RytmiYleinen

”Herätä mut unesta”

”Herätä mut unesta”

Pienetkin äänet häiritsevät Tessa Tuomelan, 18, nukahtamista. Kun hän lopulta nukahtaa, herääminen ei ole ihan helppoa.

”Kouluaamuina kelloni on asetettu soimaan viiden minuutin välein, mutta silti voin nukkua pommiin. Tiedostamattani sammutan herätyksen ja jatkan unia. Joskus olen pyytänyt vanhempiani soittamaan ja varmistamaan, että olen herännyt.

Päiväunienkin takia olen saattanut myöhästyä vaikka fudistreeneistä tai jopa pelistä. Herätessäni olen joutunut paniikkiin – miten näin pääsi taas käymään! Valmentajani ovat jo tietoisia unenlahjoistani. Myöhästyessäni he toteavat, otitko taas päikkärit.

Pidän syynä univelkaa, joka korjaantuisi nukkumaan menon aikaistamisella.”

Korvatulpat ja silmälaput

”Valvon liian pitkään. Arkipäivinä saatan mennä nukkumaan vasta kahdelta yöllä, vaikka olisin suunnitellut toisin. Päivät ovat niin kiireisiä koulun ja fudisharjoitusten takia, että kotiin päästyäni haluan hetken rauhoittua katsomalla vaikka tv:tä. Sängyssä luen usein myöhään läksyjä ja selailen kännykkää.

Lopulta olen niin väsynyt, että nukahtaminen on helppoa. Siihen liittyy kuitenkin omat rituaalinsa: teen tyynyistä jonkinlaisen suojamuurin ympärilleni ja laitan korvatulpat. Pienetkin äänet, kuten kellon tikitys, häiritsevät nukahtamista. Lisäksi huoneessa on oltava pilkkopimeää. Jos ei ole, laitan silmälaput.

Käytän korvatulppia ja silmälappuja yökylässäkin. Saatuani unen päästä kiinni olen kavereista aina se viimeisimpänä heräävä.”

Vatsakivut hellittivät ruokavaliolla

”Aamuisin olen joskus väsyneenä sulkenut silmät koulutunnilla ja nukkunut koko tunnin. Kärsin siinä eniten itse, sillä joudun korjaamaan tilanteen lukemalla enemmän kotona. Keskiarvoni on kuitenkin aina ollut kiitettävä.

Isi työntää minulle usein löytämiään artikkeleita ja tutkimuksia unesta ja sen tärkeydestä. Vaikka tiedän sen kaiken, en ole pystynyt muuttamaan huonoa unirytmiäni. Viikonloppuisin yritän nukkua univelkoja pois.

Terveys on minulle tärkeää. Vuosi sitten kärsin kausittain kovista vatsakivuista. Kävin erilaisissa testeissä, joilla suljettiin pois muun muassa keliakia tai intoleranssi. Todennäköisesti minulla on sama vaiva kuin äidillänikin, ärtyvän suolen oireyhtymä. Ravitsemusterapeutin ruokavalio-ohjauksen avulla vatsakivut ovat hellittäneet.”

Teksti ja kuva Lilli Ollikainen

Lue lisää unesta:

Hyvän päivän ainekset

Testaa nukutko riittävästi?

Miksi uni on tärkeää?

Justimus: ”Mikään ei ole meille pyhää”

Justimuksen Sami, Juho ja Joose ammentavat energiaa terveistä elintavoista.

Oletko koskaan ajatellut, että saatat toimia vapaaehtoisena tietämättäsi?

Vapaaehtoistoiminnassa pääset itse auttamaan, oppimaan ja tekemään sinulle tärkeitä asioita. Toiminnan kautta pystyt laajentamaan omia verkostojasi ja saat mahdollisuuden vaikuttaa. Vapaaehtoisena voi toimia esimerkiksi järjestöissä, mutta voit toimia myös itsenäisesti ja oikeastaan missä vain! Oletko siis koskaan ajatellut, että saatat toimia vapaaehtoisena tietämättäsi? Tiesitkö, että vapaaehtoistoimintaa on kaikki sellainen toiminta, jota teet ilman rahallista korvausta, jonkun […]

Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Kysymyksessäsi toit esiin, ettet uskalla kertoa seksuaalisesta suuntautumisestasi äidillesi. Tätä samaa pohtii moni muukin samassa tilanteessa elävä ihminen. Seksuaalinen suuntautuminen kertoo, keneen ihminen ihastuu tai rakastuu tai ketä kohtaan tuntee vetovoimaa. Seksuaalinen suuntautuminen on jokaisen henkilökohtainen ominaisuus ja kaikki tavat elää ja olla seksuaalinen ihminen ovat yhtä hyviä.

