LiikeRytmi

Mikä pelottaa, jokkis-kuskit Valtteri ja Emilia?

Hurjapäät Emilia ja Valtteri rakentelevat itse autojaan ja kisaavat kesäisin melkein joka viikonloppu. Mahtuuko elämään muuta kuin jokkis ja kumpi on tärkeämpää: koulu vai jokkis?

Mikä pelottaa, jokkis-kuskit Valtteri ja Emilia?

Jokkis-kuskit Valtteri Koski, 17, ja Emilia Hongisto, 16, tutustuivat kilpa-autoilun jokamiesluokkaan lajia harrastavien vanhempiensa kautta. He kulkivat pienestä pitäen mukana kilpailuissa ja kiinnostuivat siksi itsekin ajamisesta.

Parasta jokkiksessa?

Emilia: Kisakaverit, ajaminen ja kova vauhti. Olen vähän sellainen vauhtihirmu ja siksi jokkis sopii minulle.

Valtteri: 90 prosenttia jokkiksen harrastamisesta on kaikkea muuta kuin ajamista. Ajaminen on kuitenkin lajin paras osuus.

Millaisilla autoilla ajatte?

Valtteri: Yleensä ajan Fiateilla, 133- tai 850-malleilla. Isän kanssa rakennamme ja viritämme autoja myös itse. Silloin, kun en vielä saanut ajaa, teimme yhdessä isälleni autoja.

Emilia: Useimmiten Fiateilla tai kuplilla. Isälläni on aihioita, joista hän pystyy tekemään autoja. Autan isääni autojen rakentamisessa sen verran, mitä osaan ja pystyn. Yleensä hoidan auton ulkonäön, maalaukset, tarrat ja teipit.

Voiko lajia harrastaa vuoden ympäri?

Emilia: Jos on tarpeeksi kylmä talvi ja jäät ovat hyvät, pystyy jäällä ajamaan kilpaa. Itse tykkään ajaa talvella jopa enemmän kuin kesällä. Jäällä pääsee paljon lujempaa kuin asfaltilla tai soralla.

Valtteri: Käytännössä ajan koko vuoden. Loskasäillä, eli useimmiten marraskuussa ja keväällä, perusradoilla ei voi ajaa. Silloin, kun en voi käydä ajamassa, rakentelen ja kunnostan kisa-autoja.

Pelottaako ratin takana ikinä?

Emilia: Pieni jännitys on aina päällä. Olen kaatunut kaksi kertaa, onneksi ilman suurempia loukkaantumisia. Hyvän turvavarustuksen ansiosta mitään vakavampaa ei pitäisikään käydä.

Valtteri: Ei oikeastaan. Kun on hyvät turvavarusteet, ajaessa loukkaantuminen ei pelota. Ennemminkin jännittää itse kisassa pärjääminen.

Kuinka usein harjoittelette?

Emilia: Aina ennen kisoja käyn testaamassa autoa. Olen ajanut jo sen verran pitkään, että en periaatteessa tarvitse treeniä, se on enemmänkin auton testaamista ennen kisoja.

Valtteri: Nyt, kun on ollut paljon kisoja, ajamista ei ole tullut kovinkaan paljon treenattua. Kisoissa tulee kuitenkin ajettua sen verran, että se käy paremmastakin treenistä. Aina silloin tällöin, kun on aikaa, käyn harjoittelemassa.

Montako kertaa vuodessa kilpailette?

Emilia: Ehkä noin viisitoista kertaa vuodessa. Se riippuu siitä, kuinka paljon kisoja on ja saadaanko autoja ajoissa kuntoon.

Valtteri: Jokkiskisoja järjestetään paljon, huhtikuulta syyskuulle joka viikonloppu. Niitä kaikkia ei pysty kiertämään, mutta isompiin kisoihin osallistun aina. Kyläkisoja kiertelen aina silloin, kun ehdin. Vuodessa kilpailuja on suunnilleen viisitoista.

Eväät, joilla jaksatte koko kisan?

Emilia: Kisapäivinä aamupala jää yleensä vähän vähemmälle jännityksen takia. Ajojen jälkeen kotiruoka taas maistuu.

Valtteri: Ajon aikana pyrin syömään kevyesti, juon vettä ja syön välipalana esimerkiksi banaanin. Silloin en syö mitään kovin rasvaista.

Mikä muu vaikuttaa ajosuoritukseen?

