Liike

Kiipeily on kova juttu!

Kiipeily on kova juttu!

Fressis esittelee viisi erilaista kiipeilylajia perinteisestä seinäkiipeilystä haastavampaan boulderointiin.

Ennen tieverkostoja ja hiihtohissejä kiipeily oli ihmiselle luontainen tapa tavoittaa ylhäällä sijaitsevat kohteet. Nyt kiipeillä voi vaellusten ohella kontrolloiduissa sisä- ja ulkotiloissa ympäri Suomen. Lajeja on useampia: osa vaatii koulutuksen, osaa voi kokeilla itsekseen tai kaveriporukalla vaikka heti. Alkuun pääsee Suomen kiipeilyliiton sivuilta climbing.fi.

  1. Seinäkiipeily

Kiipeilylajeista suosituin tapahtuu kovitemuovista tai vanerista rakennetuilla seinillä, joille on värimerkityin ottein rakennettu eritasoisia reittejä. Kiipeilijä on turvaköyden varassa, joko ylä- tai alaköydellä. Ensimmäisessä kaveri varmistaa köyden alapäässä koko ajan, jälkimmäisessä kiipeilijä varmistaa itseään kiinni seinässä oleviin pultteihin sitä mukaa kun etenee – eli ”liidaa”. Pulttien väli voi olla parikin metriä, joten otteen irrotessa pieni pudotus on tavallista. Se säikäyttää aluksi, ja monelle tämä on kynnyksenä liidauksen aloittamiselle.
Seinäkiipeilyn alkeiskurssilla opetellaan varmistus, tarvittavat solmut sekä varusteiden käyttö. Varusteet voi yleensä vuokrata paikan päältä, mutta erityisesti kengät kannattaa ostaa omaksi, koska oikea koko on todella tärkeä. Magnesiumkarbonaattipussi kannattaa myös hankkia, sillä ”mankaksi” kutsuttu jauhe vähentää käsien hikoilua.
Pääkaupunkiseudun hulppein kiipeilykeskus on Salmisaaren kiipeilyareena, jossa seinät kohoavat jopa 29 metriin asti. Salmisaaressa voi myös kokeilla yläköysikiipeilyä itsevarmistavilla köysillä ilman erillistä koulutusta.

  1. Vuorikiipeily

Kiipeilylajeista ehkä romanttisin, ja myös äärimmäisin. Vuorikiipeilyssä on tavoitteena joko vuoren huipun tai tietyn reitin valloittaminen. Kuuluisin lajin edustaja Suomessa on Veikka Gustafsson, joka on valloittanut kaikki yli 8000 metrin vuoret maailmassa. 1700-luvulla syntyneen lajin peruskurssin voi käydä mm. Pirunkalliolla Helsingissä. Suomesta kiivettäviä vuoria ei oikein löydy, mutta matkoja järjestetään ympäri maailman.

  1. Kalliokiipeily

Luonnon kallionseinämissä tapahtuva kalliokiipeily on seinäkiipeilyn esiaste, jossa otteita ei ole erikseen rakennettu. Se jakautuu tekniseen kiipeilyyn (jossa ollaan kallioon iskettävien varmistusvälineiden varassa) ja vapaakiipeilyyn, jossa varmistukset ovat mukana vain putoamista varten. Jos vuorikiipeilyn idea on päästä huipulle, seinä- ja kalliokiipeilyssä on enemmän kyse tekniikasta. Koulutusta kalliokiipeilyyn järjestetään ympäri Suomen, pääkaupunkiseudulla mm. Vantaan Käärmekalliolla.

  1. Boulderointi

Helppo aloittaa, äärimmäisen vaikea hallita. Boulderointi tarkoittaa kiipeilyä matalilla seinillä, kallioilla tai lohkareilla ilman varmistusvälineitä. Kiipeilyreitit ovat usein lyhyitä ja yhtä pätkää voidaan harjoitella viikkotolkullakin. Boulderoinnissa on eniten kyse kiipeilystä itsessään: voimanhallinnasta, painon jakautumisesta, tukipisteiden hyödyntämisestä ja otteiden hiomisesta. Turvana alla pidetään pädiä, joka pehmentää mahdollista pudotusta. Helsingissä Boulderkeskuksella on jo kolme toimipistettä.

