissaan? Mistä johtuu pistävä kipu sydämessä? Voiko olla jotain hengenvaarallista??
Fressis

Hei ”Huolestunut” – ja kiitos viestistä.

Pistävä tunne rinnassa on harvoin oire mistään vakavasta sairaudesta. Rinnassa tuntuu monenlaisia oireita. Toiset myös aistivat pienetkin muljahtelut tai rytmin muutokset keskimääräistä paremmin, varsinkin maatessaan vasemmalla kyljellään.

Kun rintakipu on pistävää tai terävää ja sen voi selvästi paikallistaa (pystyt osoittamaan sormella, mihin pistää), ei oire mitä luultavimmin liity sepelvaltimotautiin. Ylävartalolla tuntuva pistävä kipu voi liittyä johonkin lihasvaivaan. Nuorilla ihmisillä rintakipu ylipäätään liittyy ennemmin lihaksiin ja luustoon (esimerkiksi lihasten rasituksen jälkeen) kuin itse sydämeen – ja erityisesti pistävä kipu on yleensä harmiton.

Toistuvat rintakivut voivat olla myös oireita ruoansulatuskanavan vaivoista tai liittyä paniikkihäiriöön. Vaikka pistävä kipu siis luultavimmin ei liity sydänsairauteen, voi olla hyvä puhua huolesta aikuiselle – esimerkiksi omalle huoltajalle tai kouluterveydenhoitajalle.

Aurinkoista kevättä!

Oliko vastauksesta hyötyä?
Kysymys
Liike
... Tamponin käytön aloittaminen ja koulu-uinnit Meillä on uintia ensi viikolla ja menkkani alkavat luultavasti silloin. Mitä teen?? En ole käyttänyt tai omista tamponia. Ja voiko tamponilla uida jos menkat...
Fressis

Moikka! Kiitos hyvästä kysymyksestä. Kuukautisten aikana voi hyvin uida, jos käyttää tamponia tai kuukuppia. Molempien käyttö vaatii hieman harjoittelua, mutta opit käytön varmasti nopeasti. 😊

Tamponeja on montaa eri kokoa ja käytön harjoitteleminen kannattaa aloittaa pienimmästä koosta. Pienin koko voi muutenkin soveltua sinulle hyvin, jos vuotosi on niukkaa. Koko on ilmaistu tamponipaketissa pisaran kuvilla: mitä useampi pisara paketissa on tummennettuna, sitä imukykyisemmästä ja runsaampaan vuotoon tarkoitetusta tuotteesta on kyse – samaan tapaan kuin terveyssiteissä.  Osassa tamponeissa on asetin, jonka jotkut saattavat kokea helpottavan tamponin asettamista paikoilleen. Kokeilemalla selviää, kumpi sopii omaan käyttöösi parhaiten.

Tamponin laittoa helpottaa, jos pystyy rentoutumaan. On täysin luonnollista, että tällaisen uuden asian edessä jännittää, eikä asia välttämättä ota heti sujuakseen. Ei kannata siis säikähtää sitä, jos ei heti onnistu ja rohkeasti yrittää uudestaan. Silloin kun kovasti jännittää, jännittää samalla lantionpohjan lihaksia ja tamponin laitto voi sattua. Rentoutumiseen voi auttaa esimerkiksi syvään hengittäminen ja suun kautta ulospuhaltaminen. Tamponin laittaminen voi myös tökkiä, jos sitä työntää väärään suuntaan. Tamponia ei työnnetä suoraan ylös, vaan viistosti ylös ja taakse. Lisäksi voi kokeilla itselleen sopivaa asentoa asettaa tamponi. Tamponia laittaessa jotkut esimerkiksi nostavat toisen jalan korokkeen (vaikka wc-pöntön kansi tai kylpyammeen reuna) päälle ja toiset laittavat tamponin istuessaan wc-pöntöllä. Oikean suunnan ja asennon löytää vain kokeilemalla ja harjoittelemalla. Jos tamponin laittaminen tuntuu vaikealta tai tekee kipeää, ei hätää, se tulee varmasti vielä onnistumaan, kun rauhassa opettelee. Täältä voit katsoa vielä kuvituskuvan tamponin asettamisesta.

Jos mahdollista, voisit vielä jutella tamponin käytöstä esimerkiksi äitisi, tai jonkun toisen luotettavan aikuisen kanssa, joka voi myös auttaa sinua tamponien hankkimisessa. Tamponeja saa kaikista tavallisista ruokakaupoista, mutta valikoima on useimmiten isoissa kaupoissa laajempi.

Tsemppiä vielä tamponin käytön harjoittelemiseen ja kivaa koulu-uintia!

Oliko vastauksesta hyötyä?