LiikeRytmi

Mikä pelottaa, jokkis-kuskit Valtteri ja Emilia?

Hurjapäät Emilia ja Valtteri rakentelevat itse autojaan ja kisaavat kesäisin melkein joka viikonloppu. Mahtuuko elämään muuta kuin jokkis ja kumpi on tärkeämpää: koulu vai jokkis?

Mikä pelottaa, jokkis-kuskit Valtteri ja Emilia?

Jokkis-kuskit Valtteri Koski, 17, ja Emilia Hongisto, 16, tutustuivat kilpa-autoilun jokamiesluokkaan lajia harrastavien vanhempiensa kautta. He kulkivat pienestä pitäen mukana kilpailuissa ja kiinnostuivat siksi itsekin ajamisesta.

Parasta jokkiksessa?

Emilia: Kisakaverit, ajaminen ja kova vauhti. Olen vähän sellainen vauhtihirmu ja siksi jokkis sopii minulle.

Valtteri: 90 prosenttia jokkiksen harrastamisesta on kaikkea muuta kuin ajamista. Ajaminen on kuitenkin lajin paras osuus.

Millaisilla autoilla ajatte?

Valtteri: Yleensä ajan Fiateilla, 133- tai 850-malleilla. Isän kanssa rakennamme ja viritämme autoja myös itse. Silloin, kun en vielä saanut ajaa, teimme yhdessä isälleni autoja.

Emilia: Useimmiten Fiateilla tai kuplilla. Isälläni on aihioita, joista hän pystyy tekemään autoja. Autan isääni autojen rakentamisessa sen verran, mitä osaan ja pystyn. Yleensä hoidan auton ulkonäön, maalaukset, tarrat ja teipit.

Voiko lajia harrastaa vuoden ympäri?

Emilia: Jos on tarpeeksi kylmä talvi ja jäät ovat hyvät, pystyy jäällä ajamaan kilpaa. Itse tykkään ajaa talvella jopa enemmän kuin kesällä. Jäällä pääsee paljon lujempaa kuin asfaltilla tai soralla.

Valtteri: Käytännössä ajan koko vuoden. Loskasäillä, eli useimmiten marraskuussa ja keväällä, perusradoilla ei voi ajaa. Silloin, kun en voi käydä ajamassa, rakentelen ja kunnostan kisa-autoja.

Pelottaako ratin takana ikinä?

Emilia: Pieni jännitys on aina päällä. Olen kaatunut kaksi kertaa, onneksi ilman suurempia loukkaantumisia. Hyvän turvavarustuksen ansiosta mitään vakavampaa ei pitäisikään käydä.

Valtteri: Ei oikeastaan. Kun on hyvät turvavarusteet, ajaessa loukkaantuminen ei pelota. Ennemminkin jännittää itse kisassa pärjääminen.

Kuinka usein harjoittelette?

Emilia: Aina ennen kisoja käyn testaamassa autoa. Olen ajanut jo sen verran pitkään, että en periaatteessa tarvitse treeniä, se on enemmänkin auton testaamista ennen kisoja.

Valtteri: Nyt, kun on ollut paljon kisoja, ajamista ei ole tullut kovinkaan paljon treenattua. Kisoissa tulee kuitenkin ajettua sen verran, että se käy paremmastakin treenistä. Aina silloin tällöin, kun on aikaa, käyn harjoittelemassa.

Montako kertaa vuodessa kilpailette?

Emilia: Ehkä noin viisitoista kertaa vuodessa. Se riippuu siitä, kuinka paljon kisoja on ja saadaanko autoja ajoissa kuntoon.

Valtteri: Jokkiskisoja järjestetään paljon, huhtikuulta syyskuulle joka viikonloppu. Niitä kaikkia ei pysty kiertämään, mutta isompiin kisoihin osallistun aina. Kyläkisoja kiertelen aina silloin, kun ehdin. Vuodessa kilpailuja on suunnilleen viisitoista.

Eväät, joilla jaksatte koko kisan?

Emilia: Kisapäivinä aamupala jää yleensä vähän vähemmälle jännityksen takia. Ajojen jälkeen kotiruoka taas maistuu.

Valtteri: Ajon aikana pyrin syömään kevyesti, juon vettä ja syön välipalana esimerkiksi banaanin. Silloin en syö mitään kovin rasvaista.

Mikä muu vaikuttaa ajosuoritukseen?

Emilia: Uni on tärkeää reaktiokyvylle, sillä ratin takana täytyy tehdä usein nopeita ratkaisuja. Pyrin nukkumaan aina kahdeksan-yhdeksän tuntia yössä.

Valtteri: Minulla ei unen määrä vaikuta yleensä ajosuoritukseen. Kun autoon hyppää sisälle ja vetää kamat päälle, syke nousee sen verran, ettei siinä pääse nukahtamaan.

