LiikeRytmi

Mikä pelottaa, jokkis-kuskit Valtteri ja Emilia?

Hurjapäät Emilia ja Valtteri rakentelevat itse autojaan ja kisaavat kesäisin melkein joka viikonloppu. Mahtuuko elämään muuta kuin jokkis ja kumpi on tärkeämpää: koulu vai jokkis?

Mikä pelottaa, jokkis-kuskit Valtteri ja Emilia?

Jokkis-kuskit Valtteri Koski, 17, ja Emilia Hongisto, 16, tutustuivat kilpa-autoilun jokamiesluokkaan lajia harrastavien vanhempiensa kautta. He kulkivat pienestä pitäen mukana kilpailuissa ja kiinnostuivat siksi itsekin ajamisesta.

Parasta jokkiksessa?

Emilia: Kisakaverit, ajaminen ja kova vauhti. Olen vähän sellainen vauhtihirmu ja siksi jokkis sopii minulle.

Valtteri: 90 prosenttia jokkiksen harrastamisesta on kaikkea muuta kuin ajamista. Ajaminen on kuitenkin lajin paras osuus.

Millaisilla autoilla ajatte?

Valtteri: Yleensä ajan Fiateilla, 133- tai 850-malleilla. Isän kanssa rakennamme ja viritämme autoja myös itse. Silloin, kun en vielä saanut ajaa, teimme yhdessä isälleni autoja.

Emilia: Useimmiten Fiateilla tai kuplilla. Isälläni on aihioita, joista hän pystyy tekemään autoja. Autan isääni autojen rakentamisessa sen verran, mitä osaan ja pystyn. Yleensä hoidan auton ulkonäön, maalaukset, tarrat ja teipit.

Voiko lajia harrastaa vuoden ympäri?

Emilia: Jos on tarpeeksi kylmä talvi ja jäät ovat hyvät, pystyy jäällä ajamaan kilpaa. Itse tykkään ajaa talvella jopa enemmän kuin kesällä. Jäällä pääsee paljon lujempaa kuin asfaltilla tai soralla.

Valtteri: Käytännössä ajan koko vuoden. Loskasäillä, eli useimmiten marraskuussa ja keväällä, perusradoilla ei voi ajaa. Silloin, kun en voi käydä ajamassa, rakentelen ja kunnostan kisa-autoja.

Pelottaako ratin takana ikinä?

Emilia: Pieni jännitys on aina päällä. Olen kaatunut kaksi kertaa, onneksi ilman suurempia loukkaantumisia. Hyvän turvavarustuksen ansiosta mitään vakavampaa ei pitäisikään käydä.

Valtteri: Ei oikeastaan. Kun on hyvät turvavarusteet, ajaessa loukkaantuminen ei pelota. Ennemminkin jännittää itse kisassa pärjääminen.

Kuinka usein harjoittelette?

Emilia: Aina ennen kisoja käyn testaamassa autoa. Olen ajanut jo sen verran pitkään, että en periaatteessa tarvitse treeniä, se on enemmänkin auton testaamista ennen kisoja.

Valtteri: Nyt, kun on ollut paljon kisoja, ajamista ei ole tullut kovinkaan paljon treenattua. Kisoissa tulee kuitenkin ajettua sen verran, että se käy paremmastakin treenistä. Aina silloin tällöin, kun on aikaa, käyn harjoittelemassa.

Montako kertaa vuodessa kilpailette?

Emilia: Ehkä noin viisitoista kertaa vuodessa. Se riippuu siitä, kuinka paljon kisoja on ja saadaanko autoja ajoissa kuntoon.

Valtteri: Jokkiskisoja järjestetään paljon, huhtikuulta syyskuulle joka viikonloppu. Niitä kaikkia ei pysty kiertämään, mutta isompiin kisoihin osallistun aina. Kyläkisoja kiertelen aina silloin, kun ehdin. Vuodessa kilpailuja on suunnilleen viisitoista.

Eväät, joilla jaksatte koko kisan?

Emilia: Kisapäivinä aamupala jää yleensä vähän vähemmälle jännityksen takia. Ajojen jälkeen kotiruoka taas maistuu.

Valtteri: Ajon aikana pyrin syömään kevyesti, juon vettä ja syön välipalana esimerkiksi banaanin. Silloin en syö mitään kovin rasvaista.

Mikä muu vaikuttaa ajosuoritukseen?