  1. Jääkiipeily

Nimensä mukaisesti kiipeilyä luonnon tai ihmisen muodostamia jääseinämiä (kuten jäätyneitä vesiputouksia) pitkin. Kalliokiipeilystä laji eroaa varusteiltaan. Kiipeilijällä on käsissään jäähakut ja jaloissa jääraudat, ja hän etenee näitä jäähän iskemällä. Pinta on kallioseinämää epäluotettavampi: jää on epätasaista, ja sen kantavuus voi esimerkiksi lämpötilanmuutosten myötä vaihdella päivästä toiseen. Kiipeilijän tulee olla erityisen tarkka siitä, mihin piikkinsä iskee. Helsingissä jääkiipeilyä voi harrastaa ainakin Pirunkalliolla.

Teksti: Anton Vanha-Majamaa

Kysymys & vastaus

Moikka!

Koululiikunnassa tehdään ja kokeillaan erilaisia liikuntalajeja ja -harjoituksia, ja valitettavasti kaikki eivät aina tykkää kaikesta. Myöskään opettaja ei aina voi vaikuttaa siihen, mitä asioita liikuntatunneilla tehdään, koska tietyt jutut on tehtävä opetussuunnitelman mukaisesti.

Ikävä kuulla, että pitkän matkan juokseminen harmittaa sinua noin paljon. Onneksi liikuntatunneilla tehtävät jutut kuitenkin vaihtelevat, joten toivottavasti jokin toinen liikuntalaji olisi sinulle mieluisampi ja tuottaisi hyvää mieltä ja oloa. Jos et koe liikunnan iloa liikuntatunneilla, voisitko harrastaa vapaa-ajalla jotain sellaista liikuntaa, josta pitäisit? Liikuntamuotoja ja -lajeja on monia. Myös arkiliikunta, kuten pyöräileminen tai käveleminen kouluun, tai portaiden valitseminen hissin sijaan on hyvä tapa lisätä päiviin liikkumista.

Lisää liikkumisesta voit lukea Fressiksen tietopankista.

Aurinkoista syksyä!

Fressis
Kysymys & vastaus

Moikka ja kiitos kysymyksestäsi!

Kiva kuulla, että olet löytänyt itsellesi mukavia tapoja liikkua 😊

Lasten ja nuorten liikkumissuosituksissa suositellaan reipasta, rasittavaa ja monipuolista liikkumista vähintään 60 minuuttia päivässä. Kertomasi perusteella tämä täyttyy sinulla varmaankin monena päivänä lenkkien ja välituntipelien parissa. Todennäköisesti liikut siis pääsääntöisesti ihan riittävästi 😊 Tärkeää on myös se, että liikut tavoilla, joista itse tykkäät ja sinulle tulee hyvä mieli.

On myös hyvä muistaa, että ”liikuntaharrastuksia” voi täydentää arjessa liikkumisella. Päivittäinen liikkuminen voi siis rakentua lenkkeilyn ja pelailun lisäksi esimerkiksi koulumatkojen kulkemisesta kävellen/pyörällä tai portaiden käytöstä hissin sijaan.

Lisätietoa aiheesta voit lukea Fressiksen tietopankista.

Kivaa syksyä!

Fressis

Namikolinx: ”Vihasin koululiikuntaa”

Videolla Namikolinx kertoo koululiikunnan aiheuttamista negatiivista fiiliksistä ja siitä, miten hän kokee, ettei ole kovin liikunnallinen ihminen. Ala-asteella hän suorastaan kieltäytyi osallistumasta liikuntatunneille, mutta mitä tapahtui, kun lukioaikaan hän...

Julia Ahonen: ”Motivaatiota & Vinkkejä liikuntaan”

Julia Ahoinen kertoo Youtube-vidoellaan liikkumisen motivaation löytämisestä. Julia pohtii, miten motivoitua liikkumaan ja millaisia muutoksia rutiineihin voi tehdä helpoti. Kun liikkeen lisäämiseen lähtee pienillä teoilla, kuten rappusten valinnalla hissin...

MattePlays: ”Vein toimistoäijät kiipeilemään”

Youtube -videollaan MattePlays vie kollegoitaan kokeilemaan harrastustaan kiipelyä, eli boulderointia. Videon aikana hän innostaa etsimään ja kokeilemaan itseä kiinnostavia lajeja ja jakaa vinkkejä helppoon liikkeen lisäämiseen arjessa. Liikkeen lisääminen...

Millainen liikkuja olet?

Miten liikut arjessasi? Testaa millainen liikkujapersoona olet!

Tee testi