Kestävyysharjoittelu kuulostaa pitkiltä lenkeiltä kävellen, juosten, hiihtäen, tanssien tai uiden. Jokaisen on tärkeä liikkua pitkäkestoisia, yhtämittaisia jaksoja, mutta kestävyyttäkään ei tarvitse aina tuntitolkulla harjoittaa. Jo 10 minuutin liikuntajaksot kehittävät kestävyyttä.
Myös arkiliikkuminen, kuten käveleminen tai pyöräileminen kouluun tai asioille, kavereiden luokse ja harrastuksiin, kehittää kestävyyttä.
Mihin sitten tarvitaan lihaskuntoa, liikehallintaa tai liikkuvuutta? Ja kuinka niitä voi harjoittaa. Lue lisää
Miten aloittaa kuntosaliharjoittelu?
Voiko 14v poika ruveta käymään salilla, millaista treeniä vois tehä, ja mitä se vaatis niinku ruuan ja unen osalta?
Tosi hienoa, että olet kiinnostunut omasta hyvinvoinnistasi. Lihaksia vahvistava liikkuminen on tärkeä osa arjen monipuolista liikkumista. Lasten ja nuorten liikkumissuosituksissa lihaksia ja luustoa vahvistavaa harjoittelua suositellaan tekemään 3 kertaa viikossa. Tällainen harjoittelu voi olla esimerkiksi pallopelien pelaamista tai kehonpainoharjoittelua.
Kerroit viestissäsi, että olet kiinnostunut kuntosaliharjoittelusta. Ainakin osalle kuntosaleista on asetettu ikäraja, joka on useimmissa paikoissa 15 vuotta. Voit kuitenkin tiedustella vaikkapa omalta lähisaliltasi, onko sinne jokin ikäraja. Jos ikäsi puolesta pääset kuntosalille, olisi tosi hyvä kysyä neuvoa harjoittelun aloittamiseen esimerkiksi kuntosalin henkilökunnalta. He osaavat opastaa sinua laitteiden käytössä sekä näyttää oikeat suoritustekniikat erilaisiin liikkeisiin. Harjoittelussa kannattaa lähteä liikkeelle kevyesti ja nimenomaan keskittyä tekemään perusliikkeitä (esim. kyykky) hyvällä tekniikalla.
Lihaksia vahvistavaa harjoittelua voi hyvin tehdä myös kotona. Harjoittelua voi tehdä hyvin ainakin alkuun myös pelkästään oman kehon painolla. Mahdollisuuksien mukaan kotiin voi hankkia esimerkiksi vastuskuminauhoja, kahvakuulan tai käsipainot, joita voi hyödyntää harjoittelussa. Hyviä perusliikkeitä ovat mm. erilaiset kyykyt, hypyt, punnerrukset ja keskivartaloa vahvistavat liikkeet. Vinkkejä harjoitteluun löydät esimerkiksi Smart Movesin sivuilta. Sieltä löydät myös muutaman valmiin treeniohjelman.
Pohdit viestissäsi myös uneen ja ruokaan liittyviä asioita. Uni on tärkeää kehon ja mielen palautumisen sekä oppimisen kannalta. Unen aikana päivän kuormituksen aiheuttamat ”kuonat” poistuvat, päivän aikana kertyneet tiedot ja tunteet järjestäytyvät, ja energiavarastot täyttyvät seuraavaa päivää varten. Riittävä uni tukee myös vastustuskykyä ja syvän unen aikana aivoissa erittyy kasvuhormonia, mikä on tärkeää fyysisen kasvun kannalta. Ikäisesi nuori tarvitsee yleensä unta noin 8–9 tuntia.
Liikkumisen ja unen lisäksi ruoka on yksi tärkeistä hyvinvoinnin peruspalikoista. Ruokailun osalta on hyvä kiinnittää huomiota säännölliseen ja monipuoliseen syömiseen. Päivän aikana olisi hyvä syödä 4–5 ateriaa: aamupala, lounas, päivällinen ja 1–2 välipalaa (toinen näistä esim. iltapala). Ravitsemuksessa kannattaa suosia täysjyväviljoja (esim. tumma pasta ja täysjyväleipä), kasviksia ja hedelmiä, hyviä proteiinin lähteitä (esim. kala, kana ja palkokasvit) ja hyvien rasvojen lähteitä (esim. kasviöljyt, pähkinät ja avokado). Vaikka aloittaisitkin kuntosaliharjoittelun, perusruoasta saat tarvittavat ravintoaineet. Et siis tarvitse esimerkiksi proteiinilisiä purkista. Lisätietoa aiheesta löydät tietopankistamme.
Voiko murrosiän kehitys pysähtyä jos lyö päänsä?
Aika outo kysymys, mutta tuli mieleen, että voiko murrosikä pysähtyä, jos keulii ”ympäri” pyörällä ilman kypärää ja lyö pienesti pään maahan. Ps en saanut... edes aivotärähdystä, sillä kyynärpäät taisivat osua ensin maahan jäljistä, ja kivusta päätellen.
Ei huolta, tällainen tilanne ei varmastikaan aiheuta murrosikäsi pysähtymistä. Jos sinulla on kuitenkin jäänyt kaatumisesta kipuja tai asia muuten huolettaa sinua, suosittelen sinua olemaan yhteydessä kouluterveydenhoitajaan. Hänen kanssaan voit keskustella tapahtuneesta ja muutenkin murrosikäsi etenemisestä tarkemmin. Lisätietoa murrosiän kehitykseen liittyvistä asioista voit lukea myös Hyvä kysymys -sivuston artikkeleista.
Suosittelen myös vahvasti, että käytät kypärää aina kun hyppäät pyörän selkään. Se on turvallisuutesi kannalta fiksu teko. 😊
Hienoa kuulla, että harrastat jo ratsastusta, siinä saat myös mukavasti liikuntaa. 😊 Kysyit, millainen on hyvä harrastus ja vastaisin hyvin yksinkertaisesti, että sellainen, joka saa sinut hyvälle tuulelle ja voimaan paremmin. Tärkeää on siis, että harrastat sellaista asiaa, josta itse pidät.
Ratsastuksen ohelle käy hyvin monenlainen liikunnallinen harjoittelu aina ryhmätanssista salille ja juoksupolulta karateen. Ihan mikä vain, mikä sinua kiinnostaa 🙂 Oletko miettinyt, haluaisitko mieluummin yksilö- vai joukkuelajin? Entä paljonko haluat käyttää aikaa siihen ratsastuksen ohella? Kun olet pohtinut toiveitasi voit jatkaa tutustumalla asuinpaikkasi tarjoamiin harrastusmahdollisuuksiin – pohdi niistä erityisesti sitä, mikä sinusta voisi olla kivaa. Usein erilaisia harrastuksia pääsee myös kokeilemaan kerran, jos vain ottaa rohkeasti yhteyttä kyseiseen harrasteseuraan. Fressiksen tietopankkiin on koottu tietoa erilaisista liikuntaharrastuksista.
Puhuit myös siitä, että haluaisit tavoitteellisen harrastuksen. Mitä vain harrastusta voi harrastaa tavoitteellisesti – tavoitteet vain ovat erilaisia. Voitkin siis pohtia, mitä oikeastaan ajattelet tavoitteellisella harrastamisella? Millä tavalla toivoisit olevasi tavoitteellinen? Nämä ohjaavat uuden harrastuksen etsimistä. Harrastamiseen liittyvää ideointia ja tavoitteellisuutta kannattaa pohtia myös esimerkiksi huoltajan tai liikunnanopettajan kanssa. 😊
Liike 
