RuokaYleinen

Jonnan 4H-kerho innostaa tyttöjä ja poikia kokkaamaan

Lappeenrantalaiselle Jonna Partaselle ruuanlaitto on rakas harrastus ja vähän työkin: hänen perustamansa 4H-kerho on paikka, jossa lapset oppivat tekemään esimerkiksi smoothieita ja pannukakkuja.

Jonnan 4H-kerho innostaa tyttöjä ja poikia kokkaamaan

Jonna Partanen, 18, käy lukiota ja harrastaa vapaa-aikanaan ruuanlaittoa. Hän kokkailee sekä itsekseen että kavereiden ja perheen kanssa.

”Olen oppinut ruuanlaittoa kotona vanhemmiltani ja isoäideiltäni. Tykkään tutkia reseptejä ja kokeilla niitä.”

Terveellinen kotiruoka on Partasen juttu. Hän arvostaa ruuassa ekologisuutta ja terveellisyyttä.

”Teen mielelläni esimerkiksi fajitaksia kasvis-soijatäytteellä, koska en itse syö lihaa. Pataruokiakin teen lihan korvikkeista, kuten Quornista ja Härkiksestä. Bataattia käytän paljon, ja teen siitä esimerkiksi bataattiranskalaisia.”

Hänen mielestään terveellisintä ja maukkainta on kotona itse tehty ruoka, joka sisältää paljon kasviksia.

”Kotiruuassa ravintoaineet, kuten proteiinit, hiilihydraatit ja rasvat, ovat yleensä sopivasti tasapainossa. Herkutellakin välillä voi, kunhan ravinto on pääosin oikealla pohjalla.”

4H-kerho synnyttää reippaita pikkukokkeja

Partanen innostui kokkaustiedon ja -taidon jakamisesta 4H-kerhon ruokakoulussa, jossa hän opasti alakouluikäisiä lapsia ruuanlaiton saloihin.

”Oli hienoa nähdä, miten tenavat innostuivat kokkailusta. Siellä tehtiin ihan tavallista arkiruokaa, kuten silakkapihvejä ja hampurilaisia. Lasten suosikki taisi olla ne hampurilaiset.”

Hän piti kerhon vetämisestä niin paljon, että halusi perustaa oman kerhon. Opastusta ja ohjaajakoulusta hän sai paikallisesta 4H-yhdistyksestä.

Ensin Partanen piti monitoimikerhoa, jossa leikittiin, askarreltiin ja kokkailtiin. Seuraavaksi hän aloitti oman kokkikerhon, joka on toiminut tämän vuoden alusta.

”Olemme opetelleet esimerkiksi smoothien ja hedelmäsalaatin tekemistä. Toisinaan taas on leivottu pannukakkuja tai vaikka keksejä.”

”Meidän 7–10-vuotiaat kerholaisemme ovat tyttöjä sekä poikia ja tosi ihania, reippaita ja innokkaita. Kaikki on heille uuden opettelua. Välillä lasten on tietysti vaikea keskittyä, koska keittiössä pitää olla rauhallinen.”

Työt 4H:ssa jatkuvat

Ensi kesänä Jonna Partanen työskentelee 4H-yhdistyksen kauppakassitoiminnassa ikäihmisten ostosapulaisena.

”Teen vanhusten kanssa yhdessä kauppalistan ja käyn ostoksilla heidän puolestaan. Kesällä saan ajokortin, mikä auttaa kauppakassityössä.”

Kokkikerho jatkuu sitten taas syksyllä. Jonna Partainen kirjoittaa ensi vuonna ylioppilaaksi englantipainotteiselta luokalta.

”En tiedä vielä, minne suuntaan opiskelemaan. Ruuanlaitto on kuitenkin rakas harrastus, enkä tee siitä työtä. Jatkan kyllä 4H-hommia opiskelun ohella, koska tämä on kivaa toimintaa ja töitä esimerkiksi kerho-ohjaajana on aina tarjolla.”

10 nopeaa Jonnalle

Lempiruokasi? Savulohi ja paistetut kasvikset.

