Justimus: ”Mikään ei ole meille pyhää”

Moikka ja kiitos viestistäsi! Meille tulee paljon kysymyksiä ihastumisesta kertomiseen liittyen, eli et ole ajatustesi kanssa yksin.

Pohdit, miten voisit kertoa ihastuksestasi, mutta samalla totesit, että et uskalla kertoa, koska pelkäät mitä siitä seuraisi. Tilanne on siis aika mutkikas. Kerroit myös pojan viettävän aikaa toisen tytön kanssa. Voi olla, että he ovat vain kavereita, mutta toki heidän välillään voi olla muutakin, sitä on hankala sanoa. Tämä tilanne vie sinulta varmasti voimia ja tuntuu kurjalle, joten olisi tärkeää, että murehtimisen sijaan saisit asialle jonkin päätöksen. Vaihtoehtoja on oikeastaan kaksi – joko rohkaistut ja kerrot, tai jätät kertomatta ja suuntaat tietoisesti ajatuksesi muualle. Voisitko tehdä vaikka listan ja miettiä mitä eri vaihtoehdoista tapahtuisi? Jos kerrot, niin voiko siitä seurata jotain hyvää? Entä huonoa? Kumpi vaihtoehto tuntuu todennäköisemmältä? Entä jos jättäisit kertomatta, vapauttaisiko se mielestäsi tilaa muille kivoille asioille ja saattaisit ehkä huomata, että ympärillä voi olla muitakin kivoja poikia?

Aina emme saa tunteisiimme vastakaikua toiselta, tai asiat eivät mene toivomallamme tavalla ja se tuntuu kurjalta. Eteenpäin meneminen voi olla hankalaa, mutta helpottaa ajan kanssa. Asiaa voi auttaa, jos esimerkiksi lopettaa pojan sometilien seuraamisen ja välttelee samoja paikkoja. Vanha sanontakin sanoo ”poissa silmistä, poissa mielestä”. Nyt sen toteuttaminen voi olla helpompaa, kun koulut ovat kiinni ja näkeminen muutenkin rajallista. Kannattaa myös tehdä asioita, joista itselle tulee hyvä mieli. Jos asia kovasti vaivaa, voit käydä myös juttelemassa esimerkiksi Sekasin-chatissa. Tärkeintä on, ettei asia vie sinulta liikaa energiaa, sillä ansaitset voida hyvin ja kokea kivoja asioita.

Valoisaa kevään jatkoa!

Heippa ja kiitos viestistäsi! Hienoa että haluat auttaa ystävääsi ja olla hänen tukenaan, vaikeissa tilanteissa ystävien merkitys korostuu entisestään. Mikäli epäilet, että ystävälläsi saattaa olla syömishäiriöön viittaavaa käyttäytymistä, on aiheen puheeksi ottaminen tärkeää, sillä mitä aiemmin tilanteeseen pystyy puuttumaan, sitä nopeammin toipuminen voi käynnistyä.

Kannattaa valmistautua hyvin tilanteeseen, jossa aiot ottaa aiheen puheeksi. Voit esimerkiksi pyytää ystäväsi kävelylle tai sellaiseen paikkaan, joka on turvallinen ympäristö, eikä ole pelkoa, että tilanteeseen tulisi ulkopuolisia henkilöitä tai muita keskeytyksiä. Mieti etukäteen mitä haluat sanoa, ja muotoile mieluiten lauseesi ns. omasta näkökulmastasi: ”Sinä olet huolestunut, koska sinusta tuntuu, että ystävällä ei ole kaikki hyvin”. Esittele siis asiasi sillä tavalla, miten sinä olet sen kokenut ja huomannut, ettei ystävästäsi tunnu, että syyllistäisit tai syyttäisit häntä. Voit jatkaa kysymällä, että onko ystäväsi itse kiinnittänyt huomiota siihen, ettei hän syö koulussa täysipainoista lounasta? Voi olla, että käyttäytymisen taustalla on muitakin huolia, joten ehkä kannattaa tiedustella, onko ystävälläsi murheita elämän muilla osa-alueilla, liittyen esimerkiksi perheeseen. On hyvä myös korostaa, että välität ystävästäsi ja haluat auttaa ja olet valmis kuuntelemaan hänen huoliaan.

