LiikeRytmi

Mikä pelottaa, jokkis-kuskit Valtteri ja Emilia?

Hurjapäät Emilia ja Valtteri rakentelevat itse autojaan ja kisaavat kesäisin melkein joka viikonloppu. Mahtuuko elämään muuta kuin jokkis ja kumpi on tärkeämpää: koulu vai jokkis?

Mikä pelottaa, jokkis-kuskit Valtteri ja Emilia?

Jokkis-kuskit Valtteri Koski, 17, ja Emilia Hongisto, 16, tutustuivat kilpa-autoilun jokamiesluokkaan lajia harrastavien vanhempiensa kautta. He kulkivat pienestä pitäen mukana kilpailuissa ja kiinnostuivat siksi itsekin ajamisesta.

Parasta jokkiksessa?

Emilia: Kisakaverit, ajaminen ja kova vauhti. Olen vähän sellainen vauhtihirmu ja siksi jokkis sopii minulle.

Valtteri: 90 prosenttia jokkiksen harrastamisesta on kaikkea muuta kuin ajamista. Ajaminen on kuitenkin lajin paras osuus.

Millaisilla autoilla ajatte?

Valtteri: Yleensä ajan Fiateilla, 133- tai 850-malleilla. Isän kanssa rakennamme ja viritämme autoja myös itse. Silloin, kun en vielä saanut ajaa, teimme yhdessä isälleni autoja.

Emilia: Useimmiten Fiateilla tai kuplilla. Isälläni on aihioita, joista hän pystyy tekemään autoja. Autan isääni autojen rakentamisessa sen verran, mitä osaan ja pystyn. Yleensä hoidan auton ulkonäön, maalaukset, tarrat ja teipit.

Voiko lajia harrastaa vuoden ympäri?

Emilia: Jos on tarpeeksi kylmä talvi ja jäät ovat hyvät, pystyy jäällä ajamaan kilpaa. Itse tykkään ajaa talvella jopa enemmän kuin kesällä. Jäällä pääsee paljon lujempaa kuin asfaltilla tai soralla.

Valtteri: Käytännössä ajan koko vuoden. Loskasäillä, eli useimmiten marraskuussa ja keväällä, perusradoilla ei voi ajaa. Silloin, kun en voi käydä ajamassa, rakentelen ja kunnostan kisa-autoja.

Pelottaako ratin takana ikinä?

Emilia: Pieni jännitys on aina päällä. Olen kaatunut kaksi kertaa, onneksi ilman suurempia loukkaantumisia. Hyvän turvavarustuksen ansiosta mitään vakavampaa ei pitäisikään käydä.

Valtteri: Ei oikeastaan. Kun on hyvät turvavarusteet, ajaessa loukkaantuminen ei pelota. Ennemminkin jännittää itse kisassa pärjääminen.

Kuinka usein harjoittelette?

Emilia: Aina ennen kisoja käyn testaamassa autoa. Olen ajanut jo sen verran pitkään, että en periaatteessa tarvitse treeniä, se on enemmänkin auton testaamista ennen kisoja.

Valtteri: Nyt, kun on ollut paljon kisoja, ajamista ei ole tullut kovinkaan paljon treenattua. Kisoissa tulee kuitenkin ajettua sen verran, että se käy paremmastakin treenistä. Aina silloin tällöin, kun on aikaa, käyn harjoittelemassa.

Montako kertaa vuodessa kilpailette?

Emilia: Ehkä noin viisitoista kertaa vuodessa. Se riippuu siitä, kuinka paljon kisoja on ja saadaanko autoja ajoissa kuntoon.

Valtteri: Jokkiskisoja järjestetään paljon, huhtikuulta syyskuulle joka viikonloppu. Niitä kaikkia ei pysty kiertämään, mutta isompiin kisoihin osallistun aina. Kyläkisoja kiertelen aina silloin, kun ehdin. Vuodessa kilpailuja on suunnilleen viisitoista.

Eväät, joilla jaksatte koko kisan?

Emilia: Kisapäivinä aamupala jää yleensä vähän vähemmälle jännityksen takia. Ajojen jälkeen kotiruoka taas maistuu.

Valtteri: Ajon aikana pyrin syömään kevyesti, juon vettä ja syön välipalana esimerkiksi banaanin. Silloin en syö mitään kovin rasvaista.

Mikä muu vaikuttaa ajosuoritukseen?

