Ruisleipä a’la Pernilla Böckerman

Heippa ja kiitos kysymyksestäsi!

Ruokahaluttomuus voi johtua monista asioista. Väliaikainen ruokahaluttomuus on melko yleistä. Ihmiset saattavat reagoida esimerkiksi stressiin tai flunssaan ruokahaluttomuudella. Lyhytaikaisella ruokahaluttomuudella tai syömättömyydellä ei ole terveyden kannalta suurta vaikutusta perusterveelle nuorelle, mutta kerrot kuitenkin, että ruokahaluttomuutta on jatkunut sinulla jo useamman kuukauden ajan.

Harrastatko liikuntaa? Liikunta ja ulkoilu lisäävät energiankulutusta ja kasvattavat luontaisesti nälkääsi. Voisit esimerkiksi kokeilla lyhyttä kävely- tai juoksulenkkiä kerran päivässä ja katsoa saako ulkona liikkuminen ruokahalusi kasvuun. Miten jaksamisesi muuten? Nukutko riittävästi vai kärsitkö unettomuudesta? Tuntuuko, että jaksat keskittyä päivittäisissä askareissa? Uupumuksen tunne yhdistettynä ruokahaluttomuuteen voi olla merkki raudanpuutoksesta, joka on etenkin nuorilla naisilla melko yleinen. Voisit käydä kouluterveydenhoitajan tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla mittauttamassa hemoglobiiniarvosi.

Hyvä, että pyrit ruokahaluttomuudesta huolimatta syömään säännöllisesti. Hyvä ajatus voisi olla pienten annosten syöminen useammin. Valitse mieluiten esimerkiksi terveellisiä lempiruokiasi. Voisit myös päivän ajan pitää aina laukussa mukana esimerkiksi hedelmää tai muuta välipalaa, ja laittaa vaikka kännykkään muistutuksen sen syömisestä. Aamuisin syöminen voi tuntua joidenkin mielestä epämiellyttävältä ajatukselta, kun taas toiset eivät voisi kuvitella starttaavansa päivää syömättä. Aamupalan syömisen voi opetella ja pienikin aamupala helpottaa päivän käyntiin saamista. Varsinkin jos edellisenä iltana ei ole ruoka maistunut, niin aamulla kannattaa syödä edes jokin pieni jugurtti tai leipä. Tältä videolta löydät vinkkejä aamu- ja välipalojen helppoon koostamiseen. Kannattaa myös lukea artikkelimme siitä, miksi säännöllinen ateriarytmi on niin tärkeä asia.

Pitkäaikainen ruokahaluttomuus voi liittyä myös johonkin sairauteen, kuten masennukseen. Jos yhtään epäilet, että saattaisit kärsiä masennuksesta tai muusta terveysongelmasta, kannattaa sinun ehdottomasti mennä juttelemaan lääkärille näistä oireista, etenkin jos kotikonstit eivät toimi eikä ruokahalusi palaa tulevien viikkojenkaan aikana.

Mukavaa joulun odotusta!

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Aktiivinen liikkuminen tosiaankin lisää ruokahalua ja energiantarvetta. Liikunnan harrastaminen vaikuttaa energiankulutukseesi myös lepopäivinä, sillä kehon palautuminen ja lihasten energiavarastojen täyttyminen jatkuu useamman päivän ajan harjoituksen jälkeen. Syömisen suhteen on hyvä kiinnittää huomiota muutamaan asiaan.

Kaikista tärkeintä on ruokailun säännöllisyys. Kun ateriat ajoittaa tasaisesti pitkin päivää, noin kolmen tunnin välein, eivät nälkä ja herkkuhimo pääse yllättämään. Jos tuntuu, että ateriavälit venyvät liikaa, voit pitää vaikka treenilaukussa välipalapatukkaa tai muuta pikku evästä mukana, ja syödä sen heti liikuntasuorituksen jälkeen pahimpaan nälkään. Harjoituksen jälkeen on hyvä syödä melko pian jotain hiilihydraattipitoista välipalaa tai ruokaa, jotta kehon palautuminen alkaa tehokkaasti. Lisätietoa säännöllisestä ateriarytmistä löydät Fressiksen sivuilta.

Toinen tärkeä asia on ruokavalion koostaminen terveellisestä perusruoasta. Herkkuja ja sattumia mahtuu ruokavalioon, mutta perusta koostuu terveellisistä ruoista: paljon kasviksia ja hedelmiä, täysjyvää (kuten tummaa riisiä ja pastaa, täysjyväleipää), proteiinia (kuten kala, kana ja kasviperäiset proteiinit) sekä pehmeitä rasvoja. Aterioiden koostamisessa auttavat lautasmalli ja ruokapyramidi. Riittävän suurten annosten syöminen auttaa herkkuhimon taltuttamisessa.

Jos painoon ja syömiseen liittyvät asiat mietityttävät sinua paljon, voisi olla hyvä käydä juttelemassa asiasta vielä esimerkiksi kouluterveydenhoitajan kanssa.

Herkuttelu on askarruttanut Fressiksen palstalla myös nimimerkkejä t19 ja Makea-addiktoitunut.

Mukavaa loppuvuotta!