LiikeRuokaRytmi

Mistä on hyvä päivä tehty?

Näillä vinkeillä jaksat aamusta iltaan.

Mistä on hyvä päivä tehty?

1. Muista 8 + 8 + 8

Hyvän elämän kaava on yksinkertainen: 8 tuntia unta, 8 tuntia koulua tai työtä ja 8 tuntia vapaa-aikaa.

via GIPHY

 

2. Nuku – mokailet vähemmän

Nukkuminen on helppo ja halpa tapa pitää itsestään huolta. Jos nukut liian vähän, teet itsellesi karhunpalveluksen. Väsyneenä tulee mokailtua ja muisti ja ajattelukyky ovat heikompia kuin levänneenä.

Paras tapa nukkua hyvin on säännöllinen vuorokausirytmi: herää ja mene nukkumaan samaan aikaan viikon jokaisena päivänä. Sammuta kännykkä tai tv 1-2 tuntia ennen nukkumaanmenoa. Jos uni ei tule noin 15 minuutissa, nouse ylös ja tee jotain rauhoittavaa, kuten kuuntele musiikkia tai lue kirjaa. Palaa sänkyyn vasta kun väsyttää.

via GIPHY

 

3. Virittäydy päivään aamutoimilla

Hampaidenpesu ja suihku, tutut aamutoimet siivittävät hyvään päivään.

Jos aamulla herääminen on vaikeaa, laita seuraavan päivän koulutavarat ja vaatteet jo illalla valmiiksi. Eväätkin kannattaa tehdä valmiiksi jääkaappiin, jos et muuten ehdi syödä aamupalaa.

via GIPHY

 

4. Lepää ja tankkaa iltapäivällä

Koulu- tai työpäivän jälkeen on hyvä levähtää hieman. Muista välipala, se antaa energiaa loppupäivään!

via GIPHY

 

5. Löysäile ihan tarkoituksella

Jokaiseen päivään, tai vähintään viikkoon, on hyvä mahtua myös luppoaikaa, jolloin ei tarvitse suorittaa yhtään mitään. Kännykänkin voi napsauttaa äänettömälle.

Ota lyhyet päiväunet tai samoile koiran kanssa metsässä. Pysähdy ja viipyile tarkoituksella. Malta odottaa liikennevaloissa vihreää ja valitse kaupassa pisin kassajono.

Kokeile rentoutusharjoituksia. Laita minuutiksi silmät kiinni ja keskity vaan siihen, miten hengityksesi virtaa tai mitä ympäristön ääniä kuulet.

via GIPHY

 

6. Lataa akkuja harrastuksilla

Säännöllinen harrastus tuo hyvää rytmiä viikkoon ja laajentaa kaveripiiriä.

Harrastaa voi myös ilmaiseksi tai hyvin edullisesti. Testaa uimahalli, skeitti- ja skuuttipuisto, lenkkipolut, lähiliikuntapuistot ja ulkojäät. Ulkoiluta koiraa, retkeile luonnossa, tee musiikkikappaleita tai minielokuvia ilmaisohjelmilla, piirrä sarjakuvaa, maalaa, pelaa korttia, tee käsitöitä tai kokeile geokätköilyä.

Taita matkat harrastuksiin, kavereille ja kouluun kävellen tai pyöräillen jos mahdollista.

via GIPHY

 

7. Jes, viikonloppu!

Nyt saa ottaa rennosti! Iltapäivään asti ei sängyssä kuitenkaan kannata loikoilla, sillä unirytmi häiriintyy helposti. Olisi hyvä, ettei arkipäivien ja viikonlopun nukkumaanmeno- ja heräämisaikojen erona olisi kuin pari tuntia.

Jos menet arkena nukkumaan kymmeneltä, älä valvo viikonloppunakaan yli kahteentoista. Jos heräät arkisin seitsemältä, pyri nousemaan lauantaina yhdeksältä.

via GIPHY

 

8. Mieli maassa?

Vaikka tuntuisi, että koko päivä on mennyt penkin alle tai olo on tylsä, on hyvä opetella huomaamaan pienet ja mielihyvää tuottavat asiat.