Emilia: Uni on tärkeää reaktiokyvylle, sillä ratin takana täytyy tehdä usein nopeita ratkaisuja. Pyrin nukkumaan aina kahdeksan-yhdeksän tuntia yössä.

Valtteri: Minulla ei unen määrä vaikuta yleensä ajosuoritukseen. Kun autoon hyppää sisälle ja vetää kamat päälle, syke nousee sen verran, ettei siinä pääse nukahtamaan.

Onko elämää jokkiksen ulkopuolella?

Emilia: Ei tällä hetkellä. Jokkis vie niin paljon aikaa, ettei muuta ehdi tehdä. Olen sen verran tykästynyt jokkikseen, että käytän aikani mieluusti siihen.

Valtteri: Crosskartia harrastan jokkiksen sivussa, muuta ei sitten ehdikään.

Onko jokkis liikuntaa?

Emilia: Kilpailuissa tutustun rataan kävelemällä sitä ympäri. Kisapäivän aikana, kun kävelee varikkoa ympäri, tulee myös liikuttua. Itse ajaminen ei kuitenkaan ole varsinaisesti liikuntaa.

Valtteri: Itse liikuntaa lajissa ei hirveästi ole. Autojen rakentelu ja muu touhuaminen kuitenkin kuuluvat jokkikseen ja niissä kyllä tulee hiki aina välillä. Ei se varsinaista liikuntaa ole, mutta omalla kropalla ja käsillä tekemistä.

Kumpi on tärkeämpää: koulu vai jokkis?

Emilia: Jokkis on minulle elämäntapa. Koulu tulee kuitenkin aina ensimmäisenä.

Valtteri: Koulunkäyntiin jokkiksen harrastaminen ei vaikuta sen kummemmin, kisoja on kuitenkin eniten kesäisin. Joskus joudun ottamaan perjantaita vapaiksi kisojen takia.

 

Emilia Hongisto
Ikä: 16
Laji: Jokkis
Kivointa lajissa: Kisakaverit, ajaminen ja kova vauhti
Tästä olen ylpeä: Voitin elämäni ensimmäisen kisan, joka ajettiin jäällä. Se on jäänyt mieleen, harva nimittäin voittaa ensimmäistä kisaansa. Parhain saavutukseni on kuitenkin tänä vuonna ajetun naisten suomenmestaruuden neljäs sija.
Tavoitteet: Naisten suomenmestaruus ja muiden isojen kisojen voittaminen
Opiskelee: Loimaalla ammattikoulussa lähihoitajaksi
Muut harrastukset: ei ole
Instagram: @emiliahongisto

Valtteri Koski
Ikä: 17
Laji: Jokkis
Kivointa lajissa: Ajaminen
Tästä olen ylpeä: Nuorten suomenmestaruus on paras saavutukseni.
Tavoitteet: Harrastaa jokkista vielä pitkään. Tulevaisuudessa olisi mukava ajaa joskus ulkomailla kilpaa.
Opiskelee: maarakennusta ammattikoulussa Nokialla
Muut harrastukset: Crosskart
Facebook: Valtteri Koski Motorsport
Youtube: Valtteri Koski

 

Teksti Elisa Spolander, kuvat Kiti Salonen, Risto Hakanen ja Valtteri Koski

Katso myös

Mieli

Moottoripaja innostaa Jonia – projektina nyt Bemari 320

Autot ovat 18-vuotiaan Jonin tärkein harrastus. Hän kunnostaa moottoripajalla lahjoituksena saatua bemaria kilpa-autoksi.

Rytmi

Jesse ”JerAx” Vainikka: ”Jos pelaaminen ei tuntuisi hauskalta, niin en mä tätä tekisi”

Elokuun 25. päivä ei ollut mikä tahansa turnauspäivä, vaan päivä, jolloin Jesse ”Jerax” Vainikka, 26, voitti lajinsa arvostetuimman videopeliturnauksen.

Tiesitkö että...

Itselle sopiva ateriarytmi pitää vauhdissa

Itselle sopivan ateriarytmin tunnistaa siitä, että ennen ruokailua ehtii tulla pieni nälkä, mutta ruokapäätökset ovat vielä hyvin hallittavissa. Jos aterioiden väli on venynyt liian pitkäksi niin kaikista rasvaisimmat ja makeimmat herkut valtaavat mielen. Toiset taas saattavat huomata muuttuvansa kärsimättömäksi tai kiukkuiseksi, jos aterioita jää päivän aikana väliin.

