RytmiYleinen

”Herätä mut unesta”

”Herätä mut unesta”

Pienetkin äänet häiritsevät Tessa Tuomelan, 18, nukahtamista. Kun hän lopulta nukahtaa, herääminen ei ole ihan helppoa.

”Kouluaamuina kelloni on asetettu soimaan viiden minuutin välein, mutta silti voin nukkua pommiin. Tiedostamattani sammutan herätyksen ja jatkan unia. Joskus olen pyytänyt vanhempiani soittamaan ja varmistamaan, että olen herännyt.

Päiväunienkin takia olen saattanut myöhästyä vaikka fudistreeneistä tai jopa pelistä. Herätessäni olen joutunut paniikkiin – miten näin pääsi taas käymään! Valmentajani ovat jo tietoisia unenlahjoistani. Myöhästyessäni he toteavat, otitko taas päikkärit.

Pidän syynä univelkaa, joka korjaantuisi nukkumaan menon aikaistamisella.”

Korvatulpat ja silmälaput

”Valvon liian pitkään. Arkipäivinä saatan mennä nukkumaan vasta kahdelta yöllä, vaikka olisin suunnitellut toisin. Päivät ovat niin kiireisiä koulun ja fudisharjoitusten takia, että kotiin päästyäni haluan hetken rauhoittua katsomalla vaikka tv:tä. Sängyssä luen usein myöhään läksyjä ja selailen kännykkää.

Lopulta olen niin väsynyt, että nukahtaminen on helppoa. Siihen liittyy kuitenkin omat rituaalinsa: teen tyynyistä jonkinlaisen suojamuurin ympärilleni ja laitan korvatulpat. Pienetkin äänet, kuten kellon tikitys, häiritsevät nukahtamista. Lisäksi huoneessa on oltava pilkkopimeää. Jos ei ole, laitan silmälaput.

Käytän korvatulppia ja silmälappuja yökylässäkin. Saatuani unen päästä kiinni olen kavereista aina se viimeisimpänä heräävä.”

Vatsakivut hellittivät ruokavaliolla

”Aamuisin olen joskus väsyneenä sulkenut silmät koulutunnilla ja nukkunut koko tunnin. Kärsin siinä eniten itse, sillä joudun korjaamaan tilanteen lukemalla enemmän kotona. Keskiarvoni on kuitenkin aina ollut kiitettävä.

Isi työntää minulle usein löytämiään artikkeleita ja tutkimuksia unesta ja sen tärkeydestä. Vaikka tiedän sen kaiken, en ole pystynyt muuttamaan huonoa unirytmiäni. Viikonloppuisin yritän nukkua univelkoja pois.

Terveys on minulle tärkeää. Vuosi sitten kärsin kausittain kovista vatsakivuista. Kävin erilaisissa testeissä, joilla suljettiin pois muun muassa keliakia tai intoleranssi. Todennäköisesti minulla on sama vaiva kuin äidillänikin, ärtyvän suolen oireyhtymä. Ravitsemusterapeutin ruokavalio-ohjauksen avulla vatsakivut ovat hellittäneet.”

Teksti ja kuva Lilli Ollikainen

Lue lisää unesta:

Hyvän päivän ainekset

Testaa nukutko riittävästi?

Miksi uni on tärkeää?

Juomilla on väliä

Sillä on väliä mitä juomia juot. Tässä infograafissa on tiivistettynä suositeltavat ja vältettävät juomat.

Kysymys & vastaus

Heippa,

Kivekset kuuluvat olla eri korkeuksilla, yleensä vasen on alempana kuin oikea, mutta tässäkin voi olla vaihtelua. Samoin kivekset ovat yleensä eri kokoiset. Terskan muotoa on vaikeaa kuvailla, mutta sen kuuluu olla sellainen, että siihen ei kohdistu hankausta tai muuten aiheudu kipua. Esimerkiksi mikäli esinahka on tallella, pitää sen päästä liikkumaan edestakaisin terskan yli ja sen taakse ilman kiristystä ja kipua. Myös virtsaamisen tulee sujua ongelmitta. Lisää voi halutessaan lukea Väestöliiton sivuilta.

Mikäli sinulla on huolta kiveksiisi, terskaasi tai penikseesi liittyen, kannattaa hakeutua terveydenhuollon palveluihin esim. koulun, oppilaitoksesi tai terveysasemasi kautta. Voit jutella asioista nimettömänä myös esimerkiksi Väestöliiton nuorten chatissa tai Poikien Puhelimessa.

Tärkeää on, että jatkossakin huolehdit itsestäsi ja seuraat omaa hyvinvointiasi ja kehosi muutoksia. Muista myös tutkia kivekset säännöllisesti. Fressiksen katsasta kassis! -video antaa vinkkiä kivesten tutkimiseen.

Mukavaa kevättä!

Fressis
Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Kuukautiset ovat asia, jota usein odotetaan malttamattomina alkaviksi. Kuukautisten alkamista odotetaan etenkin silloin, kun muilla ne tuntuvat jo alkaneen ja itse saa vielä odottaa. Voi olla hämmentävää, kun ei ole tietoa onko omassa kehossa kaikki ok ja alkavatko kuukautiset lainkaan.

Kuukautiset alkavat keskimäärin 10-16-vuotiaana. Kuukautisen alkamiseen voi vaikuttaa useampi asia. Esimerkiksi oman biologisen äidin kuukautisten alkamisikä voi ennustaa, milloin tyttären kuukautiset alkavat. Kuukautisen alkamiseen vaikuttaa kuitenkin myös muut asiat. Kuukautisethan alkavat hormonien vaikutuksesta ja hormoneihin taas vaikuttavat esimerkiksi elintavat: miten monipuolisesti syö, miten paljon liikkuu ja lepää jne.

Mikäli elintavoissa on suurta yhtäkkistä muutosta tai esimerkiksi on aliravitsemusta, painon nopeaa muutosta, liikaa urheilua tai stressiä, voivat ne vaikuttaa hormoneihin ja sitä kautta kuukautisiin, kuten kaikkeen muuhunkin terveyteen. On siis tärkeää oman kehityksen ja terveyden takia tehdä itselle hyviä ja tasapainoisia valintoja elintapojen suhteen ja koittaa elää mahdollisimman stressittömästi. Myös jotkut vakavammat sairaudet tai lääkitykset voivat vaikuttaa kuukautisten alkamiseen.

Voit vielä rauhassa odotella kuukautisiasi. Jos kuukautisiasi ei ala kuulua kun täytät 16 vuotta, voit mennä kouluterveydenhoitajalle tai hakeutua omalle terveysasemalle lääkärin kanssa juttelemaan kuukautisiesi alkamisesta.

Juttele turvalliselle lähiaikuisellesi asioistasi ja huolistasi. Usein hän/he osaavat auttaa sinua monessakin asiassa. Väestöliiton nuorten chat on myös sinua varten. Chatissa voit keskustella asiantuntijan kanssa itseäsi askarruttavista asioista ja muun muassa kuukautisistasi.

Mukavaa kevättä!

Fressis

Syötkö riittävästi?

Kun syöt säännöllisesti, verensokeri pysyy tasaisena – ja kun ei väsytä, elämäkin maistuu. Testaa saatko tarpeeksi bensaa koneeseen!

Oletko ruutuaddikti?

Kuinka paljon päivästäsi kuluu katse naulittuna näyttöön? Särkeekö niskaa ja hartioita?

Millainen nukkuja olet?

Arkirytmihäiriöitä lakanoiden välissä? Testaa unenlahjasi!