Voit harjoitella tätä miettimällä jokaisen päivän päätteeksi: mitä pientä hyvää oli tässä päivässä? Harvoin arkipäivä on ilotulitusta ja glamouria, eikä niin tarvitsekaan olla. Arjen hyvä mieli voi tulla pienistä asioista.

via GIPHY

 

9. Hyvä, paha ruutuaika

On taito osata rajata aikaa, jota vietät puhelinta selaillen. On myös tärkeä sosiaalinen taito keskittyä kaveriin face-to-face eikä kaivella puhelinta taskusta, kun vietätte aikaa yhdessä.

Jos näpräilet paljon pelilaitteita tai puhelinta, muista lepuuttaa myös sormia välillä, etteivät nivelet rasitu. Peukalot krampissa koulutyökin tuppaa olemaan hankalaa. Silmätkin väsyvät. Nosta katsetta välillä ylös laitteesta, siristele ja avaa silmät apposen auki. Katso hetki mahdollisimman kauas.

via GIPHY

 

Lue lisää unesta ja rytmistä Fressiksen tietopankista.

 

Teksti: Katarina Cygnel-Nuortie

Kuva: Getty Image

Kysymys & vastaus

Moikka!

Koululiikunnassa tehdään ja kokeillaan erilaisia liikuntalajeja ja -harjoituksia, ja valitettavasti kaikki eivät aina tykkää kaikesta. Myöskään opettaja ei aina voi vaikuttaa siihen, mitä asioita liikuntatunneilla tehdään, koska tietyt jutut on tehtävä opetussuunnitelman mukaisesti.

Ikävä kuulla, että pitkän matkan juokseminen harmittaa sinua noin paljon. Onneksi liikuntatunneilla tehtävät jutut kuitenkin vaihtelevat, joten toivottavasti jokin toinen liikuntalaji olisi sinulle mieluisampi ja tuottaisi hyvää mieltä ja oloa. Jos et koe liikunnan iloa liikuntatunneilla, voisitko harrastaa vapaa-ajalla jotain sellaista liikuntaa, josta pitäisit? Liikuntamuotoja ja -lajeja on monia. Myös arkiliikunta, kuten pyöräileminen tai käveleminen kouluun, tai portaiden valitseminen hissin sijaan on hyvä tapa lisätä päiviin liikkumista.

Lisää liikkumisesta voit lukea Fressiksen tietopankista.

Aurinkoista syksyä!

Fressis
Kysymys & vastaus

Moikka ja kiitos kysymyksestäsi!

Kiva kuulla, että olet löytänyt itsellesi mukavia tapoja liikkua 😊

Lasten ja nuorten liikkumissuosituksissa suositellaan reipasta, rasittavaa ja monipuolista liikkumista vähintään 60 minuuttia päivässä. Kertomasi perusteella tämä täyttyy sinulla varmaankin monena päivänä lenkkien ja välituntipelien parissa. Todennäköisesti liikut siis pääsääntöisesti ihan riittävästi 😊 Tärkeää on myös se, että liikut tavoilla, joista itse tykkäät ja sinulle tulee hyvä mieli.

On myös hyvä muistaa, että ”liikuntaharrastuksia” voi täydentää arjessa liikkumisella. Päivittäinen liikkuminen voi siis rakentua lenkkeilyn ja pelailun lisäksi esimerkiksi koulumatkojen kulkemisesta kävellen/pyörällä tai portaiden käytöstä hissin sijaan.

Lisätietoa aiheesta voit lukea Fressiksen tietopankista.

Kivaa syksyä!

