Rytmi

Jokainen hoitaa oman ruutunsa!

Oletko koskaan miettinyt, että jos kaikki aika menee katse näytöllä, päivä menee ohi ennen kuin huomaatkaan.

Älylaitteista löytyvät niin pelit, muistot, muistiinpanot, kirjat, streamit ja sarjat, kaverit, kartat ja kalenterit. Ja juurikin laajan sisällön takia älylaitteita tulee käytettyä huomaamattaan todella paljon. Älylaitteiden sovellukset on suunniteltu koukuttamaan mahdollisimman paljon, joten viestejä, ilmoituksia ja uusia ärsykkeitä tulvii näytöille loputtomasti. Pystyt kuitenkin itse säätelemään älylaitteesi ilmoitusasetuksia ja laittamaan esimerkiksi puhelimen yöksi kokonaan äänettömälle tai jopa lentotilaan.

Usein älylaitteet vievät huomion myös silloin, kun olisi oikeasti muuta tekemistä. Koulussa, kaupassa, kahvilassa tai ruokapöydässä tulee helposti keskityttyä seuran tai asian sijaan vaikkapa puhelimeen. Oletko koskaan kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka hienolta tuntuu, jos muut ovat todella läsnä?

Keskusteluissa on tärkeää antaa tärkeää antaa keskustelukumppanille täysi huomio – katsoa silmiin, keskittyä ja kuunnella. Kun et kaivele puhelinta pöydälle tai vilkuile muilta tulleita viestejä, annat ystävälle tunteen siitä, että hänen asiansa ovat tärkeitä.

Älylaitteiden, kuten puhelimen katselu rasittaa helposti niskaa ja silmiä.  Lisäksi näyttöruudun sininen valo tutkitusti valvottaa, eikä nukahtamista todellakaan helpota laitteen koukuttavat virikkeet. Suositusruutuaika onkin kaksi tuntia päivässä – pystyisitkö siihen? Aloita vähän kerrallaan alla olevalla vinkkilistalla ja haasta kaverisi mukaan!

Näin laitat ruudun parkkiin:

  1.  Sovi ystävien kanssa välillä, että puhelimet laitetaan pois näkyviltä. Ensimmäisenä sortuva tarjoaa kahvit tai jäätelöt.
  2. Vähennä asetuksista sinulle tulevien ilmoitusten määrää. Voit myös kirjautua välillä ulos sosiaalisista medioista.
  3. Hyödynnä puhelimen käyttörajoitukset. Extreme-vaihtoehto addikteille: pyydä vanhempia asettamaan rajat niin, ettet tiedä salasanaa.
  4. Sijoita laturi epämukavaan paikkaan ja hanki markkinoiden lyhyin laturi. Silloin puhelimen ladatessa akkua, voit keskittyä lataamaan omaasi.
  5. Nukkumaan mennessä vie puhelin mahdollisimman kauaksi sängystä, niin sinun on noustava ylös, kun herätys soi.

Lue lisää:

Oletko ruutuaddikti? Tee testi.

Mistä on hyvä päivä tehty

Koukussa kännykkään?

Tästä tiedät, että vietät liikaa aikaa pelaamalla, somessa tai netissä

Paljonko pelaat vuorokaudessa?

 

 

7–14-vuotiaat, joilla on älypuhelin käytössään:

Katso myös

Oletko ruutuaddikti?

Tee testi
Rytmi

Uni lataa akut

Näillä vinkeillä autat aivojasi palautumaan päivän tapahtumista ja jaksat paremmin.

RuokaRytmi

Kun syöt, pysyt tahdissa!

Kun verensokerisi pysyy tasaisena, pysyt hyvällä tuulella ja jaksat keskittyä sekä tehdä hyviä päätöksiä.

En saa unta – mikä avuksi?

Mieti näitä lauseita: Oletko makoillut sängyssä tuntikausia ilman, että saat unen päästä kiinni? Toistuuko tämä usein? Oletko päivällä väsynyt, etkä pysty hoitamaan työ- tai koulutehtäviä kunnolla? Jätätkö kavereiden tapaamiset väliin, koska olet väsynyt?  Jos vastasit kyllä yhteen tai useampaan kysymykseen, olet ehkä kärsinyt jonkinasteisesta unihäiriöstä. Unettomuuden oireita esiintyy meistä jokaisella eri elämäntilanteissa. Aivomme toimivat siten, […]

Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Pelkän netissä käytetyn ajan sijaan on hyvä pohtia kokonaisuutta, eli mitä siellä netissä tehdään. Jos netissä olo on pääosin luonteeltaan aktiivista, kuten sinulla vieraskielistä kirjallisuutta, luovaa tekstin tuottamista sekä keskustelua ”nettikirjeiden” avulla ystävälle, ei tällaisen ruutuajan määrää ole yleensä tarpeen rajoittaa. Kuten itsekin totesit, tällainen aktiivinen tekeminen voi kehittää hyvinkin monia taitoja.

