RytmiYleinen

”Herätä mut unesta”

”Herätä mut unesta”

Pienetkin äänet häiritsevät Tessa Tuomelan, 18, nukahtamista. Kun hän lopulta nukahtaa, herääminen ei ole ihan helppoa.

”Kouluaamuina kelloni on asetettu soimaan viiden minuutin välein, mutta silti voin nukkua pommiin. Tiedostamattani sammutan herätyksen ja jatkan unia. Joskus olen pyytänyt vanhempiani soittamaan ja varmistamaan, että olen herännyt.

Päiväunienkin takia olen saattanut myöhästyä vaikka fudistreeneistä tai jopa pelistä. Herätessäni olen joutunut paniikkiin – miten näin pääsi taas käymään! Valmentajani ovat jo tietoisia unenlahjoistani. Myöhästyessäni he toteavat, otitko taas päikkärit.

Pidän syynä univelkaa, joka korjaantuisi nukkumaan menon aikaistamisella.”

Korvatulpat ja silmälaput

”Valvon liian pitkään. Arkipäivinä saatan mennä nukkumaan vasta kahdelta yöllä, vaikka olisin suunnitellut toisin. Päivät ovat niin kiireisiä koulun ja fudisharjoitusten takia, että kotiin päästyäni haluan hetken rauhoittua katsomalla vaikka tv:tä. Sängyssä luen usein myöhään läksyjä ja selailen kännykkää.

Lopulta olen niin väsynyt, että nukahtaminen on helppoa. Siihen liittyy kuitenkin omat rituaalinsa: teen tyynyistä jonkinlaisen suojamuurin ympärilleni ja laitan korvatulpat. Pienetkin äänet, kuten kellon tikitys, häiritsevät nukahtamista. Lisäksi huoneessa on oltava pilkkopimeää. Jos ei ole, laitan silmälaput.

Käytän korvatulppia ja silmälappuja yökylässäkin. Saatuani unen päästä kiinni olen kavereista aina se viimeisimpänä heräävä.”

Vatsakivut hellittivät ruokavaliolla

”Aamuisin olen joskus väsyneenä sulkenut silmät koulutunnilla ja nukkunut koko tunnin. Kärsin siinä eniten itse, sillä joudun korjaamaan tilanteen lukemalla enemmän kotona. Keskiarvoni on kuitenkin aina ollut kiitettävä.

Isi työntää minulle usein löytämiään artikkeleita ja tutkimuksia unesta ja sen tärkeydestä. Vaikka tiedän sen kaiken, en ole pystynyt muuttamaan huonoa unirytmiäni. Viikonloppuisin yritän nukkua univelkoja pois.

Terveys on minulle tärkeää. Vuosi sitten kärsin kausittain kovista vatsakivuista. Kävin erilaisissa testeissä, joilla suljettiin pois muun muassa keliakia tai intoleranssi. Todennäköisesti minulla on sama vaiva kuin äidillänikin, ärtyvän suolen oireyhtymä. Ravitsemusterapeutin ruokavalio-ohjauksen avulla vatsakivut ovat hellittäneet.”

Teksti ja kuva Lilli Ollikainen

Lue lisää unesta:

Hyvän päivän ainekset

Testaa nukutko riittävästi?

Miksi uni on tärkeää?

Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi! Päivät ovat usein täynnä kaikenlaista ja yö tulee aina yhtä nopeasti, vaikka kuinka yrittää päästä ajoissa nukkumaan. Siksi onkin tosi hyvä, että kiinnität huomiota, että saisit riittävästi unta ja lepoa.

