LiikeRuokaRytmi

Mistä on hyvä päivä tehty?

Näillä vinkeillä jaksat aamusta iltaan.

Mistä on hyvä päivä tehty?

1. Muista 8 + 8 + 8

Hyvän elämän kaava on yksinkertainen: 8 tuntia unta, 8 tuntia koulua tai työtä ja 8 tuntia vapaa-aikaa.

via GIPHY

 

2. Nuku – mokailet vähemmän

Nukkuminen on helppo ja halpa tapa pitää itsestään huolta. Jos nukut liian vähän, teet itsellesi karhunpalveluksen. Väsyneenä tulee mokailtua ja muisti ja ajattelukyky ovat heikompia kuin levänneenä.

Paras tapa nukkua hyvin on säännöllinen vuorokausirytmi: herää ja mene nukkumaan samaan aikaan viikon jokaisena päivänä. Sammuta kännykkä tai tv 1-2 tuntia ennen nukkumaanmenoa. Jos uni ei tule noin 15 minuutissa, nouse ylös ja tee jotain rauhoittavaa, kuten kuuntele musiikkia tai lue kirjaa. Palaa sänkyyn vasta kun väsyttää.

via GIPHY

 

3. Virittäydy päivään aamutoimilla

Hampaidenpesu ja suihku, tutut aamutoimet siivittävät hyvään päivään.

Jos aamulla herääminen on vaikeaa, laita seuraavan päivän koulutavarat ja vaatteet jo illalla valmiiksi. Eväätkin kannattaa tehdä valmiiksi jääkaappiin, jos et muuten ehdi syödä aamupalaa.

via GIPHY

 

4. Lepää ja tankkaa iltapäivällä

Koulu- tai työpäivän jälkeen on hyvä levähtää hieman. Muista välipala, se antaa energiaa loppupäivään!

via GIPHY

 

5. Löysäile ihan tarkoituksella

Jokaiseen päivään, tai vähintään viikkoon, on hyvä mahtua myös luppoaikaa, jolloin ei tarvitse suorittaa yhtään mitään. Kännykänkin voi napsauttaa äänettömälle.

Ota lyhyet päiväunet tai samoile koiran kanssa metsässä. Pysähdy ja viipyile tarkoituksella. Malta odottaa liikennevaloissa vihreää ja valitse kaupassa pisin kassajono.

Kokeile rentoutusharjoituksia. Laita minuutiksi silmät kiinni ja keskity vaan siihen, miten hengityksesi virtaa tai mitä ympäristön ääniä kuulet.

via GIPHY

 

6. Lataa akkuja harrastuksilla

Säännöllinen harrastus tuo hyvää rytmiä viikkoon ja laajentaa kaveripiiriä.

Harrastaa voi myös ilmaiseksi tai hyvin edullisesti. Testaa uimahalli, skeitti- ja skuuttipuisto, lenkkipolut, lähiliikuntapuistot ja ulkojäät. Ulkoiluta koiraa, retkeile luonnossa, tee musiikkikappaleita tai minielokuvia ilmaisohjelmilla, piirrä sarjakuvaa, maalaa, pelaa korttia, tee käsitöitä tai kokeile geokätköilyä.

Taita matkat harrastuksiin, kavereille ja kouluun kävellen tai pyöräillen jos mahdollista.

via GIPHY

 

7. Jes, viikonloppu!

Nyt saa ottaa rennosti! Iltapäivään asti ei sängyssä kuitenkaan kannata loikoilla, sillä unirytmi häiriintyy helposti. Olisi hyvä, ettei arkipäivien ja viikonlopun nukkumaanmeno- ja heräämisaikojen erona olisi kuin pari tuntia.

Jos menet arkena nukkumaan kymmeneltä, älä valvo viikonloppunakaan yli kahteentoista. Jos heräät arkisin seitsemältä, pyri nousemaan lauantaina yhdeksältä.

via GIPHY

 

8. Mieli maassa?

Vaikka tuntuisi, että koko päivä on mennyt penkin alle tai olo on tylsä, on hyvä opetella huomaamaan pienet ja mielihyvää tuottavat asiat.

Voit harjoitella tätä miettimällä jokaisen päivän päätteeksi: mitä pientä hyvää oli tässä päivässä? Harvoin arkipäivä on ilotulitusta ja glamouria, eikä niin tarvitsekaan olla. Arjen hyvä mieli voi tulla pienistä asioista.

via GIPHY

 

9. Hyvä, paha ruutuaika

On taito osata rajata aikaa, jota vietät puhelinta selaillen. On myös tärkeä sosiaalinen taito keskittyä kaveriin face-to-face eikä kaivella puhelinta taskusta, kun vietätte aikaa yhdessä.

Jos näpräilet paljon pelilaitteita tai puhelinta, muista lepuuttaa myös sormia välillä, etteivät nivelet rasitu. Peukalot krampissa koulutyökin tuppaa olemaan hankalaa. Silmätkin väsyvät. Nosta katsetta välillä ylös laitteesta, siristele ja avaa silmät apposen auki. Katso hetki mahdollisimman kauas.

via GIPHY

 

Lue lisää unesta ja rytmistä Fressiksen tietopankista.