Emilia: Uni on tärkeää reaktiokyvylle, sillä ratin takana täytyy tehdä usein nopeita ratkaisuja. Pyrin nukkumaan aina kahdeksan-yhdeksän tuntia yössä.

Valtteri: Minulla ei unen määrä vaikuta yleensä ajosuoritukseen. Kun autoon hyppää sisälle ja vetää kamat päälle, syke nousee sen verran, ettei siinä pääse nukahtamaan.

Onko elämää jokkiksen ulkopuolella?

Emilia: Ei tällä hetkellä. Jokkis vie niin paljon aikaa, ettei muuta ehdi tehdä. Olen sen verran tykästynyt jokkikseen, että käytän aikani mieluusti siihen.

Valtteri: Crosskartia harrastan jokkiksen sivussa, muuta ei sitten ehdikään.

Onko jokkis liikuntaa?

Emilia: Kilpailuissa tutustun rataan kävelemällä sitä ympäri. Kisapäivän aikana, kun kävelee varikkoa ympäri, tulee myös liikuttua. Itse ajaminen ei kuitenkaan ole varsinaisesti liikuntaa.

Valtteri: Itse liikuntaa lajissa ei hirveästi ole. Autojen rakentelu ja muu touhuaminen kuitenkin kuuluvat jokkikseen ja niissä kyllä tulee hiki aina välillä. Ei se varsinaista liikuntaa ole, mutta omalla kropalla ja käsillä tekemistä.

Kumpi on tärkeämpää: koulu vai jokkis?

Emilia: Jokkis on minulle elämäntapa. Koulu tulee kuitenkin aina ensimmäisenä.

Valtteri: Koulunkäyntiin jokkiksen harrastaminen ei vaikuta sen kummemmin, kisoja on kuitenkin eniten kesäisin. Joskus joudun ottamaan perjantaita vapaiksi kisojen takia.

 

Emilia Hongisto
Ikä: 16
Laji: Jokkis
Kivointa lajissa: Kisakaverit, ajaminen ja kova vauhti
Tästä olen ylpeä: Voitin elämäni ensimmäisen kisan, joka ajettiin jäällä. Se on jäänyt mieleen, harva nimittäin voittaa ensimmäistä kisaansa. Parhain saavutukseni on kuitenkin tänä vuonna ajetun naisten suomenmestaruuden neljäs sija.
Tavoitteet: Naisten suomenmestaruus ja muiden isojen kisojen voittaminen
Opiskelee: Loimaalla ammattikoulussa lähihoitajaksi
Muut harrastukset: ei ole
Instagram: @emiliahongisto

Valtteri Koski
Ikä: 17
Laji: Jokkis
Kivointa lajissa: Ajaminen
Tästä olen ylpeä: Nuorten suomenmestaruus on paras saavutukseni.
Tavoitteet: Harrastaa jokkista vielä pitkään. Tulevaisuudessa olisi mukava ajaa joskus ulkomailla kilpaa.
Opiskelee: maarakennusta ammattikoulussa Nokialla
Muut harrastukset: Crosskart
Facebook: Valtteri Koski Motorsport
Youtube: Valtteri Koski

 

Teksti Elisa Spolander, kuvat Kiti Salonen, Risto Hakanen ja Valtteri Koski

Katso myös

Mieli

Moottoripaja innostaa Jonia – projektina nyt Bemari 320

Autot ovat 18-vuotiaan Jonin tärkein harrastus. Hän kunnostaa moottoripajalla lahjoituksena saatua bemaria kilpa-autoksi.

Rytmi

Jesse ”JerAx” Vainikka: ”Jos pelaaminen ei tuntuisi hauskalta, niin en mä tätä tekisi”

Elokuun 25. päivä ei ollut mikä tahansa turnauspäivä, vaan päivä, jolloin Jesse ”Jerax” Vainikka, 26, voitti lajinsa arvostetuimman videopeliturnauksen.

Tiesitkö että...

Itselle sopiva ateriarytmi pitää vauhdissa

Itselle sopivan ateriarytmin tunnistaa siitä, että ennen ruokailua ehtii tulla pieni nälkä, mutta ruokapäätökset ovat vielä hyvin hallittavissa. Jos aterioiden väli on venynyt liian pitkäksi niin kaikista rasvaisimmat ja makeimmat herkut valtaavat mielen. Toiset taas saattavat huomata muuttuvansa kärsimättömäksi tai kiukkuiseksi, jos aterioita jää päivän aikana väliin.