Ensinnäkin nukahtamisen helpottamiseksi voi tehdä jo monta asiaa. Meillä jokaisella on oma sisäinen keskuskello ja jokaisella on oma yksilöllinen luontainen vuorokausirytmi. Sen vuoksi jotkut meistä ovat enemmän aamuvirkkuja tai jotkut kukkuvat helposti myöhään yöhön. Toki unen tarpeeseen vaikuttavat myös monet muut asiat. Mutta nukahtamisen helpottamiseksi hengästyttävä liikkuminen pari tuntia ennen nukkumaan menemistä voi jo auttaa. Myös iltaisin on hyvä rauhoittaa tekemisiään, esimerkiksi jättää puhelin syrjään, vähentää valaistusta ja puuhastella jotain rauhallista ennen nukkumaanmenoa. Joillekin toimii esimerkiksi kirjan lukeminen tai rauhallisen musiikin kuuntelu. Nukahtamista eivät edistä puhelimen selaaminen vuoteessa tai television katselu. Näyttöpäätteiden sininen valo enemmänkin virittää aivoja kuin rauhoittaa. Usein myös somesta ja televisiosta tulee kiinnostavia tai jännittäviä asioita, mitkä eivät auta kehoa ja mieltä rauhoittumaan.

Muutoin riittävän unen määrän turvaamiseksi auttavat tasapainoinen arkirytmi ja liikkuminen sekä monipuolinen ja säännöllinen ruokavalio. Kun arjessa on riittävästi lepoa, työtä/ opiskelua ja vapaa-aikaa, sujuvat arjen askareetkin paremmin. Nuorella yöunen tarve vaihtelee 8-10 tunnin välillä. Unen tarpeeseen vaikuttavat arjen fyysiset ja psyykkiset kuormitustekijät. Jos arjessa on paljon erilaisia kuormitustekijöitä, kuten esimerkiksi raskas fyysinen liikuntaharrastus, stressaava jakso koulussa ja kärhämää ystäväpiirissä, on unentarve myös usein suurempi.

Eli nukahtamisen helpottamiseksi ja riittävien yöunien takaamiseksi kannattaa huolehtia, että arjessa on sopivasti fyysistä rasitusta, riittävästi lepoa sekä riittävästi rentoa ja mielekästä tekemistä. Kun keho saa tarpeeksi monipuolista ravintoa ja kropan pistää liikkeelle ja hengailee kavereiden kanssa, niin myös uni maistuu paremmin.

Lisää vinkkejä riittävään uneen ja lepoon Fressiksen tietopankista.

Fressis
Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Hienoa, että pohdit unentarvettasi. Nuoren yöunen tarve vaihtelee 8-10 tunnin välillä ja oman unentarpeen selvittäminen onnistuu parhaiten kuuntelemalla omaa kehoaan. Kerroit, että vaikka olet nukkunut yli 8 tuntia, koet olevasi herätessäsi väsynyt. Sinun kannattaa siis kuulostella, onko 8 tunnin yöunet sinulle riittävät? Myös arjen kiireet ja stressi sekä muu fyysinen ja psyykkinen kuormitus vaikuttavat tarvitsemaamme unen ja levon määrään. Siksi onkin tärkeää muistaa riittävien yöunien lisäksi antaa itselleen aikaa palautua ja rentoutua myös hereillä ollessaan. Luppoaika ja pelkkä oleminen ja rentoutuminen ovat tärkeä osa arkea ja auttavat palautumisessa.

Oman unen tarpeen selvittämisen lisäksi kannattaa siis tarkastella, kuinka paljon arjessa on menoa ja melskettä. Myös ruudun ääressä olemista ja älypuhelimen selaamisen määrää kannattaa miettiä. Somessa tai pelatessa saattaa helposti vierähtää pidempikin aika. Yhteydenpito kavereiden kanssa on toki tärkeää, mutta on hyvä muistaa, että aivot tarvitsevat välillä myös lepoa.

Kysyit, mitä voisit tehdä, ettet olisi niin väsynyt. Riittävien yöunien lisäksi kannattaa huolehtia monipuolisesta ja säännöllisesti ruokavaliosta sekä liikkumisesta. Myös kavereiden kanssa hengailu IRL, luonnossa liikkuminen ja vaan oleminen tukevat jaksamistasi. Jos väsymykseen ei tunnu kotikonstit auttavan, kannattaa kääntyä esimerkiksi kouluterveydenhoitajan puoleen. Terveydenhuollon ammattilaisen kanssa voitte yhdessä pohtia, onko jokin muu syy, mikä voisi aiheuttaa väsymystä.