Monelle säännöllisen syömisen ohjenuorana toimii 4-5 aterian päivärytmi eli aamupala, lounas ja päivällinen sekä tarvittaessa 1-2 välipalaa.

Lue lisää ateriarytmistä

RuokaRytmi

3 hyvää tapaa syödä aamiainen

Mikä kolmesta aamusyöjätyypistä olet? Tunnista itsesi ja löydä itsellesi maistuvin aamiainen.

Kysymys & vastaus

Heippa ja kiitos kysymyksestäsi!

Mahtavaa, että olet löytänyt itsellesi mielekkään liikuntaharrastuksen. Ja hienoa kuulla, että kuntosalilla käymisen myötä olet saanut kehitettyä lihasvoimaasi, sillä lihasvoiman kehittymisellä on paljon positiivisia vaikutuksia terveyden kannalta.

Lihasvoimaharjoittelun lisäksi liikunnan olisi hyvä sisältää myös kestävyyskuntoa sekä liikkuvuutta kehittävää harjoittelua. Voisitkin kokeilla alkuun lisätä harjoitteluusi kuntosalin lisäksi muutaman kerran viikossa esimerkiksi pyöräilyä tai kävelyä. Liikkuvuutta tukevaa harjoittelua voit tehdä esimerkiksi kuntosaliharjoittelun yhteydessä vaikkapa alkulämmittelynä. Myös kaikenlainen arkiaktiivisuus, kuten portaiden kävely hissin käytön sijasta, on hyväksi terveydelle.

Liikunnan ohella myös terveellinen ravinto on tärkeä hyvinvoinnin kulmakivi. Ruokavaliossa kannattaa suosia kasviksia, hedelmiä, täysjyväviljoja, hyvänlaatuisia rasvoja sekä hyviä proteiininlähteitä. Toitkin kysymyksessäsi esiin erityisesti proteiinin saannin. Proteiinit toimivat mm. lihaskudoksen rakennuspalikoina. Tavallisesta ruoasta, kuten kalasta, kanasta ja palkokasveista, saa usein riittävästi proteiinia, joten tarvetta esimerkiksi erillisille proteiinilisille ei yleensä ole. Liiallinen proteiini muuttuu energiaksi, joka varastoituu usein kehoon rasvakudoksena. Ravinnon sisällön lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota säännölliseen ateriarytmiin. Säännöllinen ateriarytmi pitää verensokerin tasaisena, auttaa syömään kohtuullisesti yksittäisillä aterioilla ja vähentää houkutusta naposteluun. Lisätietoa ravitsemuksesta voit lukea Fressiksen sivuilta.

Keho ja mieli tarvitsevat jaksaakseen myös unta ja lepoa. Oman hyvinvoinnin kannalta on myös tärkeä muistaa, että tekee asioita, joista tulee itselle hyvä mieli ja olo. On myös hyvä tiedostaa, ettei vaaka useinkaan kerro koko totuutta. Tärkeämpää on tuntea olonsa jaksavaksi ja hyvinvoivaksi.

Sama aihe on mietityttänyt myös nimimerkkiä Angela H.

Tsemppiä syksyyn!

Fressis

3 tarinaa: hurahdin uuteen lajiin

Agility: ”Treenaan lajia – ilman omaa koiraa” Olen aina pitänyt koirista ja niiden kanssa touhuamisesta. Kun isotätini vei minut ensi kertaa katsomaan agilitykisoja, hurahdin lajiin heti. Minulla ei ole omaa koiraa, mutta kävin lenkittämässä erästä tuttua islanninlammaskoiraa. Sen omistaja kysyi, haluaisinko osallistua agilityn alkeiskurssille. Kurssi on hyvä tapa tutustua lajiin eikä yleensä sido mihinkään. Kurssi sai […]

ENCE:n Miikka Kemppi: ”Haluan olla paras versio itsestäni”

Miikka ”SuNny” Kemppi, 24, piti yli puoli vuotta pelitaukoa jätettyään saksalaisen Mousesportsin Counter Strike -joukkueen. Elokuussa uutisoitiin, että Kemppi on ostettu takaisin suomalaiseen ENCE-joukkueeseen, jossa hän pelasi viimeksi vuonna 2016. Miksi joukkueesi on nyt ENCE eikä Mousesports? Mousesports ei ollut riittävän hyvä tiimi siihen nähden, miten paljon siihen kuuluminen vei aikaa. Mousesports teki selväksi, ettei […]