Lempijuomasi? Smoothie etenkin marjoista.

Lempiherkkusi? Jäätelö – tykkään tosi paljon sorbetista.

Mitä kokkaisit tärkeälle ihmiselle? Kalaruokaa ja lisukkeeksi pastaa, kasviksia sekä salaattia. Jälkiruuaksi tekisin juustokakkua.

Miten noviisi pääsee kokkauksen alkuun? Netissä on valtavasti reseptejä ja kokkauskurssejakin järjestetään joka paikkakunnalla.

Mikä ruoka kannattaa opetella tekemään aluksi? Makaronilaatikko on hyvä perusruoka, josta voi aloittaa.

Vinkkaa muutama hyvä nettisivu? Kinuskikissa leipomiseen ja Kotikokki ruuanlaittoon.

Terveellisyys vai maku? Molemmat. Ruuasta voi tehdä sekä terveellistä että hyvää.

Mitä et söisi? Lihaa en söisi eettisistä syistä, enkä pidän sen maustakaan.

Lähiruoka vai luomuruoka? Tärkeintä on ruuan tasapainoisuus ja terveellisyys.

 

Teksti Susanna Cygnel, kuvat Ville Tulkki

Katso myös

Kysymys
Ruoka
KN Onko siitä haittaa jos ei juo aterialla vaan aterioiden välissä? Jos syö jotain tosi kuivaa ruokaa, vaikkapa näkkäreitä, ja ei samalla juo ollenkaan, niin voiko suolisto mennä tukkoon? Vai kosteutuuko ruoka tarpeeksi vatsassa? Onko...
Fressis

Heippa!

Ruoansulatuksen kannalta siitä ei ole haittaa, ettei aterialla juo ruokajuomaa. Suolisto ei voi tästä tukkeutua, sillä ruoansulatusentsyymit niin mahalaukussa kuin ohutsuolessa pilkkovat syömämme ruoan hyvin tehokkaasti pieniksi osasiksi niin, että ravintoaineet pääsevät imeytymään. Tähän ei tarvita erikseen nestettä, vaan pilkkoutumisprosessi kyllä toimii joka tapauksessa. Eli päivittäisen nestetarpeen voi täyttää kyllä aterioiden välilläkin.

Juomista aterian yhteydessä kuitenkin puoltaa suun ja hampaiden terveys. Makeat ja happamat juomat aikaansaavat happohyökkäyksen suussa, mikä vaurioittaa hampaiden kiillettä. Jos aterioiden välissä juo usein, niin happohyökkäyksiä tulee enemmän ja samoin hampaat kuormittuvat enemmän, mikä altistaa reikiintymiselle. Vesi ei saa aikaan happohyökkäystä, eli sitä voi juoda huoletta aterioiden välissäkin.

Kannattaa lukea vielä lisätietoa artikkelistamme liittyen suun terveyteen ja ruokailuun, jos aihe kiinnostaa enemmänkin.

Oliko vastauksesta hyötyä?
Kysymys
Ruoka
Herkkuhetki Kuinka usein on ok herkutella? Olen lapsesta asti tottunut käyttämään leivälle, ruuanlaittoon ja leivontaan margariinia&öljyjä, koska oikea voi on aika epäterveellistä. Tovi sitten sain tutun luona maistaa aitoa voita...
Fressis

Hei!

Kuulostaa siltä, että suhtautumisesi ruokaan ja syömiseen on oikein hyvällä pohjalla – satunnainen herkuttelu esimerkiksi juuri kuvaamallasi tavalla muutaman kerran viikossa on varmasti sopiva määrä. Terveellinen ruokavalio voi sisältää ihan kaikenlaisia ruoka-aineita, myös voita, mutta määrä ratkaisee. Yleispätevä neuvo on, että jos ruokavaliosta 80 % on terveellistä ja monipuolista ruokaa, niin lopuilla 20 %:lla ei ole niin paljon väliä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi pari kertaa viikossa voi ihan hyvällä omalla tunnolla herkutella ruisleivällä, jonka päällä on voita, kunhan pääasiallinen rasva on mieluiten margariini tai öljy, joista saa myös elimistölle välttämättömiä rasvahappoja.

