Mieli

Yksinäisyys ahdistaa – jäänkö aina yksin?

Tiiviiltä vaikuttavassa porukassakin voi olla joku, joka jää ulkopuolelle – ja joka ehkä haluaisi ystävystyä sinun kanssasi.

Yksinäisyys ahdistaa – jäänkö aina yksin?

 

Lähde rohkeasti kotoa

Rohkeus kehittyy treenaamalla. Mene siis paikkoihin, joissa voisit tavata uusia ihmisiä. Jokaisen ei tarvitse olla se puheliain ja aktiivisin tyyppi. Ole ylpeä aina, kun uskallat ottaa ensimmäisen askeleen tutustumiseen.

Pidä silmät avoinna: ehkä puolituttusikin on vailla seuraa ja löydät uuden ystävän.

Usein on helpompaa tutustua uusiin tyyppeihin, jos samalla puuhaa jotain yhdessä. Esimerkiksi harrastuksessa, faniporukassa tai vapaaehtoistyössä löytää usein samanhenkisiä tyyppejä, koska jaatte kiinnostuksen kohteen.

Jos et uskalla mennä yksin tapahtumaan tai uuteen harrastukseen, voisitko pyytää vaikka sisaruksen tai luokkakaverin seuraksi?

Yksinolo ja yksinäisyys ovat eri asioita

Yksin oleminen voi olla rentouttavaa ja kivaa. Pieni tylsyys ja omien ajatusten kanssa oleminen on myös terveellistä ja tärkeää. On hyvä, ettei elämä ole pelkkää suorittamista. Luovuuskin herää, kun on välillä tekemättä mitään.

Jokainen tuntee joskus yksinäisyyttä. Sitä voi potea, vaikka ympärillä olisi paljonkin ystäviä. Ja joskus yksi ystävä on enemmän kuin kymmenen kaveria.

Ahdistaako yksinolo?

Yksinäisyys satuttaa. Silloin ei voi jakaa ajatuksia ja ehkä tuntuu, ettei kukaan ymmärrä. Se on raskasta, koska introvertti tai ujokin tyyppi kaipaa muita ihmisiä.

Koulussa kavereita näkee automaattisesti, mutta lomilla sen eteen joutuu näkemään vaivaa. Sovi siis jo etukäteen, mitä voisitte tehdä yhdessä loman aikana. Muillakin voi olla lomalla tylsää – myös spontaani kutsu ilahduttaa varmasti. Naputtele aurinkoisena päivänä vaikka näin: ”Hei piknikille tai uimaan tänään?”

Jos olet usein yksinäinen ja se ahdistaa, puhu asiasta vaikkapa serkulle, vanhemmalle, isovanhemmalle, kummille, opolle tai kouluterkkarille. Yksin huolet tuntuvat isommilta, joten niiden jakaminen helpottaa. Juttukaverisi tuskin osoittaa sinulle heti uusia ystäviä, mutta juttelu lievittää yksinäisyyden tunnetta.

Täältäkin löytyy kavereita

  • Ilmaiskonsertit ja muut tapahtumat
  • Harrastuksiin liittyvät leirit
  • Vapaaehtoistyö
  • Nuorisotalo
  • Seurakunnan tapahtumat
  • Järjestöjen, kuten SPR:n, ystävätoiminta
  • Some ja keskustelupalstat

 

Teksti: Aino Salonen

 

Juttu on muokattu artikkelista, joka ilmestyi Demi-lehdessä toukokuussa 2017. Jutun editointi: Katarina Cygnel-Nuortie

Katso myös

Minä ja muut

Ihminen kasvaa ja kehittyy suhteessa toisiin ihmisiin. Jopa yksin ollessaan ihminen on sidoksissa toisiin ihmisiin ajatustensa kautta. Hyvät ja... Lue lisää
Mieli

Yksinäisyys loppui kertarysäyksellä: ”Syrjijästä ja syrjitystä tuli parhaat kaverit”

Ulkopuolisuuden tunne voi johtaa yksinäisyyteen. Lue miten Jenna, 17, pääsi pois suojakuorestaan.

Itsetunto – olet tärkeä

Itsetunto tarkoittaa yksinkertaistettuna ihmisen käsitystä siitä, kuinka hyvä hän on. Jokaiselle ihmiselle on tärkeää kokea olevansa hyvä ja arvokas.... Lue lisää
Kysymys & vastaus
Mieli

Kiitos tärkeästä kysymyksestäsi!