Mikäli sinusta tuntuu hankalalta ottaa asia puheeksi kasvotusten, voit harkita viestin tai kirjeen kirjoittamista. Kun ystäväsi saa viestin ollessaan yksin, voi se herätellä häntä olemaan vastaanottavaisempi.

Lisäksi vinkkaan sinulle Syömishäiriöliiton tukipalvelut, joita kannattaa ehdottomasti hyödyntää: Syömishäiriötä sairastaville ja läheisille on olemassa maksuton tukipuhelin. Tukipuhelimessa päivystävät Syömishäiriöliiton työntekijät. Lisäksi Syömishäiriöliitolla on SYLI-chat, josta voi saada apua. Syömishäiriöliiton sivuilla on myös paljon lisätietoa aiheesta ja vertaistukea, joita kannattaa hyödyntää. Apua voi tarvittaessa hakea myös kouluterveydenhuollon kautta.

Tsemppiä ja aurinkoista kevään jatkoa!

Hei ja kiitos viestistäsi! Hienoa, että otit meihin yhteyttä.

Kerroit pelkääväsi monia eri sairauksia ja se vaikuttaa elämääsi hyvinkin voimakkaasti. Tämä on varmasti uuvuttavaa ja vie iloa elämästä, kuten kerroitkin. Usein tämän tyyppisten pelkotilojen taustalla voi olla jokin ikävä tapahtuma. Muistatko, tapahtuiko viime syksynä jotain, joka sai sinut pelkäämään? Sairastuiko joku läheisesi, oliko elämässäsi liiallista kuormitusta vaikka ihmissuhteisiin liittyen tai jotain muita huolia tai suuria muutoksia?  Voi myös olla, että pelkojen alkamisen taustalla ei ole mitään erityistä syytä, mutta tärkeintä olisi nyt pikimmiten saada noita ajatuksia hallintaan. Jos mielen päällä on paljon pelkoja ja huolia, vaikuttaa se myös kropan toimivuuteen ja se taas saa varmastikin pelkäämään enemmän. Tämä kierre on aika ikävä. Pelot voivat aiheuttaa esim. päänsärkyä, lihasjännityksiä ja vatsaoireita.

Saat aivan varmasti vanhan elämäsi takaisin ja pääset irti peloistasi, mutta yksin näiden asioiden muuttaminen ei taida onnistua. Eli nyt sinun olisi syytä kertoa peloistasi jollekin aikuiselle, jonka kanssa voitte yhdessä ottaa yhteyttä tarvittaessa lääkäriin. Lääkäri voi tutkia sinut, niin saat varmuuden siitä, että mitään ei ole pielessä ja voitte samalla jutella siitä, mistä pelot ehkä kertovat. Aikuiselle kertominen saattaa jännittää, mutta voit vaikka näyttää tämän meille kirjoittamasi viestin ja halutessasi tämän vastauksen. Olet viestissäsi kuvannut tosi hienosti tilannettasi! Aikuinen voi olla huoltajasi tai vaikka opettaja tai nuorisotyöntekijä. Tärkeintä on, että kerrot. Jos et tiedä kenen puoleen kääntyä, voit jutella asiasta ensin anonyymisti esimerkiksi nuorten nettipalvelussa Sekasin-chatissa. Ansaitset elää huoletonta elämää ja kuulostaa siltä, että tahto siihen on sinulla kova! Ota siis rohkeasti seuraava askel ja kerro asiasta, niin saat apua tilanteeseesi. Sinä olet tärkeä ja ansaitset voida hyvin!

Rohkeutta ja huoletonta kevättä sinulle!

Moikka ja kiitos kysymyksestäsi!