Monelle säännöllisen syömisen ohjenuorana toimii 4-5 aterian päivärytmi eli aamupala, lounas ja päivällinen sekä tarvittaessa 1-2 välipalaa.

Lue lisää ateriarytmistä

RuokaRytmi

3 hyvää tapaa syödä aamiainen

Mikä kolmesta aamusyöjätyypistä olet? Tunnista itsesi ja löydä itsellesi maistuvin aamiainen.

EPT-viikko: Testaa tietosi raha- ja digipelaamisesta

Ehkäisevän päihdetyön -viikon testillä selvität kuinka hyvin tiedostat ansaintalogiikan peliteollisuuden taustalla.

Avaa testi uudessa välilehdessä

Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Kysymykseesi ei voi vastata suoraan, koska sekä vegaani- että sekaruokavalion voi muodostaa hyvin tai huonosti. Eli pelkän ruokavalion nimen perusteella on hankalaa, ellei mahdotonta arvioida ruokavalion terveellisyyttä. Siksi enemmän kannattaa miettiä sitä, miten hyvä ruokavalio muodostuu.

Yleisesti ottaen paljon kasviksia sisältävä ruokavalio on terveydelle hyväksi. Tämä tarkoittaa sitä, että joka aterialla kannattaisi syödä jotain kasviksia, mielellään mahdollisimman monipuolisesti. Hyvään ruokavalioon kuuluu muitakin ”perusjuttuja” kuten, että kannattaa pyrkiä syömään säännöllisesti (noin 5 ateriaa päivässä) ja syödä sen verran, kun on nälkä.

Myös monipuolisuus kuuluu terveelliseen ruokavalioon, noudattaa sitten vegaani- tai sekaruokavaliota, tai aivan jotain muuta ruokavaliota. Kasvisten syönnin lisäksi olennaista on saada ruoasta hiilihydraatteja (hyviä lähteitä mm. peruna, pasta, leipä, puurot, jotkut murot ja myslit) ja proteiineja (kasviproteiineista, maitotuotteista, kalasta, munista ja lihasta). Rasvan suhteen kannattaa valita pehmeän rasvan lähteitä eli margariineja ja öljyjä. Eri tuoteryhmissä Sydänmerkki auttaa löytämään terveelliset valinnat. Vegaaniruokavaliota ovat myös pohtineet nimimerkit S.S. ja meow.

Karkkia tai mitä tahansa muita, suolaisia ja makeita herkkuja mahtuu hyvään ruokavalioon, mutta ei kovinkaan paljon. Asian voi miettiä vaikka niin, että jos oma ruokavalio olisi kolmion mallinen, niin herkut saisi olla vain yksi kolmion kärki. Muu osa kolmiota tulisi olla ”oikeaa ruokaa”.

Kysymyksessäsi pohdit myös lapsen/ teinin unen määrää. Unen tarve on jossain määrin yksilöllistä, mutta keskimäärin nuori tarvitsee unta 8–10 tuntia joka yö. Unen tarve voi kasvaa, kun fyysinen ja psyykkinen kuorma lisääntyy. Unen aikana keho palautuu fyysisestä rasituksesta ja lataa akkuja seuraavaa päivää varten. Myös aivot tarvitsevat unta, sillä unen aikana aivot käsittelevät edellisenä päivänä opitut asiat ja päivän tapahtumat. Riittävä uni tukee siis uuden oppimista, luovuutta ja tunteiden käsittelemistä. Unen merkityksestä voit lukea lisää täältä ja täältä. Myös nimimerkki S.K. on pohtinut nuoren unen tarvetta.

Toivottavasti tämä selkeytti asiaa.

Fressis

Justimus: Jalat maassa ja pää kunnossa

Justimus naurattaa Youtubessa kahjoilla sketseillä. Omassa elämässään Sami, Juho ja Joose ovat superhyviä tyyppejä, jotka vaalivat terveitä elämäntapoja.

Kun syöt, pysyt tahdissa!

Kun verensokerisi pysyy tasaisena, pysyt hyvällä tuulella ja jaksat keskittyä sekä tehdä hyviä päätöksiä.

Uni lataa akut

Näillä vinkeillä autat aivojasi palautumaan päivän tapahtumista ja jaksat paremmin.

Jokainen hoitaa oman ruutunsa!

Kuinka paljon aikaa päivästä oikeasti kuluu älylaitteiden parissa?