Kysyt miten saada oikeita ystäviä. Jokaisella on oma käsitys siitä, mikä on kaveruutta, mikä ystävyyttä ja mikä on hyvää ystävyyttä. Monelle hyvä ystävyys on sitä, että voi luottaa toiseen, olla rehellinen ja oma itsensä toisen seurassa. Ilman pelkoa, että tulee kiusatuksi tai hylätyksi. Kun ihmisiltä kysytään hyvän ystävyyden piirteitä, he luettelevat juuri nuo asiat edellä. Lisäksi ystäviä yhdistää usein samanlaiset taustat, ajatukset, asenteet ja mielenkiinnon kohteet. Jotkut löytävät ystävän jo ihan lapsena ja ystävyys säilyy ikuisesti. Osa löytää hyvän ystävän koulusta tai harrastuksen kautta ja osa vasta aikuisena. Kaikki eivät välttämättä ole löytäneet hyvää ystävää ja sen vuoksi saattavat kokea yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta. Jokaiselle kuitenkin on olemassa ihminen, joka täyttää hyvän ystävän ominaisuudet. Hyvän ystävyyden eteen on joskus nähtävä vaivaa, sillä he eivät aina ilmesty elämään kuin tyhjästä. Nyt kysytkin neuvoa miten sellaisen saisi. Hienoa, että olet itse valmis toimimaan asian eteen!

Mieti mikä sinun mielestäsi on hyvä ystävä ja millainen ystävä itse olet. Jos sinulla olisi hyvä ystävä, millainen hän olisi ja mistä hänet voisit löytää? Millaiset asiat teitä yhdistäisi? Jokin mielenkiinnon kohde taikka jokin harrastus? Onko lähelläsi olemassa jokin sellainen yhteisö, josta voisit löytää kaltaisiasi ihmisiä? Esimerkiksi koulu, harrastus- tai vapaa-ajan paikka? Onko netissä sellaista turvallista yhteisöä, johon voisit liittyä ja löytää sitä kautta kontakteja muihin?

Kun kohtaat kiinnostavan henkilön, kysy rohkeasti ”mitä kuuluu”, pyydä kävelylle tai ehdota jotain yhteistä mukavaa ajanvietettä. Aloitteen tekeminen vaatii rohkeutta, mutta ilman sitä moni hyvä tilaisuus voi mennä ohi. Mikäli joku kohtelee sinua ikävästi, pidä puolesi äläkä suostu alistavaan kohteluun. Silloin kannattaa käyttää voimavarasi johonkin muuhun ihmiseen.

Mikäli koet hankaluutta löytää hyviä ihmiskontakteja ja ihmissuhteita tai kaipaat neuvontaa ja kannustusta, sinun kannattaa jutella asiasta jonkin luotettavan aikuisen kanssa. Esimerkiksi omien lähiaikuisten kanssa kotona. Jos olet koulussa, mene juttelemaan koulupsykologille tai kuraattorille. Voit myös mennä nuorisotilalle ja ottaa kontaktia paikkakuntasi nuoristyöntekijään. Väestöliiton chatissa tai Sekasin chatissa voit myös nimettömänä jutella tilanteestasi. Chat-palveluista nuorille löydät lisää tietoa Netarin chat-kalenterista.

Fressiksen tietopankista voi halutessasi lukea lisää ystävyyssuhteista.

Älä jää liian pitkäksi aikaa yksin – sinullekin olemassa oma hyvä ystävä, kunhan vaan löydätte toisenne!

Fressis

Kaisa Ottelinin Viikonloppu

Youtube-videota katsomalla pääset mukaan Kaisa Ottelinin viikonloppuun!

Videolla Kaisa inspiroi katsojia urheilemaan ja viettämään aikaa läheisten kanssa.

Avaa video uudessa välilehdessä

Kaisa Ottelin

Dokke Tas: Pelitubettajan arki

Videota katsomalla saat  selville, mitä tarkoittaa Dokken vinkki 20-20-20 sekä miten hän virkistää mieltään.

Oletko ikinä miettinyt mitä vinkkiä voisit itse jakaa läheisillesi arjen hyvinvointia varten?

