LiikeRuokaRytmi

Mistä on hyvä päivä tehty?

Näillä vinkeillä jaksat aamusta iltaan.

Mistä on hyvä päivä tehty?

1. Muista 8 + 8 + 8

Hyvän elämän kaava on yksinkertainen: 8 tuntia unta, 8 tuntia koulua tai työtä ja 8 tuntia vapaa-aikaa.

via GIPHY

 

2. Nuku – mokailet vähemmän

Nukkuminen on helppo ja halpa tapa pitää itsestään huolta. Jos nukut liian vähän, teet itsellesi karhunpalveluksen. Väsyneenä tulee mokailtua ja muisti ja ajattelukyky ovat heikompia kuin levänneenä.

Paras tapa nukkua hyvin on säännöllinen vuorokausirytmi: herää ja mene nukkumaan samaan aikaan viikon jokaisena päivänä. Sammuta kännykkä tai tv 1-2 tuntia ennen nukkumaanmenoa. Jos uni ei tule noin 15 minuutissa, nouse ylös ja tee jotain rauhoittavaa, kuten kuuntele musiikkia tai lue kirjaa. Palaa sänkyyn vasta kun väsyttää.

via GIPHY

 

3. Virittäydy päivään aamutoimilla

Hampaidenpesu ja suihku, tutut aamutoimet siivittävät hyvään päivään.

Jos aamulla herääminen on vaikeaa, laita seuraavan päivän koulutavarat ja vaatteet jo illalla valmiiksi. Eväätkin kannattaa tehdä valmiiksi jääkaappiin, jos et muuten ehdi syödä aamupalaa.

via GIPHY

 

4. Lepää ja tankkaa iltapäivällä

Koulu- tai työpäivän jälkeen on hyvä levähtää hieman. Muista välipala, se antaa energiaa loppupäivään!

via GIPHY

 

5. Löysäile ihan tarkoituksella

Jokaiseen päivään, tai vähintään viikkoon, on hyvä mahtua myös luppoaikaa, jolloin ei tarvitse suorittaa yhtään mitään. Kännykänkin voi napsauttaa äänettömälle.

Ota lyhyet päiväunet tai samoile koiran kanssa metsässä. Pysähdy ja viipyile tarkoituksella. Malta odottaa liikennevaloissa vihreää ja valitse kaupassa pisin kassajono.

Kokeile rentoutusharjoituksia. Laita minuutiksi silmät kiinni ja keskity vaan siihen, miten hengityksesi virtaa tai mitä ympäristön ääniä kuulet.

via GIPHY

 

6. Lataa akkuja harrastuksilla

Säännöllinen harrastus tuo hyvää rytmiä viikkoon ja laajentaa kaveripiiriä.

Harrastaa voi myös ilmaiseksi tai hyvin edullisesti. Testaa uimahalli, skeitti- ja skuuttipuisto, lenkkipolut, lähiliikuntapuistot ja ulkojäät. Ulkoiluta koiraa, retkeile luonnossa, tee musiikkikappaleita tai minielokuvia ilmaisohjelmilla, piirrä sarjakuvaa, maalaa, pelaa korttia, tee käsitöitä tai kokeile geokätköilyä.

Taita matkat harrastuksiin, kavereille ja kouluun kävellen tai pyöräillen jos mahdollista.

via GIPHY

 

7. Jes, viikonloppu!

Nyt saa ottaa rennosti! Iltapäivään asti ei sängyssä kuitenkaan kannata loikoilla, sillä unirytmi häiriintyy helposti. Olisi hyvä, ettei arkipäivien ja viikonlopun nukkumaanmeno- ja heräämisaikojen erona olisi kuin pari tuntia.

Jos menet arkena nukkumaan kymmeneltä, älä valvo viikonloppunakaan yli kahteentoista. Jos heräät arkisin seitsemältä, pyri nousemaan lauantaina yhdeksältä.

via GIPHY

 

8. Mieli maassa?

Vaikka tuntuisi, että koko päivä on mennyt penkin alle tai olo on tylsä, on hyvä opetella huomaamaan pienet ja mielihyvää tuottavat asiat.

