LiikeRuokaRytmi

Mistä on hyvä päivä tehty?

Näillä vinkeillä jaksat aamusta iltaan.

Mistä on hyvä päivä tehty?

1. Muista 8 + 8 + 8

Hyvän elämän kaava on yksinkertainen: 8 tuntia unta, 8 tuntia koulua tai työtä ja 8 tuntia vapaa-aikaa.

via GIPHY

 

2. Nuku – mokailet vähemmän

Nukkuminen on helppo ja halpa tapa pitää itsestään huolta. Jos nukut liian vähän, teet itsellesi karhunpalveluksen. Väsyneenä tulee mokailtua ja muisti ja ajattelukyky ovat heikompia kuin levänneenä.

Paras tapa nukkua hyvin on säännöllinen vuorokausirytmi: herää ja mene nukkumaan samaan aikaan viikon jokaisena päivänä. Sammuta kännykkä tai tv 1-2 tuntia ennen nukkumaanmenoa. Jos uni ei tule noin 15 minuutissa, nouse ylös ja tee jotain rauhoittavaa, kuten kuuntele musiikkia tai lue kirjaa. Palaa sänkyyn vasta kun väsyttää.

via GIPHY

 

3. Virittäydy päivään aamutoimilla

Hampaidenpesu ja suihku, tutut aamutoimet siivittävät hyvään päivään.

Jos aamulla herääminen on vaikeaa, laita seuraavan päivän koulutavarat ja vaatteet jo illalla valmiiksi. Eväätkin kannattaa tehdä valmiiksi jääkaappiin, jos et muuten ehdi syödä aamupalaa.

via GIPHY

 

4. Lepää ja tankkaa iltapäivällä

Koulu- tai työpäivän jälkeen on hyvä levähtää hieman. Muista välipala, se antaa energiaa loppupäivään!

via GIPHY

 

5. Löysäile ihan tarkoituksella

Jokaiseen päivään, tai vähintään viikkoon, on hyvä mahtua myös luppoaikaa, jolloin ei tarvitse suorittaa yhtään mitään. Kännykänkin voi napsauttaa äänettömälle.

Ota lyhyet päiväunet tai samoile koiran kanssa metsässä. Pysähdy ja viipyile tarkoituksella. Malta odottaa liikennevaloissa vihreää ja valitse kaupassa pisin kassajono.

Kokeile rentoutusharjoituksia. Laita minuutiksi silmät kiinni ja keskity vaan siihen, miten hengityksesi virtaa tai mitä ympäristön ääniä kuulet.

via GIPHY

 

6. Lataa akkuja harrastuksilla

Säännöllinen harrastus tuo hyvää rytmiä viikkoon ja laajentaa kaveripiiriä.

Harrastaa voi myös ilmaiseksi tai hyvin edullisesti. Testaa uimahalli, skeitti- ja skuuttipuisto, lenkkipolut, lähiliikuntapuistot ja ulkojäät. Ulkoiluta koiraa, retkeile luonnossa, tee musiikkikappaleita tai minielokuvia ilmaisohjelmilla, piirrä sarjakuvaa, maalaa, pelaa korttia, tee käsitöitä tai kokeile geokätköilyä.

Taita matkat harrastuksiin, kavereille ja kouluun kävellen tai pyöräillen jos mahdollista.

via GIPHY

 

7. Jes, viikonloppu!

Nyt saa ottaa rennosti! Iltapäivään asti ei sängyssä kuitenkaan kannata loikoilla, sillä unirytmi häiriintyy helposti. Olisi hyvä, ettei arkipäivien ja viikonlopun nukkumaanmeno- ja heräämisaikojen erona olisi kuin pari tuntia.

Jos menet arkena nukkumaan kymmeneltä, älä valvo viikonloppunakaan yli kahteentoista. Jos heräät arkisin seitsemältä, pyri nousemaan lauantaina yhdeksältä.

via GIPHY

 

8. Mieli maassa?

Vaikka tuntuisi, että koko päivä on mennyt penkin alle tai olo on tylsä, on hyvä opetella huomaamaan pienet ja mielihyvää tuottavat asiat.

Voit harjoitella tätä miettimällä jokaisen päivän päätteeksi: mitä pientä hyvää oli tässä päivässä? Harvoin arkipäivä on ilotulitusta ja glamouria, eikä niin tarvitsekaan olla. Arjen hyvä mieli voi tulla pienistä asioista.

via GIPHY

 

9. Hyvä, paha ruutuaika

On taito osata rajata aikaa, jota vietät puhelinta selaillen. On myös tärkeä sosiaalinen taito keskittyä kaveriin face-to-face eikä kaivella puhelinta taskusta, kun vietätte aikaa yhdessä.