Ruutuaikaa tärkeämpi mittari on oma hyvinvointisi ja se, että arkesi on kokonaisuudessaan sujuvaa ja terveellistä. Jos aikaa kuluu paljon koneella tai muulla älylaitteella, kannattaa kiinnittää huomiota asentoon sekä siihen, että tauottaa tekemistään. Myös säännöllinen ja terveellinen ruokailu sekä itselle miellyttävä liikkuminen olisi hyvä huomioida omassa arjessa, jotta arki ja hyvinvointi pysyy tasapainossa.

Sinun ei missään nimessä tarvitse luopua kirjeiden kirjoittamisesta! On todella hienoa, että sinulla on itsellesi mieluisia ja kehittäviä harrastuksia niin netissä kuin muillakin elämän alueilla, joten pidä niistä ehdottomasti kiinni 😊

Aurinkoista kesää!

Fressis
Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

On tosi hienoa, että haluat pitää huolta terveydestäsi. Kerrot, että haluaisit polttaa rasvaa. Ikäisellesi emme suoraan suosittelisi varsinaista ”rasvanpolttoa”, koska keho kasvaa, kehittyy ja muovautuu muutenkin vielä. Tavoitteena voisi rasvanpolton sijaan olla esimerkiksi fyysisen kunnon kehittäminen tai oman hyvinvoinnin tukeminen.

Kropan ja mielen hyvinvointia tukee parhaiten monipuolinen liikkuminen, terveellinen ravinto ja riittävä palautuminen. Kun liikkuu monipuolisesti, syö terveellisesti ja säännöllisesti sekä muistaa välillä löysätä tahtia palautumisen kannalta, vaikuttaa se myös kehon koostumukseen. Tiukat ruokarajoitukset tai liikkumismäärän raju lisääminen tuottavat usein ainoastaan lyhytkestoisia vaikutuksia. Lisäksi monelle se voi aiheuttaa enemmän stressiä kuin mielihyvää.

Pidempiaikaiset ja pienet muutokset arjessa auttavat paremmin löytämään tasapainoisen ja terveellisen tavan liikkua, syödä ja palautua. Tällä tavalla terveyttä tukevista elintavoista tulee vähitellen luonteva osa arkea.

Alkuun on hyvä pohtia omia liikkumis- ja ruokailutapojaan. Ikäiselläsi liikkumista, liikettä ja hengästymistä olisi hyvä tulla päivittäin. Lisäksi lihaskuntoa, ketteryyttä ja liikkuvuutta oli hyvä harjoitella useampi kerta viikossa. Myös kaikenlainen arkiaktiivisuus ja paikallaan olon tauottaminen, kuten portaiden kävely hissin käytön sijasta tai pienet taukojumpat, ovat hyväksi terveydelle. Tärkeää on löytää itselleen mielekkäät tavat liikkua. Liikkumisesta voit lukea Fressiksen liike-kanavalta.

Liikkumisen lisäksi terveellinen ravinto on tärkeä hyvinvoinnin kannalta. Ruokavaliossa kannattaa suosia kasviksia, hedelmiä, täysjyväviljoja, hyvänlaatuisia rasvoja sekä hyviä proteiininlähteitä. Tavallisesta ruoasta, kuten kalasta, kanasta ja palkokasveista, saa usein riittävästi proteiinia, joten tarvetta esimerkiksi erillisille proteiinilisille ei yleensä ole. Ravinnon sisällön lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota säännölliseen ateriarytmiin. Säännöllinen ateriarytmi pitää verensokerin tasaisena, auttaa syömään kohtuullisesti yksittäisillä aterioilla ja vähentää houkutusta naposteluun. Lisätietoa ravitsemuksesta voit lukea Fressiksen sivuilta.

Keho ja mieli tarvitsevat jaksaakseen myös unta ja lepoa. Oman hyvinvoinnin kannalta on tärkeä muistaa, että tekee asioita, joista tulee itselle hyvä mieli ja olo.

Jos kaipaat tarkempia ohjeita esimerkiksi harjoitteluun tai monipuoliseen ravitsemukseen, voit hyvin kysyä vinkkiä esimerkiksi koulun liikunnan- ja terveystiedon opettajalta tai terveydenhoitajalta. Monilla kuntosaleilla on myös nykyään erilaisia palveluita, joita voi tiedustella. Erilaisia treeniohjelmia löytyy esimerkiksi Smart Movesin sivuilta.