 

Teksti: Katarina Cygnel-Nuortie

Kuva: Getty Image

Kysymys & vastaus

Moikka!

Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestäsi. Varsinaisia ravintoarvoja on vaikea hahmottaa ruokalistasta, jonka kävimme läpi pyynnöstäsi. Vaikuttaa siltä, että kouluruokalanne noudattaa näkyvästi ravitsemussuosituksia ja varmasti pyrkii tarjoamaan teille oppilaille ravitsevaa ruokaa päivittäin. Joka päivä oli tarjolla erilaisia ruokalajeja, joissa ravintoarvot voivat kuitenkin vaihdella keskenään. On joka tapauksessa mukava juttu, että ruokalistassa on vaihtelevuutta ja monipuolisuutta! Jos esimerkiksi puuropäivänä tuntuu siltä, ettei maha tai ravintoarvot täyty, voit koota puuron kylkeen itsellesi salaattilautasen.

Haluamme kannustaa teitä nuoria ottamaan kantaa ja sanomaan mielipiteenne ääneen. Uskomme, että teidän oppilaiden rakentava palaute otetaan varmasti vastaan! Jos sinulla on jotain erityistoiveita kouluruokaanne liittyen, voisit varmasti keskustella asiasta opettajien ja kouluruokalan työntekijöiden kanssa.

Aurinkoista kevään alkua!

Fressis
Kysymys & vastaus

Moi ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestäsi!

Ketogeeninen ruokavalio on ollut iso terveystrendi, jota on käytetty painonpudotuksen apuna eritoten aikuisten keskuudessa. Yleisellä tasolla tämä ruokavalio sisältää paljon ns. kovia eli tyydyttyneitä rasvoja, runsaasti proteiinia, melko vähän kuituja ja vähän sokereita. Ruokavalion tavoitteena on aiheuttaa keholle ketoosiksi kutsutun tilan. Tällöin maksa alkaa käyttää kehon rasvavarastoja muodostaakseen ketoaineita, joita aivot käyttävät energianlähteenä silloin, kun glukoosia ei ole käytettävissä. Tässä tilassa paino voi pudota nopeasti, mutta paino voi tulla jojo-efektinä hyvin nopeasti myös takaisin. Ketogeeninen ruokavalio pistää kehon normaalin aineenvaihdunnan sekaisin eikä välttämättä tee hyvää yleisterveydelle. Emme siis missään nimessä suosittele tätä ruokavaliota perusterveille nuorille painonhallinnan avuksi tai pidempään noudatettavaksi. Jos ketogeenistä ruokavaliota haluaa kokeilla, se tulisi tehdä aina laillistetun ravitsemusterapeutin ohjeita noudattaen. Jos ruokavaliolla pyritään jonkin kroonisen sairauden, kuten kakkostyypin diabeteksen oireiden hillintään, myös siitä tulisi keskustella terveydenhuollon alan ammattilaisten ja ravitsemusterapeutin kanssa.

On osittain totta, että eri ihmisille soveltuu erilaiset ruokavaliot geeneistä riippuen. Geenit voivat vaikuttaa erilaisten ruoka-aineallergioiden syntyyn, mutta ruoka-aineet itsessään voivat myös aiheuttaa ihmiselle reaktioita geenitasolla. Eli geenit ja ruoka-aineet voivat vaikuttaa toinen toisiinsa. Näitä asioita tutkivaa tieteenalaa kutsutaan nutrigenetiikaksi. Tulevaisuudessa tämän tieteenalan avulla ja teknologian kehityksen myötä on mahdollista räätälöidä yksilöille parhaiten soveltuva ruokavalio.

Perusterveille ihmisille parhaiten soveltuva ruokavalio selviää useimmiten kokeilemalla erilaisia vaihtoehtoja, mutta perussääntönä pätee kovin tuttu ja turvallinen kaava: ruokavalion tulisi olla monipuolinen ja sisältää riittävästi kasviksia, vihanneksia, proteiinia, hiilihydraatteja sekä tyydyttymättömiä rasvahappoja. Ruokavalion lisäksi myös ateriarytmillä ja muilla elintavoilla on tärkeä merkitys ihmisen hyvinvoinnille.