Fressis

Namikolinx: ”Vihasin koululiikuntaa”

Videolla Namikolinx kertoo koululiikunnan aiheuttamista negatiivista fiiliksistä ja siitä, miten hän kokee, ettei ole kovin liikunnallinen ihminen. Ala-asteella hän suorastaan kieltäytyi osallistumasta liikuntatunneille, mutta mitä tapahtui, kun lukioaikaan hän...

Julia Ahonen: ”Motivaatiota & Vinkkejä liikuntaan”

Julia Ahoinen kertoo Youtube-vidoellaan liikkumisen motivaation löytämisestä. Julia pohtii, miten motivoitua liikkumaan ja millaisia muutoksia rutiineihin voi tehdä helpoti. Kun liikkeen lisäämiseen lähtee pienillä teoilla, kuten rappusten valinnalla hissin...

Kysymys & vastaus

Heippa! Kiitos viestistäsi.

Rypsiöljy koostuu pääasiassa tyydyttymättömistä rasvahapoista, kun taas luettelemasi maitotuotteet ja leikkeleet sisältävät runsaasti tyydyttynyttä, eli kovaa rasvaa. Runsaalla kovan rasvan saannilla on negatiivisia terveysvaikutuksia muun muassa kolesteroliarvoihin. Terveyden kannalta ei ole siis suositeltavaa vaihtaa täysrasvaisiin tuotteisiin. Jos haluat nostaa painoa, niin ehdottamasi tapa lisätä lusikallinen rypsiöljyä ruokiin kuulostaa oikein fiksulta, tätä itseasiassa suositellaan myös pienille lapsille, joilla painon nousu ei ole riittävää, mutta ruoka-annosten koon suurentaminen ei ole mahdollista. Täältä löytyy myös lisää vinkkejä, miten lisätä pehmeää rasvaa ruokavalioon. Esimerkiksi siemenet, pähkinät ja mantelit sisältävät paljon energiaa pehmeän rasva muodossa, mutta eivät ole kovin täyttäviä – voisit vaikka koittaa lisätä siemeniä salaattiin.

Rypsiöljy sisältää rasvaliukoisia E- ja K-vitamiineja. Toisin kuin vesiliukoiset vitamiinit, rasvaliukoisia vitamiineja voi periaatteessa saada liikaa, sillä ne varastoituvat elimistöön. E-vitamiinin päivittäinen saantisuositus on naisilla 8 mg ja miehillä 10 mg. 100 g rypsiöljyä sisältää 19 mg E-vitamiinia, eli periaatteessa yliannostus on mahdollista. On kuitenkin hyvin epätodennäköistä, että ruokavalion kautta saisi liikaa vitamiineja, sillä elintarvikkeen sisältämät vitamiinit eivät imeydy täydellisesti, ja mikäli kyseistä vitamiinia on elimistön käytössä runsaasti, imeytyminen heikkenee entisestään – yleensä vitamiinien yliannostukseen liittyy lisäravinteiden syönti purkista. K-vitamiinista ei ole varsinaista saantisuositusta, eikä senkään ruuasta saatavasta yliannostuksesta tarvitse minusta olla huolissaan.

Eri rasvojen koostumukseen voi tutustua esimerkiksi täällä. Rypsi- ja oliiviöljyn lisäksi monet muutkin kasviöljyt ovat ravitsemukselliselta laadultaan erinomaisia ja tuovat vaihtelua ruokavalioon. Sen sijaan voi ja kookosöljy sisältävät runsaasti kovaa rasvaa, joten niitä kannattaa välttää.

Tähän artikkeliin Fressiksen sivuille olemme koonneet lisätietoa rasvan laadusta

Hauskaa syksyä!

Fressis

MattePlays: ”Vein toimistoäijät kiipeilemään”

Youtube -videollaan MattePlays vie kollegoitaan kokeilemaan harrastustaan kiipelyä, eli boulderointia. Videon aikana hän innostaa etsimään ja kokeilemaan itseä kiinnostavia lajeja ja jakaa vinkkejä helppoon liikkeen lisäämiseen arjessa. Liikkeen lisääminen...