Avaa video uudessa välilehdessä

Dokke Tas

Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Olet siis huolissasi runsaan pelaamisen ja sydän- ja aivoinfarktin välisestä yhteydestä. On tietysti totta, että sydän- ja verisuonitautien (sydän- ja aivoinfarkti kuuluvat sydän ja verisuonitautien vakaviin seuraamuksiin) riskitekijöihin kuuluu esimerkiksi vähäinen liikunta. Riskitekijöitä kuitenkin ovat myös erityisesti tupakointi, epäterveellinen ruokavalio, ylipaino, pitkään kestänyt kova stressi ja erityisesti ikä. Vanhemmilla ihmisillä on huomattavasti suurempi riski sairastua kuin nuorilla, joilla riski on kyllä hyvin pieni. Elintavat ovat kokonaisuus ja kun arjessa pitää huolen siitä, että harrastaa liikuntaa säännöllisesti, syö pääsääntöisesti terveellisesti, ei tupakoi ja huolehtii myös levosta, niin pystyy parhaiten estämään vakaviin sydän- ja verisuonsairauksiin sairastumisen aikuisena. Lisäksi on myös tärkeää osata ottaa rennosti ja nauttia elämästä.

Pelaaminen ei sinänsä ole huono asia, jos siitä nauttii ja sen kautta on saanut myös esimerkiksi kavereita. Pelaaminen on monelle nuorelle nykyään tärkeä harrastus. On kuitenkin tärkeää, että koulun jälkeen ja viikonloppuisin olisi myös muutakin tekemistä kuin pelaaminen. Pelaamisen lomassa täytyisi muistaa pitää taukoja, koska niin aivot kuin kehokin tarvitsevat liikuntaa ja taukoa ruudun ääreltä. Kavereita on hyvä myös tavata kasvokkain, koska toisten ihmisten läsnäolo on meille ihmisille tärkeää ja samalla oppii tärkeitä sosiaalisia taitoja. Iltaisin pelaaminen on hyvä lopettaa ajoissa viimeistään 1-2 tuntia ennen nukkumaan menoa, jotta saa nukahdettua. Aivot jäävät helposti kierroksille ja rentoutuminen voi olla vaikeaa, jos pelaa myöhään. Lisäksi on hyvä miettiä, minkälaisia pelejä pelaa. Tietynlaiset pelit voivat kehittää esimerkiksi ongelmanratkaisukykyä ja toimimista ryhmässä, mutta esimerkiksi jatkuva väkivaltaisten räiskintä- ja sotapelien pelaaminen ei tee kellekään hyvää ja voi vaikuttaa mieleen ja ajatuksiin ikävällä tavalla.

Arki on siis kokonaisuus ja pitkällä tähtäimellä jokainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa omaan riskiinsä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Nuorena sinun riskisi on vielä hyvin pieni. Pystyt kuitenkin jo nyt opettelemaan sellaisia tapoja, joiden avulla voit vaikuttaa siihen, että voit viettää terveellistä elämää myös aikuisena. Neljä tuntia päivässä pelaamista etenkin ilman taukoja kuulostaa aika paljolta. Et varmastikaan nyt saa sydän- tai aivoinfarktia sen vuoksi, mutta ajattelen enemmän kokonaisvaltaista terveyttäsi ja hyvinvointiasi. Onko sinun vaikea lopettaa pelaamista tai onko vaikea keksiä muuta tekemistä? Jos näin on, niin voisit jutella asiasta esimerkiksi vanhempasi tai koulukuraattorin kanssa. Voisitte yhdessä miettiä, miten pelaamista olisi hyvä tauottaa tai rajata ja mitä kaikkea muutakin mukavaa voisit tehdä. Se ei tarkoita, ettetkö voisi pelata ollenkaan.

Pelaamiseen liittyvät teemat ovat mietityttäneet myös nimimerkkiä I dont have life.

Mukavaa syksyn jatkoa!

 

Fressis
Kysymys & vastaus

Moikka ja kiitos viestistäsi!

Kysymyksesi ei ollut ollenkaan outo, vaan pohdit itse asiassa hyvin samoja asioita, kuin moni muukin nuori. Ja mahtavinta on, että et jäänyt pohtimaan niitä yksiksesi, vaan haluat asiaan muutosta ja kirjoitit meille.

Kuten viestissäsi kirjoitit, on pelaamiselle ja ruudun ääressä olemiselle tosiaan asetettu tiettyjä suositusaikoja. Ne lähtevät siitä ajatuksesta, että päivässä olisi muitakin kivoja asioita kuin pelaaminen. Jatkuva ruudun edessä istuminen rasittaa myös silmiä ja muuta kroppaa, ja voidakseen hyvin mieli tarvitsee muita virikkeitä ja keho liikuntaa.