Kysyit vielä Fressiksen mielipidettä vegaanisesta ja carnivore- (eli pelkkiä eläintuotteita sisältävästä) ruokavaliosta. Ekologisuuden kannalta vegaaninen ruokavalio on ehdottomasti suositeltavampi vaihtoehto – lihatuotannon hiilijalanjälki, vesijalanjälki ja muut negatiiviset ympäristövaikutukset ovat paljon suurempia kuin kasvipohjaisen ruoantuotannon ympäristövaikutukset. Myös terveellisyyden kannalta kasvispohjainen ruokavalio on suositeltavampi, kuin pelkkiä eläintuotteita sisältävä ruokavalio. Nämä molemmat ruokavaliot ovat aikalailla ruokavalioiden ääripäitä. Näiden ruokavalioiden noudattaminen vaatii perehtymistä, aikaa ja taitoja, jotta ateriointi pysyy monipuolisena ja ihminen saa riittävästi kaikkia tarpeellisia ravintoaineita. Fressis.fi suositteleekin perusterveille nuorille monipuolista ruokavaliota ja säännöllistä ateriarytmiä.  Voit lukea lisää ravitsemuksesta Fressis.fi:n tietopankista. Lisäksi asiantuntijapalstalla ruoka-aiheisiin kysymyksiin ja pohdintoihin on vastattu nimimerkeille 16vuotiaspoika, H.L ja meow.

Hyvää alkanutta kevättä!

Fressis

Kouluruokailu kannattaa – 15 hyvää syytä syödä koulussa

Tiestitkö, että kouluruoan syöminen on ekoteko? Katso lisää hyviä syitä syödä kouluruokaa Karelian ammattikorkeakoulun terveydenhoitaja opiskelijoiden tuottamasta infograafista.

Rytmiä arkeen

Riittävä lepo, säännöllinen syöminen sekä sopiva määrä liikuntaa auttavat jaksamaan. Kuuntele kehoasi ja mieltäsi.

Onks pakko harrastaa?

Onko kaikilla pakko olla harrastus? Mikä itseasiassa luokitellaan harrastukseksi? Fressiksen raati pureutui harrastamiseen.

Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestä!

Väsymys voi johtua monesta asiasta ja usein se on myös monen asian summa. Harvemmin se johtuu laiskuudesta. Sitä paitsi laiskottelu tekee silloin tällöin hyvää.

Väsymyksen taustalla voi joskus olla jokin sairaus kuten kilpirauhasen toimintahäiriö tai anemia. Kilpirauhasen toimintahäiriöihin voi liittyä myös muita oireita kuten suolistontoiminnan muutoksia tai painon muutosta. Anemiaan taas voi liittyä huimausta, kalpeutta ja fyysisen suorituskyvyn laskua. Myös masennus on sairaus ja sen yksi oire on jatkuva väsymys runsaastakin nukkumisesta huolimatta. Masennukseen liittyy myös alakuloisuus ja surullisuus, mielenkiinnon ja mielihyvän kokemisen puute sekä kielteiset ajatukset itsestä.

Ihminen voi myös väsyä arjen kiireiden, tapahtumien ja muutosten keskellä ilman mitään sairautta. Elämässä on voinut tulla eteen jokin iso muutos, kuten koulun tai työpaikan vaihto. Tällöin asian käsittely ja läpikäynti vievät henkisiä voimavaroja ja ihminen voi väsyä. Se on ihan luonnollista ja silloin on hyvä hidastaa tahtia ja huolehtia siitä, että on aikaa levätä ja nukkua riittävästi. Energiaa riittää taas paremmin kaikkeen muuhun, kun asia on käsitelty ja hyväksytty.

Joskus elämässä voi olla muuten vaan kiire koulun, töiden ja harrastusten kanssa. Lisäksi pitäisi vielä jaksaa huolehtia ihmissuhteista, kuten olla perheen, kavereiden tai seurustelukumppanin kanssa. Aikaa ei välttämättä jää levolle ja ihminen vähitellen uupuu. Suomen talvi on myös pitkä ja pimeä. Toiset reagoivat siihen herkemmin, esimerkiksi väsymällä. Usein kevään myötä alkaa taas jaksaa paremmin, kun valoa on enemmän ja pimeys väistyy.

Jos tunnistaa itsessään väsymystä, on hyvä pysähtyä sen äärelle. Kannattaa miettiä väsymyksen syitä ja antaa myös levolle aikaa. On siis hyvä asia, että olet huomannut olevasi väsynyt. Voisit käydä juttelemassa väsymyksestä terveydenhoitajan tai lääkärin kanssa etenkin, jos sinulla muitakin mainitsemiani mahdolliseen sairauteen viittaavia oireita. Voit myös miettiä, onko elämässäsi tapahtunut muutoksia ja oletko antanut itsellesi riittävästi aikaa lepoon yöunien lisäksi. Aina ei pelkkä hyvä yöuni riitä, jos päivä ja ilta on tupattu täyteen velvollisuuksia ja tekemistä. Arkeen on hyvä varata aikaa rentoutumiseen ja köllöttelyyn. Myös säännöllinen liikunta, reippailu ulkona ja monipuolien ruokavalio tukevat jaksamista ja virkistävät. Halutessasi voit lukea lisää liikkumisesta, monipuolisesta ruokavaliosta ja arkirytmistä Fressiksen sivuilta.

Toivottavasti näistä pohdinnoista oli apua ja hakeuduthan myös herkästi terveydenhuollon ammattihenkilön arvioon, jotta tarvittaessa väsymystä aiheuttavat sairaudet voidaan sulkea pois!

Fressis