Emilia: Uni on tärkeää reaktiokyvylle, sillä ratin takana täytyy tehdä usein nopeita ratkaisuja. Pyrin nukkumaan aina kahdeksan-yhdeksän tuntia yössä.

Valtteri: Minulla ei unen määrä vaikuta yleensä ajosuoritukseen. Kun autoon hyppää sisälle ja vetää kamat päälle, syke nousee sen verran, ettei siinä pääse nukahtamaan.

Onko elämää jokkiksen ulkopuolella?

Emilia: Ei tällä hetkellä. Jokkis vie niin paljon aikaa, ettei muuta ehdi tehdä. Olen sen verran tykästynyt jokkikseen, että käytän aikani mieluusti siihen.

Valtteri: Crosskartia harrastan jokkiksen sivussa, muuta ei sitten ehdikään.

Onko jokkis liikuntaa?

Emilia: Kilpailuissa tutustun rataan kävelemällä sitä ympäri. Kisapäivän aikana, kun kävelee varikkoa ympäri, tulee myös liikuttua. Itse ajaminen ei kuitenkaan ole varsinaisesti liikuntaa.

Valtteri: Itse liikuntaa lajissa ei hirveästi ole. Autojen rakentelu ja muu touhuaminen kuitenkin kuuluvat jokkikseen ja niissä kyllä tulee hiki aina välillä. Ei se varsinaista liikuntaa ole, mutta omalla kropalla ja käsillä tekemistä.

Kumpi on tärkeämpää: koulu vai jokkis?

Emilia: Jokkis on minulle elämäntapa. Koulu tulee kuitenkin aina ensimmäisenä.

Valtteri: Koulunkäyntiin jokkiksen harrastaminen ei vaikuta sen kummemmin, kisoja on kuitenkin eniten kesäisin. Joskus joudun ottamaan perjantaita vapaiksi kisojen takia.

 

Emilia Hongisto
Ikä: 16
Laji: Jokkis
Kivointa lajissa: Kisakaverit, ajaminen ja kova vauhti
Tästä olen ylpeä: Voitin elämäni ensimmäisen kisan, joka ajettiin jäällä. Se on jäänyt mieleen, harva nimittäin voittaa ensimmäistä kisaansa. Parhain saavutukseni on kuitenkin tänä vuonna ajetun naisten suomenmestaruuden neljäs sija.
Tavoitteet: Naisten suomenmestaruus ja muiden isojen kisojen voittaminen
Opiskelee: Loimaalla ammattikoulussa lähihoitajaksi
Muut harrastukset: ei ole
Instagram: @emiliahongisto

Valtteri Koski
Ikä: 17
Laji: Jokkis
Kivointa lajissa: Ajaminen
Tästä olen ylpeä: Nuorten suomenmestaruus on paras saavutukseni.
Tavoitteet: Harrastaa jokkista vielä pitkään. Tulevaisuudessa olisi mukava ajaa joskus ulkomailla kilpaa.
Opiskelee: maarakennusta ammattikoulussa Nokialla
Muut harrastukset: Crosskart
Facebook: Valtteri Koski Motorsport
Youtube: Valtteri Koski

 

Teksti Elisa Spolander, kuvat Kiti Salonen, Risto Hakanen ja Valtteri Koski

Katso myös

Mieli

Moottoripaja innostaa Jonia – projektina nyt Bemari 320

Autot ovat 18-vuotiaan Jonin tärkein harrastus. Hän kunnostaa moottoripajalla lahjoituksena saatua bemaria kilpa-autoksi.

Rytmi

Jesse ”JerAx” Vainikka: ”Jos pelaaminen ei tuntuisi hauskalta, niin en mä tätä tekisi”

Elokuun 25. päivä ei ollut mikä tahansa turnauspäivä, vaan päivä, jolloin Jesse ”Jerax” Vainikka, 26, voitti lajinsa arvostetuimman videopeliturnauksen.

Tiesitkö että...

Itselle sopiva ateriarytmi pitää vauhdissa

Itselle sopivan ateriarytmin tunnistaa siitä, että ennen ruokailua ehtii tulla pieni nälkä, mutta ruokapäätökset ovat vielä hyvin hallittavissa. Jos aterioiden väli on venynyt liian pitkäksi niin kaikista rasvaisimmat ja makeimmat herkut valtaavat mielen. Toiset taas saattavat huomata muuttuvansa kärsimättömäksi tai kiukkuiseksi, jos aterioita jää päivän aikana väliin.