Jos näpräilet paljon pelilaitteita tai puhelinta, muista lepuuttaa myös sormia välillä, etteivät nivelet rasitu. Peukalot krampissa koulutyökin tuppaa olemaan hankalaa. Silmätkin väsyvät. Nosta katsetta välillä ylös laitteesta, siristele ja avaa silmät apposen auki. Katso hetki mahdollisimman kauas.

via GIPHY

 

Lue lisää unesta ja rytmistä Fressiksen tietopankista.

 

Teksti: Katarina Cygnel-Nuortie

Kuva: Getty Image

Katso myös

Kysymys
RytmiYleinen
Sairastunut Altistaako sairastettu korona muille sairauksille? Voiko korona aiheuttaa pysyviä muutoksia ihmiseen, esim. aivotoimintaan? Altistaako sairastetty korona muille sairauksille, esim. syöville, vai onko se ihan vaan flunssantapainen tauti josta on...
Fressis

Moikka!

Vastaamme kysymykseesi nyt hyvin yleisellä tasolla, koska se ei ole aihepiiriltään asiantuntemusalaamme. Kysy asiantuntijalta -palvelun ohjeistuksessa olemme kuvanneet, että Fressiksen asiantuntijoilta voit kysyä tupakka- ja nikotiinituotteisiin, ruokaan, liikuntaan, uneen ja arkirytmiin, alkoholiin, aurinkoterveyteen, mielen hyvinvointiin sekä seurusteluun ja seksuaaliterveyteen liittyvistä teemoista.

Covid-19-infektion pitkäaikaisvaikutuksia ei vielä tunneta kovin hyvin, mutta ympäri maailmaa tehdään aiheesta runsaasti erilaista tutkimusta ja tietoa aiheesta tulee vähitellen lisää. Nyt jo tiedetään, että etenkin vakavampien tautimuotojen jälkeen on mahdollista, että kehoon jää jotain pitkäaikaisia ja mahdollisesti pysyviäkin vaikutuksia. Sairastetulla infektiolla on huomattu yhteyksiä kognitiivisiin toimintoihin ja muistiin, mutta vielä on liian aikaista arvioida ovatko nämä muutokset pysyviä. Covid-19-infektion mahdollista yhteyttä syöpäsairauksiin ei ole vielä tutkittu (review-artikkeli 01/22). Se alkaa kuitenkin olla selvää, että Covid-19-infektion haitat eivät kaikissa tapauksissa rajoitu pelkästään akuuttiin tilanteeseen, vaan erilaisia jälkiseuraamuksia voi olla.

Lisätietoa koronaviruksesta saat THL:n sivuilta.

Oliko vastauksesta hyötyä?
Kysymys
Ruoka
Hellesyöjä Mitä syödä hellepäivinä kun ruoka ei maistu? Kuumalla ilmalla lämmin ruoka ei maistu ollenkaan. Mikä olisi terveellinen kylmä vaihtoehto lounaalle/päivälliselle?
Fressis

Moikka! Hyvä kysymys!

Lautasmalli kertoo, miten kootaan terveellinen ja monipuolinen ruoka-annos ja lautasmallin periaatetta voi hyvin soveltaa myös ei-lämpimiin ruokiin. Lautasmallin ykkösjuttu on, että puolet annoksesta on kasviksia, sitten neljännes täysjyvähiilihydraattia ja neljännes proteiinin lähteitä. Lisäksi tasapainoinen ateria sisältää myös pehmeitä rasvoja.

Kylmä lounas tai päivällinen voi olla esimerkiksi ruokaisa salaatti, jossa on runsaasti erilaisia kasviksia, proteiinina vaikka raejuustoa tai savulohta omien mieltymysten mukaan ja hiilihydraatin lähteenä vaikka täysjyväpastaa tai siivu ruisleipää margariinin kanssa. Salaatinkastikkeeksi kannattaa valita öljypohjaisia vaihtoehtoja, joissa on meille tärkeitä, välttämättömiä rasvahappoja.