Voisitteko sopia kavereiden kanssa, että kun olette yhdessä, laitatte kännykät pois ja teette asioita yhdessä ilman puhelimia? Ehdota kavereille vaikka kilpailua, jossa voittaja on se, joka pystyy olemaan kauiten katsomatta puhelintaan. Jos asiasta on yhdessä puhuttu, on siihen helpompi sitoutuakin ja voi olla, että myös kaverisi ovat pohtineet samoja asioita.

Kotona ollessasi voisit aloittaa pienin askelin. Jätä puhelin esimerkiksi toiseen huoneeseen ja keskity yhteen tekemiseen kerrallaan. Jos katsot telkkaria, älä vilkuile puhelinta mainostauoilla. Bussimatkalla kouluun tai muihin menoihin laita sen sijaan kuulokkeet korville, kuuntele lempimusiikkiasi ja anna silmien levätä. Se on jo pieni teko itsesi hyväksi, ja voit vaikka palkita itsesi jollain kivalla asialla onnistuttuasi vaikka viikon ajan toimimaan näin. Myös ennen nukkumaanmenoa on hyvä rauhoittaa ilta. Voit esimerkiksi kuunnella sängyssä mielimusiikkiasi tai lukea kirjaa.

Pelaamisen rinnalle voisi olla hyvä miettiä myös jotain harrastusta. Sen ei tarvitse olla ohjattua, vaan esimerkiksi jonkin soittimien soiton voi aloittaa ilman ohjausta. Voit kysyä esim. koulun musiikinopettajalta vinkkejä mistä oman soittiminen voisi saada edullisesti tai lainaan. Soittamisessa on vähän sama ajatus kuin pelaamisessa – siinä voi haastaa itseään tulemaan koko ajan paremmaksi. Jos joku kaverisi kiinnostuu, niin voitte kokeilla yhdessä jotain uutta harrastusta.

Muun tekemisenkään ei tarvitse olla mitään erityistä. Oman huoneen siivoaminen, piirtäminen, spotify-soittolistan tekeminen tai välipalan laitto ovat kaikki asioita, jotka katkaisevat pelaamisen. Jos haluat, voisit jutella muiden nuorten kanssa siitä, mitä he tykkäävät tehdä vapaa-ajalla. Keskustella voit nimettömästi esimerkiksi Sekasin Discord-alustalla.

Elämän tarkoituksen pohtiminen on iso asia, eikä siihen ole oikeastaan vastausta. Voisiko kuitenkin ajatella, että kaikkien päivien ei tarvitse olla sen kummemmin merkityksellisiä? Että ajoittainen tylsyys, ihan vaan oleminen ja tavallinen arki ovatkin ihan kaikkien elämään kuuluvia asioita. Usein nämä vaiheet voivat kestää pitkäänkin ja se on ihan normaalia. Jossain vaiheessa taas tulee vaihe, jossa huomaa elämän olevan aika jees. Oman elämän tarkoitusta voi myös pohtia pysähtymällä miettimään, mitkä asiat ovat itselle tärkeitä ja mitä elämässä arvostaa. Näitä voit pohtia erilaisten tehtävien avulla, joita löydät esimerkiksi Vahvistamon Hyvän mielen treenivihkosta. Voit tulostaa vihkon itsellesi koulussa tai tehdä tehtäviä omalle paperille ohjeiden mukaan. Tee vaikka yksi tehtävä päivässä illalla ennen nukkumaanmenoa.

Olet jo pitkällä, kun olet havahtunut, että haluat tehdä asialle jotain. Vaikeinta on omien tapojen muuttaminen. Usein ihmiset aloittavat isolla rytinällä ja kun se ei onnistu, se harmittaa. Aloita siis pienin askelin ja tarkastele millainen olo sinulle siitä tulee. Pienet askeleet motivoivat sinua isompiin muutoksiin.

Tämän viestin luettuasi, kehotan sinua nousemaan ylös, laittamaan musiikkia korville ja lähtemään pienelle kävelylle ulos, satoi tai paistoi. Lupaa itsellesi, että kävelet vaikka neljän kappaleen verran ja sen jälkeen voit palata aiemman tekemisen äärelle. Se on se ensimmäinen pieni askel 🙂

Pelaamiseen liittyvät teemat ovat mietityttäneet myös nimimerkkiä Peliriippuvainen

Mukavaa syksyn jatkoa sinulle!

Fressis

Pinkku Pinsku: vahvaksi kasvanut

Katso Pinkku Pinskun vinkit tubettajalle.

Mistä kaverit riitelevät?

Fressiksen raati pohtii, miksi kavereiden kanssa tulee erimielisyyksiä ja miten kiusaamista voisi ehkäistä.