Mieti mitkä ovat asioita tai pelkoja, jotka estävät sinua ottamasta asian puheeksi äitisi kanssa. Tällaisen asian pohtimiseen usein tarvitaan apua ja sitä saa esim. anonyymisti Väestöliiton verkkoneuvontapalveluissa tai Sinuiksi-neuvontapalveluissa. Et ole asian kanssa yksin. Samaa on pohtinut esimerkiksi nimimerkki MH Fressiksen kysy asiantuntijalta –palstalla.

Kysymyksessäsi toit myös esiin sen, että äitisi ei suhtaudu kovin positiivisesti pelaamiseesi. Pelaamisen suhteen sinun kannattaa myös jutella äitisi kanssa ja sopia yhteiset pelisäännöt hänen kanssaan. Löydätte tukea sääntöjen tekemiseen esimerkiksi EHYT Ry:n sivulta.

Tsemppiä syksyyn!

Fressis

EPT-viikko: Testaa tietosi raha- ja digipelaamisesta

Ehkäisevän päihdetyön -viikon testillä selvität kuinka hyvin tiedostat ansaintalogiikan peliteollisuuden taustalla.

Avaa testi uudessa välilehdessä

Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Kysymykseesi ei voi vastata suoraan, koska sekä vegaani- että sekaruokavalion voi muodostaa hyvin tai huonosti. Eli pelkän ruokavalion nimen perusteella on hankalaa, ellei mahdotonta arvioida ruokavalion terveellisyyttä. Siksi enemmän kannattaa miettiä sitä, miten hyvä ruokavalio muodostuu.

Yleisesti ottaen paljon kasviksia sisältävä ruokavalio on terveydelle hyväksi. Tämä tarkoittaa sitä, että joka aterialla kannattaisi syödä jotain kasviksia, mielellään mahdollisimman monipuolisesti. Hyvään ruokavalioon kuuluu muitakin ”perusjuttuja” kuten, että kannattaa pyrkiä syömään säännöllisesti (noin 5 ateriaa päivässä) ja syödä sen verran, kun on nälkä.

Myös monipuolisuus kuuluu terveelliseen ruokavalioon, noudattaa sitten vegaani- tai sekaruokavaliota, tai aivan jotain muuta ruokavaliota. Kasvisten syönnin lisäksi olennaista on saada ruoasta hiilihydraatteja (hyviä lähteitä mm. peruna, pasta, leipä, puurot, jotkut murot ja myslit) ja proteiineja (kasviproteiineista, maitotuotteista, kalasta, munista ja lihasta). Rasvan suhteen kannattaa valita pehmeän rasvan lähteitä eli margariineja ja öljyjä. Eri tuoteryhmissä Sydänmerkki auttaa löytämään terveelliset valinnat. Vegaaniruokavaliota ovat myös pohtineet nimimerkit S.S. ja meow.

Karkkia tai mitä tahansa muita, suolaisia ja makeita herkkuja mahtuu hyvään ruokavalioon, mutta ei kovinkaan paljon. Asian voi miettiä vaikka niin, että jos oma ruokavalio olisi kolmion mallinen, niin herkut saisi olla vain yksi kolmion kärki. Muu osa kolmiota tulisi olla ”oikeaa ruokaa”.

Kysymyksessäsi pohdit myös lapsen/ teinin unen määrää. Unen tarve on jossain määrin yksilöllistä, mutta keskimäärin nuori tarvitsee unta 8–10 tuntia joka yö. Unen tarve voi kasvaa, kun fyysinen ja psyykkinen kuorma lisääntyy. Unen aikana keho palautuu fyysisestä rasituksesta ja lataa akkuja seuraavaa päivää varten. Myös aivot tarvitsevat unta, sillä unen aikana aivot käsittelevät edellisenä päivänä opitut asiat ja päivän tapahtumat. Riittävä uni tukee siis uuden oppimista, luovuutta ja tunteiden käsittelemistä. Unen merkityksestä voit lukea lisää täältä ja täältä. Myös nimimerkki S.K. on pohtinut nuoren unen tarvetta.

Toivottavasti tämä selkeytti asiaa.

Fressis

Justimus: Jalat maassa ja pää kunnossa

Justimus naurattaa Youtubessa kahjoilla sketseillä. Omassa elämässään Sami, Juho ja Joose ovat superhyviä tyyppejä, jotka vaalivat terveitä elämäntapoja.