Arkirytmi – 5 tyypillistä ongelmaa ja helpot vinkit niiden selättämiseksi

Ongelma 1: En jaksa nousta aamuisin Aamuherätykset ovat kidutusta, jos ei ole tullut nukuttua riittävästi. Hyvä ja riittävä yöuni on kuitenkin todella olennaista ihmisen hyvinvoinnille – me emme pärjää ilman riittävää unta. Iltaisin pitäisi malttaa mennä petiin ajoissa: jos herätys on klo 7, sopiva nukkumaanmenoaika olisi viimeistään klo 22. Ratkaisu: Kiinnitä huomiota iltarutiineihisi. Rauhoita ilta-aika […]

Kysymys & vastaus

Heippa ja kiitos kysymyksestäsi!

Hienoa, että olet löytänyt itsellesi mielekkään tavan liikkua.

Terveyden ja hyvinvoinnin kannalta liikunnan on hyvä olla säännöllistä ja monipuolista. Tästä näkökulmasta mainitsemiesi treenien vaihtelu voisikin olla hyväksi. Voit esimerkiksi kokeilla tehdä viikossa muutaman ”tehokkaamman” harjoituksen kuntopyörällä ja vastapainona tehdä matalammalla teholla muutaman pidemmän treenin esimerkiksi kävellen.

Terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta liikuntaan olisi hyvä sisällyttää kestävyysharjoittelun lisäksi myös lihasvoimaa ja liikkuvuutta tukevaa harjoittelua. Myös kaikenlainen arkiaktiivisuus, kuten portaiden kävely hissin käytön sijasta, on hyväksi terveydelle.

On hyvä muistaa, että jokaisen keho reagoi harjoitteluun eri tavalla. Tärkeää oman hyvinvoinnin kannalta on kuunnella omaa kehoa ja fiilistä siitä, mikä sopii itselle. Kerroitkin, että omaan aikatauluusi sopii paremmin lyhyet hikitreenit päivittäin. Muistathan kuitenkin pitää myös lepopäiviä, sillä kehittyäkseen keho tarvitsee myös lepoa.

Tsemppiä treeneihin ja mukavaa syksyä!

Fressis
Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Normaalipainolle on laskettu raja-arvot, jotka perustuvat nimenomaan terveydellisiin seikkoihin. Normaalipainoinen ihminen on todennäköisesti terveempi, kuin henkilö, jolla on yli- tai alipainoa. Toki on ihmisiä, joilla lievä ali- tai ylipaino ei aiheuta ongelmia, mutta yleisimmin, kun ihmisiä tarkastellaan isoina tuhansien ihmisten joukkoina, nähdään selvästi, että normaalipaino on terveyden ylläpitämisen kannalta hyvä tila.

Ihmiset ovat hyvin yksilöllisiä sen suhteen, miten keho reagoi alipainoon. Osan kohdalla jo pienikin alipaino voi näkyä esimerkiksi kuukautiskierron häiriöinä, viluisuutena, ummetuksena, sydämen pulssin hidastumisena, matalana verenpaineena, väsymyksenä ja jaksamattomuutena.

Kerroit, että nykyisillä elintavoillasi painosi on pysynyt normaalipainon alarajalla. Miksi siis haluaisit vielä pudottaa painoa lisää? Koetko paineita pudottaa painoa ulkonäköön liittyvien asioiden vuoksi? On tärkeää muistaa, ettei kenenkään ulkonäkö tai ulkomuoto kuitenkaan määritä sitä, millaisia me olemme ihmisenä ja persoonana. Voit lukea lisää aiheesta Nuortennetin sivuilta.

Jos painoon liittyvät asiat mietityttävät sinua paljon, huomaat pohtivasi usein syömistäsi tai esimerkiksi olet lisännyt liikuntaa laihtuaksesi, olisi hyvä käydä juttelemassa asiasta esimerkiksi terveydenhoitajan kanssa. Voit myös jutella asiasta nimettömänä esimerkiksi Nuortennetin chatissa tai  Sekasin-chatissa.

Tsemppiä syksyyn! Olet hyvä juuri sellaisena kuin olet!

Fressis