Nimimerkki minä on myös kysynyt väsymyksestä. Fressiksen tietopankista voi lukea lisää arkirytmistä ja unen tarpeesta.

Ihanaa kesää!

Fressis
Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Meikkien vaihtoon ei ole tarvetta. Mykoplasma on sitkeä tauti ja bakteeri viipyy hengitysteiden limakalvoilla pitkään. Siksi hoitoon käytettävät lääkekuuritkin ovat pitkiä. Taudin ehkäisyssä tai tarttumisen vähentämisessä tehokkaimmat keinot ovat hyvä käsihygienia ja yskiminen nenäliinaan niin, ettei ilmaan pääse bakteereita.

Bakteeri tuskin säilyy pitkiä aikoja kehon ulkopuolella, joten meikkien vaihtamiselle ei ole tarvetta. En kuitenkaan lainaisi omaa huulikiiltoa terveelle kaverille, jos itse tautia sairastaisin.

Mukavaa kesää!

Fressis

20 x luontoretki – löydä itsellesi sopivin retkikohde eri puolilta Suomea

1. Kotihiiri: päiväunet tai koko yö makuupussissa ulkona Pystytä teltta pihalle tai vie patja parvekkeelle ja sujahda makuupussiin. Sopii mukavuudenhaluisille! 2. Aloitteleva eränkävijä: eväsretki farkuissa ja tennareissa Kerää kaveriporukka ja suunnittele maukkaat eväät. Jos pakkaat mukaan grillattavaa, varmista, ettei metsäpalovaroitus ole voimassa. Sipoonkorven kansallispuisto on parinkymmenen kilometrin päässä Helsingin keskustasta, ja sinne pääsee julkisilla liikennevälineillä. […]

Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Kerrot viestissäsi oikeassa kiveksessäsi olevasta pienestä, aristavasta patista. Muistelet, että patti olisi ollut sinulla vuosia, mutta sait vasta nyt lähetteen ultraäänitutkimukseen. Pohdit, voiko kyseessä olla syöpäkasvain.

Hienoa, että pidät huolta terveydestäsi ja olet seurannut kivestesi tilaa. Kiveksissä voi olla myös hyvänlaatuisia muutoksia, kuten kystia (nesterakkuloita). Kaikki kivesten patit tutkitaan kuitenkin tarkoin, jotta voidaan poissulkea kivessyövän mahdollisuus. Kivessyövässä yleisin hoitoon hakeutumisen syy on toisen kiveksen suurentuminen.

Kiveksessä olevan kyhmyn/patin laatu ei useinkaan selviä lääkärinvastaanotolla pelkästään tunnustelemalla ja läpivalaisemalla. Silloin on parasta tehdä ultraäänitutkimus, jotta patin laadusta voidaan varmistua.

Hyvä, että hakeuduit lääkäriin ja sait lähetteen ultraäänitutkimukseen. Tutkimus on potilaalle helppo ja vastauksenkin saa nopeasti, joko tutkimuksen yhteydessä tai muutaman päivän kuluessa.

Jos asia jää vielä vaivaamaan mieltäsi, voit hyvin olla yhteydessä esimerkiksi Syöpäjärjestöjen neuvontapalveluihin.

Katsasta kassis -video kannustaa kivesten omatarkkailuun.

Tsemppiä!

Fressis
Kysymys & vastaus

Hei Huolestunut ja kiitos kysymyksestäsi!

Kysyit terskassasi olevista tummemmista kohdista. Ovatko läikät/ tummemmat kohdat olleet sinulla aina? Oletko huomannut, ovatko ne kasvaneet tai ovatko ne kipeitä? Jos läikät ovat olleet siinä aina, eivätkä ne ole kipeitä, kyseessä voi olla jonkinlainen pigmenttiläiskä. Pigmenttiläiskillä ei ole terveydelle haittaa. Mikäli läiskät kasvavat tai ovat kipeitä, olisi hyvä käydä näyttämässä niitä jossain terveydenhuollon pisteessä, esimerkiksi terveysasemalla.

Väestöliiton seksuaalineuvonta-chatissa voit jutella nimettömänä mieltäsi askarruttavista asioista.

Hyvää kesää!

Fressis