Monelle säännöllisen syömisen ohjenuorana toimii 4-5 aterian päivärytmi eli aamupala, lounas ja päivällinen sekä tarvittaessa 1-2 välipalaa.

Lue lisää ateriarytmistä

RuokaRytmi

3 hyvää tapaa syödä aamiainen

Mikä kolmesta aamusyöjätyypistä olet? Tunnista itsesi ja löydä itsellesi maistuvin aamiainen.

Rytmiä arkeen

Riittävä lepo, säännöllinen syöminen sekä sopiva määrä liikuntaa auttavat jaksamaan. Kuuntele kehoasi ja mieltäsi.

Onks pakko harrastaa?

Onko kaikilla pakko olla harrastus? Mikä itseasiassa luokitellaan harrastukseksi? Fressiksen raati pureutui harrastamiseen.

Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestä!

Väsymys voi johtua monesta asiasta ja usein se on myös monen asian summa. Harvemmin se johtuu laiskuudesta. Sitä paitsi laiskottelu tekee silloin tällöin hyvää.

Väsymyksen taustalla voi joskus olla jokin sairaus kuten kilpirauhasen toimintahäiriö tai anemia. Kilpirauhasen toimintahäiriöihin voi liittyä myös muita oireita kuten suolistontoiminnan muutoksia tai painon muutosta. Anemiaan taas voi liittyä huimausta, kalpeutta ja fyysisen suorituskyvyn laskua. Myös masennus on sairaus ja sen yksi oire on jatkuva väsymys runsaastakin nukkumisesta huolimatta. Masennukseen liittyy myös alakuloisuus ja surullisuus, mielenkiinnon ja mielihyvän kokemisen puute sekä kielteiset ajatukset itsestä.

Ihminen voi myös väsyä arjen kiireiden, tapahtumien ja muutosten keskellä ilman mitään sairautta. Elämässä on voinut tulla eteen jokin iso muutos, kuten koulun tai työpaikan vaihto. Tällöin asian käsittely ja läpikäynti vievät henkisiä voimavaroja ja ihminen voi väsyä. Se on ihan luonnollista ja silloin on hyvä hidastaa tahtia ja huolehtia siitä, että on aikaa levätä ja nukkua riittävästi. Energiaa riittää taas paremmin kaikkeen muuhun, kun asia on käsitelty ja hyväksytty.

Joskus elämässä voi olla muuten vaan kiire koulun, töiden ja harrastusten kanssa. Lisäksi pitäisi vielä jaksaa huolehtia ihmissuhteista, kuten olla perheen, kavereiden tai seurustelukumppanin kanssa. Aikaa ei välttämättä jää levolle ja ihminen vähitellen uupuu. Suomen talvi on myös pitkä ja pimeä. Toiset reagoivat siihen herkemmin, esimerkiksi väsymällä. Usein kevään myötä alkaa taas jaksaa paremmin, kun valoa on enemmän ja pimeys väistyy.

Jos tunnistaa itsessään väsymystä, on hyvä pysähtyä sen äärelle. Kannattaa miettiä väsymyksen syitä ja antaa myös levolle aikaa. On siis hyvä asia, että olet huomannut olevasi väsynyt. Voisit käydä juttelemassa väsymyksestä terveydenhoitajan tai lääkärin kanssa etenkin, jos sinulla muitakin mainitsemiani mahdolliseen sairauteen viittaavia oireita. Voit myös miettiä, onko elämässäsi tapahtunut muutoksia ja oletko antanut itsellesi riittävästi aikaa lepoon yöunien lisäksi. Aina ei pelkkä hyvä yöuni riitä, jos päivä ja ilta on tupattu täyteen velvollisuuksia ja tekemistä. Arkeen on hyvä varata aikaa rentoutumiseen ja köllöttelyyn. Myös säännöllinen liikunta, reippailu ulkona ja monipuolien ruokavalio tukevat jaksamista ja virkistävät. Halutessasi voit lukea lisää liikkumisesta, monipuolisesta ruokavaliosta ja arkirytmistä Fressiksen sivuilta.

Toivottavasti näistä pohdinnoista oli apua ja hakeuduthan myös herkästi terveydenhuollon ammattihenkilön arvioon, jotta tarvittaessa väsymystä aiheuttavat sairaudet voidaan sulkea pois!