Salaatin ohella täysipainoisen aterian voi koota muullakin tapaa. Esimerkiksi smoothiesta saa riittävän täyttävän, jos hedelmien ja kasvisten sekaan heittää vaikka pähkinöitä (hyvä rasvan lähde), kaurahiutaleita (kuitua ja hiilihydraattia) ja luonnonjugurttia (proteiinia). Sitten vaan sekaan suosikkihedelmiäsi ja kasviksia! Kolmas, viileä ateriavaihtoehto voi olla esimerkiksi ihan vain täysjyväleipä tai pari, joiden päältä löytyy esimerkiksi kananmunaa ja juustoa (proteiinin lähteitä), paljon kasviksia sekä margariini.

Ja huomionarvoista on myös se, että jokaisella ruokailulla ei ole tarpeen noudattaa supertarkasti lautasmalliajattelua ravintoaineiden osuuksien näkökulmasta. Tärkeintä on, että pitkällä aikavälillä saa riittävästi ja monipuolisesti eri ravintoaineita. Lisäksi jos helteellä kokee ruokahaluttomuutta, voi olla hyvä idea syödä pieniä aterioita vähän useammin.

Helteillä kannattaa muistaa nesteytys ennen kaikkea! Riittävä nesteen määrä riippuu iästä, fyysisestä aktiivisuudesta ja ruokavaliosta, mutta hellepäivänä noin 1–1,5 litraa nestettä on yleensä riittävä määrä.

Lue lisää aiheesta Fressiksen tietopankista.

Ihania kesäpäiviä!

Oliko vastauksesta hyötyä?
Kysymys
RytmiYleinen
Yöpissis Onko normaalia jos öisin on kova pissahätä? Hei! Olen jo 11v tyttö ja välillä mä herään yöllä kun on mentävä vessaan. Hirvee pissahätä! Muutaman kerran mä olen pissannut mun pikkuhousuihini kun...
Fressis

Hei Yöpissis (hauska nimimerkki!),

Hyvä kysymys! Aika monet käyvät kerran ja joskus parikin kertaa yöllä pissalla, se on ihan normaalia. Ilmeisesti ongelma onkin se pissan lirahtelu eivätkä varsinaisesti vessakäynnit.

Et kertonut, lirahtaako pikkareihin pikkuisen vai kastuvatko paikat kunnolla. Yleensä tytöt pystyvät aika hyvin pysäyttämään virtsasuihkuaan niin että ihan kaikki ei lirahda kerralla. Et myöskään kertonut, onko oireesi uusi vai oletko koko elämäsi ajan ollut yöpissijä.

Se että ylipäätään moni meistä pystyy olemaan pissaamatta koko yöunen ajan, on oikeastaan aika erikoista. Päivällähän yleensä käymme pissalla tiheämmin kuin kerran kahdeksassa-yhdeksässä tunnissa. Pissanpidätyskyky riippuu paljon antidiureetti-nimisestä hormonista, joka kehityksen aikana saa vähitellen vuorokausirytmin sellaiseksi, että yöllä erittyy vähemmän virtsaa kuin päivällä.  Joillakin ihmisillä tämän vuorokausirytmin kehittyminen kestää pidempään kuin toisilla. Yökastelu on pojilla tavallisempaa kuin tytöillä.

Jos pissaa lirahtaa oikeasti aika paljon, sinun kannattaa kertoa asiasta luotettavalle aikuiselle, kuten huoltajallesi ja mennä lääkäriin. Antidiureettista hormonia on olemassa suussa sulavina tabletteina. Tarvitaan kuitenkin lääkärin kirjoittama resepti, että tätä lääkettä saisi ostettua apteekista. Ennen lääkkeen aloittamista suljetaan pois, ettei oireesi taustalla ole virtsatietulehdusta.

Tavallisempaa kuin ongelmat antidiureettisen hormonin erityksessä, on kuitenkin se, että sinulla on tapana juoda turhan paljon iltaisin. Jos juo paljon, erittyy paljon pissaakin. Voisit siit koittaa vähentää iltajuomista ja käydä vielä vessassa ennen nukkumaanmenoa.

Noista alapään kutinoista ja muista tuntemuksista sanon vain sen, että pimppi tykkää ilmakylvyistä. Jos olet huomannut, että liian kireät farkut tai pikkuhousut hiostavat, voisit koittaa vaihtaa ne puuvillaisiin ja kepeämpiin pöksyihin tai pitää öisin vain yöpaitaa ilman pöksyjä. Siis siinä vaiheessa kun pissan lirahtelut on saatu kuriin.

Tsemppiä matkaan!

Oliko vastauksesta hyötyä?