Onko elämää jokkiksen ulkopuolella?

Emilia: Ei tällä hetkellä. Jokkis vie niin paljon aikaa, ettei muuta ehdi tehdä. Olen sen verran tykästynyt jokkikseen, että käytän aikani mieluusti siihen.

Valtteri: Crosskartia harrastan jokkiksen sivussa, muuta ei sitten ehdikään.

Onko jokkis liikuntaa?

Emilia: Kilpailuissa tutustun rataan kävelemällä sitä ympäri. Kisapäivän aikana, kun kävelee varikkoa ympäri, tulee myös liikuttua. Itse ajaminen ei kuitenkaan ole varsinaisesti liikuntaa.

Valtteri: Itse liikuntaa lajissa ei hirveästi ole. Autojen rakentelu ja muu touhuaminen kuitenkin kuuluvat jokkikseen ja niissä kyllä tulee hiki aina välillä. Ei se varsinaista liikuntaa ole, mutta omalla kropalla ja käsillä tekemistä.

Kumpi on tärkeämpää: koulu vai jokkis?

Emilia: Jokkis on minulle elämäntapa. Koulu tulee kuitenkin aina ensimmäisenä.

Valtteri: Koulunkäyntiin jokkiksen harrastaminen ei vaikuta sen kummemmin, kisoja on kuitenkin eniten kesäisin. Joskus joudun ottamaan perjantaita vapaiksi kisojen takia.

 

Emilia Hongisto
Ikä: 16
Laji: Jokkis
Kivointa lajissa: Kisakaverit, ajaminen ja kova vauhti
Tästä olen ylpeä: Voitin elämäni ensimmäisen kisan, joka ajettiin jäällä. Se on jäänyt mieleen, harva nimittäin voittaa ensimmäistä kisaansa. Parhain saavutukseni on kuitenkin tänä vuonna ajetun naisten suomenmestaruuden neljäs sija.
Tavoitteet: Naisten suomenmestaruus ja muiden isojen kisojen voittaminen
Opiskelee: Loimaalla ammattikoulussa lähihoitajaksi
Muut harrastukset: ei ole
Instagram: @emiliahongisto

Valtteri Koski
Ikä: 17
Laji: Jokkis
Kivointa lajissa: Ajaminen
Tästä olen ylpeä: Nuorten suomenmestaruus on paras saavutukseni.
Tavoitteet: Harrastaa jokkista vielä pitkään. Tulevaisuudessa olisi mukava ajaa joskus ulkomailla kilpaa.
Opiskelee: maarakennusta ammattikoulussa Nokialla
Muut harrastukset: Crosskart
Facebook: Valtteri Koski Motorsport
Youtube: Valtteri Koski

 

Teksti Elisa Spolander, kuvat Kiti Salonen, Risto Hakanen ja Valtteri Koski

Katso myös

Mieli

Moottoripaja innostaa Jonia – projektina nyt Bemari 320

Autot ovat 18-vuotiaan Jonin tärkein harrastus. Hän kunnostaa moottoripajalla lahjoituksena saatua bemaria kilpa-autoksi.

Rytmi

Jesse ”JerAx” Vainikka: ”Jos pelaaminen ei tuntuisi hauskalta, niin en mä tätä tekisi”

Elokuun 25. päivä ei ollut mikä tahansa turnauspäivä, vaan päivä, jolloin Jesse ”Jerax” Vainikka, 26, voitti lajinsa arvostetuimman videopeliturnauksen.

Tiesitkö että...

Itselle sopiva ateriarytmi pitää vauhdissa

Itselle sopivan ateriarytmin tunnistaa siitä, että ennen ruokailua ehtii tulla pieni nälkä, mutta ruokapäätökset ovat vielä hyvin hallittavissa. Jos aterioiden väli on venynyt liian pitkäksi niin kaikista rasvaisimmat ja makeimmat herkut valtaavat mielen. Toiset taas saattavat huomata muuttuvansa kärsimättömäksi tai kiukkuiseksi, jos aterioita jää päivän aikana väliin.

Monelle säännöllisen syömisen ohjenuorana toimii 4-5 aterian päivärytmi eli aamupala, lounas ja päivällinen sekä tarvittaessa 1-2 välipalaa.

Lue lisää ateriarytmistä

RuokaRytmi

3 hyvää tapaa syödä aamiainen

Mikä kolmesta aamusyöjätyypistä olet? Tunnista itsesi ja löydä itsellesi maistuvin aamiainen.

Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Olet vielä 12-vuotias ja todennäköisesti pituuspyrähdys on vielä edessäsi. Pojilla se yleensä ajoittuu suunnilleen 14 ikävuoden tienoille. Sinun siis kuuluukin vielä olla kehityksesi puolesta vielä lapsen eikä lihaksikkaan aikuisen miehen näköinen. Kun kasvusi alkaa olla lopuillaan, alkaa ruumiinrakennekin usein vahvistumaan ja lihasmassaakin kertyy helpommin. Murrosiässä pojat kasvavat ja kehittyvät kukin omassa tahdissaan ja voi olla, että osa ikätovereistasi on kasvanut enemmän pituutta tai näyttää muuten kehityksensä puolesta erilaiselta kuin sinä. Varsinkin sinua jo muutaman vuoden vanhemmat pojat ovat jo hyvinkin eri näköisiä.

Kaikista meistä tulee aikuisina vähän eri näköisiä. Toiset ovat solakoita ja pitkäraajaisia, toiset vankempia ja lyhyempiä. Lihasmassaa on kaikkien kuitenkin mahdollista kasvattaa liikkumalla säännöllisesti ja syömällä hyvin. Sinulla energiaa kuluu nyt ensin pituuskasvuun, sen jälkeen on helpompi kasvattaa vähän lihastakin. Sinun kannattaakin syödä säännöllisesti ja monipuolisesti ja huolehtia, että nukut riittävästi. Yön aikana kasvuhormonia nimittäin erittyy kaikkein eniten. Jokin liikuntaharrastus on myös hyvä idea, sillä liikunnan avulla pidät huolta lihastesi kunnosta. Syömisen ja nukkumisen lisäksi lihaksia täytyy treenata, jos haluaa saada vähän habaa. Toisilla on lahjoja voimaa ja räjähtävyyttä vaativiin urheilulajeihin ja toisilla taas kestävyyttä ja hyvää kuntoa vaativiin lajeihin. Toiset ovat taas hyviä jossain taitoa ja tasapainoa vaativissa tempuissa. Sinullakin on omat vahvuutesi – mietipä, mitä ne olisivat!

Fressis

Justimusfilms x Fressis.fi

Justimuksen Sami, Juho ja Joose tekivät ensimmäisen podcastinsa ikinä aiheesta hyvinvointi. Aiheessa päästään pintaa syvemmälle ja kuullaan miten he itse pitävät huolta omasta jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan. Lisäksi kuullaan myös hyviä vinkkejä pieniin tekoihin joilla saa boostattua omaa hyvinvointiaan.

Fressis

Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Kysymyksessäsi toivot siis vinkkejä liikkumisen lisäämiseen, hienoa! Sinulla on jo liikunnallisia harrastuksia, mikä on erittäin hyvä pohja liikunnan lisäämisen kannalta. Suomen syksy ja alkutalvi ovat monelle haasteellisia ulkokelien ja pimeyden vuoksi. Kuitenkin liikkumista voi harrastaa monella eri tapaa, sisällä tai ulkona. Liikkumisen lisäämisessä kannattaa ensin miettiä, mistä asioista sinulle tulee hyvä olo ja mieli. Oli kyse sitten hyötyliikunnasta, hikijumpasta, ulkoilusta tai vain höntsäliikunnasta kavereiden kanssa, tärkeintä on, että se on kivaa.

Liikkumisen lisääminen kannattaa toteuttaa vähitellen, pieniä asioita muuttamalla. Esimerkiksi ensimmäisenä tavoitteena voi olla, että lisää viikkoon yhden lyhyen kotijumpan. Kun tavoitteet on asettanut itselleen sopiviksi, on tavoitteiden saavuttaminen helpompaa. Tällä tavalla liikkumisesta tulee helpommin säännöllistä ja liikkuminen tulee osaksi omaa arkea. Liikkumisen lisäämisestä ja eri liikkumismuodoista voit lukea Fressiksen tietopankista.

Täältä löytyy myös monipuolisia harjoitusohjelmia kotona tehtävään harjoitteluun, jos sellaiset kiinnostavat. Koulun liikunnanopettajalta saat varmasti myös hyviä vinkkejä oman asuinalueen muista liikuntamahdollisuuksista. Myös monet nuorisopalvelut tarjoavat erilaisia liikkumismahdollisuuksia. Näistä kannattaa kysyä oman asuinalueen nuorisotaloilta.

Oikein hyvää loppuvuotta!

Fressis

Justimus: ”Mikään ei ole meille pyhää”

Justimuksen Sami, Juho ja Joose ammentavat energiaa terveistä elintavoista.

8 × harhaluulo energiasta ja jaksamisesta

Nikotiini, proteiini, kofeiini, ravintolisät…Fressis tarkastelee eri elintarvikkeiden sisältämiin aineisiin liittyviä harhaluuloja. Lue, niin tiedät paremmin!

EPT-viikko: Testaa tietosi raha- ja digipelaamisesta

Ehkäisevän päihdetyön -viikon testillä selvität kuinka hyvin tiedostat ansaintalogiikan peliteollisuuden taustalla.

Avaa testi uudessa välilehdessä