Fressis
Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Olet vielä 12-vuotias ja todennäköisesti pituuspyrähdys on vielä edessäsi. Pojilla se yleensä ajoittuu suunnilleen 14 ikävuoden tienoille. Sinun siis kuuluukin vielä olla kehityksesi puolesta vielä lapsen eikä lihaksikkaan aikuisen miehen näköinen. Kun kasvusi alkaa olla lopuillaan, alkaa ruumiinrakennekin usein vahvistumaan ja lihasmassaakin kertyy helpommin. Murrosiässä pojat kasvavat ja kehittyvät kukin omassa tahdissaan ja voi olla, että osa ikätovereistasi on kasvanut enemmän pituutta tai näyttää muuten kehityksensä puolesta erilaiselta kuin sinä. Varsinkin sinua jo muutaman vuoden vanhemmat pojat ovat jo hyvinkin eri näköisiä.

Kaikista meistä tulee aikuisina vähän eri näköisiä. Toiset ovat solakoita ja pitkäraajaisia, toiset vankempia ja lyhyempiä. Lihasmassaa on kaikkien kuitenkin mahdollista kasvattaa liikkumalla säännöllisesti ja syömällä hyvin. Sinulla energiaa kuluu nyt ensin pituuskasvuun, sen jälkeen on helpompi kasvattaa vähän lihastakin. Sinun kannattaakin syödä säännöllisesti ja monipuolisesti ja huolehtia, että nukut riittävästi. Yön aikana kasvuhormonia nimittäin erittyy kaikkein eniten. Jokin liikuntaharrastus on myös hyvä idea, sillä liikunnan avulla pidät huolta lihastesi kunnosta. Syömisen ja nukkumisen lisäksi lihaksia täytyy treenata, jos haluaa saada vähän habaa. Toisilla on lahjoja voimaa ja räjähtävyyttä vaativiin urheilulajeihin ja toisilla taas kestävyyttä ja hyvää kuntoa vaativiin lajeihin. Toiset ovat taas hyviä jossain taitoa ja tasapainoa vaativissa tempuissa. Sinullakin on omat vahvuutesi – mietipä, mitä ne olisivat!

Fressis

Justimusfilms x Fressis.fi

Justimuksen Sami, Juho ja Joose tekivät ensimmäisen podcastinsa ikinä aiheesta hyvinvointi. Aiheessa päästään pintaa syvemmälle ja kuullaan miten he itse pitävät huolta omasta jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan. Lisäksi kuullaan myös hyviä vinkkejä pieniin tekoihin joilla saa boostattua omaa hyvinvointiaan.

Fressis

Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Kysymyksessäsi toivot siis vinkkejä liikkumisen lisäämiseen, hienoa! Sinulla on jo liikunnallisia harrastuksia, mikä on erittäin hyvä pohja liikunnan lisäämisen kannalta. Suomen syksy ja alkutalvi ovat monelle haasteellisia ulkokelien ja pimeyden vuoksi. Kuitenkin liikkumista voi harrastaa monella eri tapaa, sisällä tai ulkona. Liikkumisen lisäämisessä kannattaa ensin miettiä, mistä asioista sinulle tulee hyvä olo ja mieli. Oli kyse sitten hyötyliikunnasta, hikijumpasta, ulkoilusta tai vain höntsäliikunnasta kavereiden kanssa, tärkeintä on, että se on kivaa.

Liikkumisen lisääminen kannattaa toteuttaa vähitellen, pieniä asioita muuttamalla. Esimerkiksi ensimmäisenä tavoitteena voi olla, että lisää viikkoon yhden lyhyen kotijumpan. Kun tavoitteet on asettanut itselleen sopiviksi, on tavoitteiden saavuttaminen helpompaa. Tällä tavalla liikkumisesta tulee helpommin säännöllistä ja liikkuminen tulee osaksi omaa arkea. Liikkumisen lisäämisestä ja eri liikkumismuodoista voit lukea Fressiksen tietopankista.

Täältä löytyy myös monipuolisia harjoitusohjelmia kotona tehtävään harjoitteluun, jos sellaiset kiinnostavat. Koulun liikunnanopettajalta saat varmasti myös hyviä vinkkejä oman asuinalueen muista liikuntamahdollisuuksista. Myös monet nuorisopalvelut tarjoavat erilaisia liikkumismahdollisuuksia. Näistä kannattaa kysyä oman asuinalueen nuorisotaloilta.

Oikein hyvää loppuvuotta!

Fressis