Ruokakolmio antaa raamit sille, miten usein ja kuinka paljon mitäkin eri ruoka-aineita monipuoliseen ja terveelliseen ruokavalioon sopii. Pohjalla ovat kasvikset ja hedelmät, sen jälkeen täysjyvävilja, kuten jälkiuuniruisleipä ja seuraavaksi hyviä proteiinin ja rasvan lähteitä. Ruokakolmiossa ylimpänä palkkina ovat sattumat, jonne myös voi voidaan sijoittaa. Eli ihan hyvällä omalla tunnolla voit herkutella voilla voidellulla leivällä silloin tällöin, kunhan saat muuten riittävästi myös pehmeää rasvaa ruokavaliosi on monipuolinen.

Kannattaa lukea myös artikkelimme herkuttelusta Fressiksen sivuilta.

Mukavaa alkanutta vuotta!

Oliko vastauksesta hyötyä?
Kysymys
Ruoka
Ruokatauko Mitä tarkoittaa ohje syödä rauhassa/hotkimatta? Mitä tarkoittaa ohje ”syö rauhassa/hotkimatta/hitaasti”? Mikä idea sen taustalla on ja mikä aika lasketaan tarpeeksi hitaaksi? Yleensä minkä tahansa aterian syömiseen menee minulla 3-5...
Fressis

Moi!

Kiitos kysymyksestä. Rauhassa syömisen ohjeen taustalla on juuri luettelemiasi asioista, eli ruokailusta nauttiminen, maisteleminen ja kunnolla pureskeleminen. Lisäksi usein ruokailulla on merkitys sosiaalisena tapahtumana, taukona kesken koulu- tai työpäivän, jolloin mahdollisesti voi jättää opiskeluun liittyvät asiat sivuun ja jutella niitä näitä.

Ohjeeseen liittyy kuitenkin myös tärkeä fysiologinen merkitys. Kun syömme, ruoansulatuselimistömme viestittää aivoille, että nyt saadaan energiaa, ja aivot tulkitsevat tämän nälkätunteen väistymisenä ja kylläisyyden tunteen lisääntymisenä. Kun ruokaa laitetaan suuhun ja aletaan pureskella, erittyy syljen mukana hormoneja, jotka kulkeutuvat verenkierron mukana aivoihin viestien energiansaannista. Myös mahalaukusta erittyy vastaavia hormoneja: hormonituotanto mahassa käynnistyy, kun ruoka saapuu mahalaukkuun ja sen seinämät venyvät eli vatsa täyttyy. Hormonien välityksellä aivot saavat tietoa siitä, että nälkä on tyydytetty ja olemme kylläisiä.

Hormonien tuotanto ja viestin kulkeutuminen aivoihin asti vie kuitenkin oman aikansa, ja mikäli syö kovin nopeasti, aivot eivät ehdi viestittää takaisin, että nyt on kylläinen olo, ruokailu voidaan lopettaa. Tällöin riskinä voi olla se, että syökin paljon enemmän kuin tarvitsisi sen hetkisen nälkätilan perusteella ja saattaa tulla paha olo tai ähky. Sen sijaan, kun syö rauhallisella tahdilla, niin aivot pysyvät mukana kehon tuntemusten tulkitsemisessa ja ruoka-annos on helpompi suhteuttaa oikean kokoiseksi.

Mitään tarkkaa aikaa sille, miten pitkään ruokailun tulee kestää, on kyllä mahdoton sanoa, koska annoskoko ja ruoan koostumus vaikuttavat siihen paljon. Mutta tärkeintä on, että pureskelee rauhassa ja laittaa kerralla sopivan kokoisia haarukallisia/lusikallisia suuhun 🙂

Toivottavasti tästä vastauksesta oli sinulle apua! Mukavaa joulua!

Oliko vastauksesta hyötyä?