Samanlaisia pohdintoja pohtii varmasti moni muukin. Omasta ihastumisestaan voi aina kertoa suoraan tai ilmaista sen muuten, kuten vaikka hymyllä, some-tilien seuraamisella ja kommentoimisella tai hakeutumalla toisen seuraan. Näinä aikoina tuo viimeinen ei oikein onnistu, mutta voisitko muuten vihjata tunteistasi? Voi myös olla, että oletkin jo kertonut tunteistasi. Jos tämä poika on silti tosi vähäpuheinen, voi se kertoa monesta asiasta, kuten ujoudesta, jännittämisestä, muista kiireistä tai siitä, ettei hän tunne sinua kohtaan kiinnostusta samoin kuin sinä häntä. Ilman että kysyt suoraan tai teet muuta aloitetta, et oikein voi tietää. Aloitteen tekeminen vaatii rohkeutta, mutta parhaimmillaan se voi palkita ja pääsette tutustumaan paremmin. Jos taas näin ei käy, niin muista, että vika ei ole sinussa!

Ihastumisen tunteet ovat siitä hankalia, että emme voi valita ketä kohtaan niitä tunnemme ja ketä emme. Joskus siis ihastumme sellaiseen ihmiseen, jolta emme saa vastakaikua tunteillemme ja se on kurja juttu. Se ei kuitenkaan tarkoita, että meissä olisi jotain vikaa. Ihastuminen on vähän sama kuin mikä tahansa asia, josta voi pitää tai olla pitämättä. Voit vaikka ajatella, että pidät kovasti salmiakista ja kaverisi hedelmäkarkeista, joita itse et voi sietää. Vaikka kaverisi kuinka kehuisi hedelmäkarkkien hyvyyttä, et niistä pidä. Samoin on ihmisten kanssa – emme voi valita mitä tunnemme ketäkin kohtaan.

Jos tämän pojan kanssa ei asiat etene toivotunlaisesti, se saa tuntua pahalta. Jotta kurja olo ei ottaisi liikaa valtaa, on hyvä keskittyä tekemään päivän aikana asioita, joista nauttii, ja antaa itselleen vaikka puoli tuntia ”murehtimisaikaa” päivittäin. Tarvittaessa voi myös olla hyvä vältellä sometilejä tai muita paikkoja, joissa ihastukseen törmäisi, jotta hän ei pääse mielen päälle niin paljon. Pikkuhiljaa olo alkaa usein muuttua paremmaksi ja saatat huomata, että kiinnostuksesi on hälventynyt. Saatat myös huomata, että lähipiirissäsi voikin olla joku muukin, joka vaikuttaisi kiinnostavalta. Anna siis itsellesi mahdollisuus tutustua myös muihin ihmisiin, kun siltä tuntuu.

Rohkeutta asian esille ottoon! Asiat kääntyvät varmasti parhain päin, tapahtui mitä tahansa!

Moi ja kiitos kysymyksestäsi!

Tällä hetkellä olet lievästi alipainoinen. Noin viisi kiloa painoa lisää ja painoindeksin perusteella olisit normaalipainoinen. Mutta nyt tärkeä asia: olet vielä varsin nuori ja kehityksesi on kesken. Luultavasti murrosikäsi jatkuu vielä ja vähitellen pituuden ja paino suhde korjaantuu itsestään. Voi olla, että olet kasvanut pituutta nopeasti viime vuosien aikana ja painosi vähän laahaa jäljessä. Kun pituuskasvu tasaantuu, korjaantuu usein painokin.

Vakava alipaino on terveysriski, aivan kuin vakava ylipainokin. Lisääntymisterveydelle, eli lasten saamiselle, sekä yli- että alipaino voivat aiheuttaa ongelmia. Nyt kuitenkin jälleen muistuttaisin, että olet nuori ja luulisin, että lasten saaminen ei ole ajankohtaista vielä muutamaan vuoteen. Jos silloin, kun toivot tulevasi äidiksi, sinulla olisi jotain terveyshuolia, saat varmasti apua ja tukea terveydenhuollosta. Sinun ei tarvitse siis olla asiasta sen enempää huolissasi.

Mitä nyt voit tehdä, on elää ihan tavallista nuoren elämää. Oman hyvinvoinnin kannalta tärkeää on syödä monipuolisesti, nukkua riittävästi, pitää hauskaa kavereiden kanssa ja liikkua säännöllisesti. Lisäksi on hyvä välttää päihteiden käyttöä. On myös tärkeää jakaa mahdolliset huolet jonkun kanssa ja tarvittaessa pyytää niihin apua, niin kuin nyt olet tehnytkin.

Aurinkoista kevään odotusta!