Voit harjoitella tätä miettimällä jokaisen päivän päätteeksi: mitä pientä hyvää oli tässä päivässä? Harvoin arkipäivä on ilotulitusta ja glamouria, eikä niin tarvitsekaan olla. Arjen hyvä mieli voi tulla pienistä asioista.

via GIPHY

 

9. Hyvä, paha ruutuaika

On taito osata rajata aikaa, jota vietät puhelinta selaillen. On myös tärkeä sosiaalinen taito keskittyä kaveriin face-to-face eikä kaivella puhelinta taskusta, kun vietätte aikaa yhdessä.

Jos näpräilet paljon pelilaitteita tai puhelinta, muista lepuuttaa myös sormia välillä, etteivät nivelet rasitu. Peukalot krampissa koulutyökin tuppaa olemaan hankalaa. Silmätkin väsyvät. Nosta katsetta välillä ylös laitteesta, siristele ja avaa silmät apposen auki. Katso hetki mahdollisimman kauas.

via GIPHY

 

Lue lisää unesta ja rytmistä Fressiksen tietopankista.

 

Teksti: Katarina Cygnel-Nuortie

Kuva: Getty Image

Kysymys & vastaus

Heippa ja kiitos viestistäsi! Hienoa että haluat auttaa ystävääsi ja olla hänen tukenaan, vaikeissa tilanteissa ystävien merkitys korostuu entisestään. Mikäli epäilet, että ystävälläsi saattaa olla syömishäiriöön viittaavaa käyttäytymistä, on aiheen puheeksi ottaminen tärkeää, sillä mitä aiemmin tilanteeseen pystyy puuttumaan, sitä nopeammin toipuminen voi käynnistyä.

Kannattaa valmistautua hyvin tilanteeseen, jossa aiot ottaa aiheen puheeksi. Voit esimerkiksi pyytää ystäväsi kävelylle tai sellaiseen paikkaan, joka on turvallinen ympäristö, eikä ole pelkoa, että tilanteeseen tulisi ulkopuolisia henkilöitä tai muita keskeytyksiä. Mieti etukäteen mitä haluat sanoa, ja muotoile mieluiten lauseesi ns. omasta näkökulmastasi: ”Sinä olet huolestunut, koska sinusta tuntuu, että ystävällä ei ole kaikki hyvin”. Esittele siis asiasi sillä tavalla, miten sinä olet sen kokenut ja huomannut, ettei ystävästäsi tunnu, että syyllistäisit tai syyttäisit häntä. Voit jatkaa kysymällä, että onko ystäväsi itse kiinnittänyt huomiota siihen, ettei hän syö koulussa täysipainoista lounasta? Voi olla, että käyttäytymisen taustalla on muitakin huolia, joten ehkä kannattaa tiedustella, onko ystävälläsi murheita elämän muilla osa-alueilla, liittyen esimerkiksi perheeseen. On hyvä myös korostaa, että välität ystävästäsi ja haluat auttaa ja olet valmis kuuntelemaan hänen huoliaan.

Mikäli sinusta tuntuu hankalalta ottaa asia puheeksi kasvotusten, voit harkita viestin tai kirjeen kirjoittamista. Kun ystäväsi saa viestin ollessaan yksin, voi se herätellä häntä olemaan vastaanottavaisempi.

Lisäksi vinkkaan sinulle Syömishäiriöliiton tukipalvelut, joita kannattaa ehdottomasti hyödyntää: Syömishäiriötä sairastaville ja läheisille on olemassa maksuton tukipuhelin. Tukipuhelimessa päivystävät Syömishäiriöliiton työntekijät. Lisäksi Syömishäiriöliitolla on SYLI-chat, josta voi saada apua. Syömishäiriöliiton sivuilla on myös paljon lisätietoa aiheesta ja vertaistukea, joita kannattaa hyödyntää. Apua voi tarvittaessa hakea myös kouluterveydenhuollon kautta.

Tsemppiä ja aurinkoista kevään jatkoa!

Fressis

Leivo mutakakku ja muut vinkit, joilla löydät hyvän arkirytmin kotona

Opiskelu kotoa käsin haastaa jokaisen, olipa kyseessä koronavirus tai vaikkapa lukuloma. Nette, Emmiina ja Hanno kertovat, miten he ovat löytäneet poikkeustilanteessa toimivat rutiinit..

Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Sinun ei tarvitse olla huolissasi, sillä maito ei aiheuta rintasyöpää eikä muitakaan syöpiä. Nykytiedon mukaan maito on terveyden kannalta neutraali tai lievästi terveyttä edistävä tuote. Tämä tarkoittaa, että jos maito vaikuttaa terveyteen jollain tavalla, niin enintään positiivisesti, mutta vaikutukset eivät ole suuria. Ravitsemuksessa kuitenkin kokonaisuus ratkaisee ja yksittäisillä ruoilla on loppujen lopuksi aika pieni merkitys kokonaisterveyteen. Jos syö pääsääntöisesti terveellistä ruokaa säännöllisesti, niin sillä pääsee jo tosi pitkälle.

Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa suositellaan, että nestemäisiä maitotuotteita käytetään 5-6 dl päivässä. Tämä ei tarkoita, että maitoa tulee juoda puoli purkkia päivässä, vaan tähän lasketaan myös jugurtti, piimä, viili ym. maitotuotteet. Ja ilmankin maitoa pärjää mainiosti, mutta tällöin tulee kiinnittää huomiota muutamiin ravintoaineisiin, joita maitotuotteista saa. Maitotuotteet ovat ruokavaliossamme keskeisiä kalsiumin, jodin, D-vitamiinin sekä B12-ja B 2-vitamiinin lähteitä. Jos esimerkiksi suosii kasvipohjaisia jugurtteja ja kasvimaitoja, niin kannattaa varmistaa purkin kyljestä, että niihin on lisätty näitä vitamiineja.

Netissä esiintyy valtava kirjo kaikenlaisia terveysväitteitä ja muun muassa erilaisia listauksia siitä, mitä syöpiä mitkäkin ruoat aiheuttavat. Tällaisia väittämiä lukiessa kannattaa olla melko kriittinen ja miettiä, onko sivusto/tietolähde luotettava. Jos haluat lukea vielä lisää maidosta luotettavasta lähteestä, niin kannattaa tsekata Ruokatieto yhdistyksen artikkeli sekä Syö hyvää -materiaali.

Mukavaa kevättä!

Fressis

”Elämääni mahtui vain treenaaminen”

Katariina sairastui ylikuntoon lukiossa. Omaan kehoon rakastuminen on vaatinut aikaa, mutta nyt Katariina on onnellisempi kuin koskaan.

”Haluan tehdä historiaa paralympialaisissa”

Synnynnäinen selkäydinvamma ja pyörätuoli ei ole hidaste, kun Helmi innostuu uudesta lajista. Hänen unelmansa on hypätä benjihyppy.

Kysymys & vastaus

Heippa ja kiitos kysymyksestäsi!

Punaiseksi lihaksi luetaan naudan, porsaan sekä lampaan liha sekä joskus myös riista ja hevosen liha. Lisäksi kaikki näistä valmistetut lihajalosteet, kuten leikkelet, makkarat ja jauheliha ovat punaista lihaa/prosessoituja lihajalosteita. Jauhelihaa voi toki valmistaa esimerkiksi broileristakin, eli jauheliha ei automaattisesti ole punaista lihaa.

Punaista lihaa suositellaan syötävän enintään 500 grammaa viikossa, mikä tarkoittaa viikkotasolla noin 3-5 annosta, riippuen toki annoskoosta. Punainen liha on hyvä raudan ja proteiinin lähde, mutta etenkin lihajalosteet sisältävät usein runsaasti suolaa ja kovaa rasvaa. Lihatuotteista kannattaakin valita mahdollisimman vähärasvaisia ja suolaisia tuotteita.

Kuten sanoit, laajoissa tutkimuksissa on osoitettu, että lihajalosteiden ja punaisen lihan runsas käyttö lisää suolistosyövän riskiä, eritoten paksusuolensyövän osalta. Tästä johtuen punaiselle lihalle onkin annettu käyttösuositus 500 g viikossa ja yleisesti ihmisiä neuvotaan vähentämään lihan syöntiä.

Lihan syöminen ei kuitenkaan tarkoita, että syöpää sairastuminen on taattua, vaan runsaasti lihaa syövillä on hieman suurempi todennäköisyys sairastua, kuin niillä, jotka eivät syö punasta lihaa yhtä paljon. Punaiseen lihaan ja lihavalmisteisiin kannattaa sekä terveyden, että ympäristön näkökulmasta suhtautua satunnaisena erityisruokana – lihaa ei tarvitse olla joka aterialla, vaan esimerkiksi muutama liha-ateria viikossa on hyvin suositusten puitteissa. Lisää aiheesta voit lukea halutessasi täältä.

Mukavaa alkanutta kevättä!

Fressis