Kivaa kevään jatkoa!

Fressis
Kysymys & vastaus

Moikka ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä!

Ruutuajaksi määritellään aika, jota vietetään älypuhelimen, tabletin, tietokoneen, television tai pelikonsoleiden parissa. Nuorille suositeltu ruutuaika on korkeintaan kaksi tuntia päivässä.

Vaikka älylaitteisiin liittyy paljon positiivisia juttuja, kuten yhteydenpito kavereihin, pelien pelaaminen ja uusien taitojen opettelu, on päivittäistä ruutuaikaa kuitenkin hyvä rajata. Runsas ruutuaika voi aiheuttaa erilaisia fyysisiä oireita, kuten niska-hartiakipuja, alaselkäkipuja, päänsärkyä sekä silmäoireita. Lisäksi runsas ruutuaika voi häiritä unta ja lisätä liikkumattomuutta. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta olisikin tärkeää varmistaa, että arkeen sisältyisi myös mm. säännöllistä liikuntaa sekä riittävästi unta ja lepoa. Lisätietoa aiheesta voit lukea Fressiksen tietopankista.

Mukavaa alkanutta kevättä!

Fressis
Kysymys & vastaus

Moikka!

On ihan normaalia, että joskus vaikka olisi kuinka väsynyt, tuntuu ettei kuitenkaan saa unta. Joskus tälle on vaikea löytää mitään sen kummempaa syytä. Nukahtamista voivat kuitenkin häiritä esimerkiksi mieltä painavat asiat. Itseä mietityttävistä asioista olisikin hyvä keskustella esimerkiksi vanhempien kanssa ennen nukkumaanmenoa, jotta ne eivät ainakaan häiritsisi unta. Joillakin saattaa auttaa myös asioiden kirjoittaminen ylös paperille. Myös esimerkiksi television katsominen tai puhelimen selaaminen voivat häiritä nukahtamista, joten laitteet kannattaa laittaa kiinni hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa. Muita vinkkejä hyvään uneen löydät Fressiksen tietopankista.

Mikäli vaikeudet nukkumisessa jatkuvat pidempään, on sen taustalla olevat syyt hyvä selvittää. Tilanteesta kannattaa kertoa ensiksi vaikka vanhemmille ja voitte sitten yhdessä olla yhteydessä esimerkiksi kouluterveydenhoitajaan.

Kivaa alkanutta vuotta!

Fressis
Kysymys & vastaus

Moikka ja kiitos viestistäsi!

Normaalisti ihmiset nukahtavat noin puolessa tunnissa. Kertomasi 1-2 tunnin nukahtamisaika voi viitata siihen, että kärsit unettomuudesta. Pitkän nukahtamisajan vuoksi yöunet voivat jäädä riittämättömiksi, kun aamulla on herättävä tiettyyn aikaan esimerkiksi kouluun. Unen tarve on yksilöllistä, mutta nuoren olisi hyvä saada unta noin 8-9 tuntia yössä. Riittävä uni on tärkeää kasvun ja kehityksen kannalta, ja jatkuva unenpuute heikentää usein jaksamista koulussa ja esimerkiksi harrastuksissa.

Yksittäisinä öinä ilmenevä tilapäinen unettomuus on ihan normaalia, mutta pidemmän unettomuuden taustalla voi olla esimerkiksi jatkuvasti stressaava elämäntilanne. Joskus voi olla kyse myös ns. primaarisesta unettomuudesta, jolloin jo lapsuudesta lähtien on vaikea saada unta. Tälle ei ole olemassa mitään selkeää syytä, vaan se on rakenteellinen ominaisuus. Murrosiässä joskus myös kasvuun ja kehitykseen liittyvät tekijät voivat vaikuttaa uneen. Osaatko sanoa, miksi nukahtaminen on sinulle hankalaa? Onko sinulla esimerkiksi stressiä joistain asioista ja pyörittelet niitä mielessäsi ennen nukkumaanmenoa?

Kertomasi perusteella nukahtamisen vaikeus on jatkunut jo pidemmän aikaa. Oletkohan kertonut siitä jo vanhemmillesi? Jos et, niin suosittelen, että pohtisit asiaa yhdessä vanhempiesi kanssa. Voisitte yhdessä miettiä, löytyykö sille jotain syitä, miksi sinun on vaikea nukahtaa ja voisiko nukahtamista helpottaa joillain keinoilla. Tarvittaessa voisitte olla myös yhteydessä esimerkiksi kouluterveydenhoitajaan ja keskustella tilanteesta hänen kanssaan. Vinkkejä hyvään uneen löydät myös Fressiksestä.

Tsemppiä alkaneeseen vuoteen!

Fressis