RuokaYleinen

Jonnan 4H-kerho innostaa tyttöjä ja poikia kokkaamaan

Lappeenrantalaiselle Jonna Partaselle ruuanlaitto on rakas harrastus ja vähän työkin: hänen perustamansa 4H-kerho on paikka, jossa lapset oppivat tekemään esimerkiksi smoothieita ja pannukakkuja.

Jonnan 4H-kerho innostaa tyttöjä ja poikia kokkaamaan

Jonna Partanen, 18, käy lukiota ja harrastaa vapaa-aikanaan ruuanlaittoa. Hän kokkailee sekä itsekseen että kavereiden ja perheen kanssa.

”Olen oppinut ruuanlaittoa kotona vanhemmiltani ja isoäideiltäni. Tykkään tutkia reseptejä ja kokeilla niitä.”

Terveellinen kotiruoka on Partasen juttu. Hän arvostaa ruuassa ekologisuutta ja terveellisyyttä.

”Teen mielelläni esimerkiksi fajitaksia kasvis-soijatäytteellä, koska en itse syö lihaa. Pataruokiakin teen lihan korvikkeista, kuten Quornista ja Härkiksestä. Bataattia käytän paljon, ja teen siitä esimerkiksi bataattiranskalaisia.”

Hänen mielestään terveellisintä ja maukkainta on kotona itse tehty ruoka, joka sisältää paljon kasviksia.

”Kotiruuassa ravintoaineet, kuten proteiinit, hiilihydraatit ja rasvat, ovat yleensä sopivasti tasapainossa. Herkutellakin välillä voi, kunhan ravinto on pääosin oikealla pohjalla.”

4H-kerho synnyttää reippaita pikkukokkeja

Partanen innostui kokkaustiedon ja -taidon jakamisesta 4H-kerhon ruokakoulussa, jossa hän opasti alakouluikäisiä lapsia ruuanlaiton saloihin.

”Oli hienoa nähdä, miten tenavat innostuivat kokkailusta. Siellä tehtiin ihan tavallista arkiruokaa, kuten silakkapihvejä ja hampurilaisia. Lasten suosikki taisi olla ne hampurilaiset.”

Hän piti kerhon vetämisestä niin paljon, että halusi perustaa oman kerhon. Opastusta ja ohjaajakoulusta hän sai paikallisesta 4H-yhdistyksestä.

Ensin Partanen piti monitoimikerhoa, jossa leikittiin, askarreltiin ja kokkailtiin. Seuraavaksi hän aloitti oman kokkikerhon, joka on toiminut tämän vuoden alusta.

”Olemme opetelleet esimerkiksi smoothien ja hedelmäsalaatin tekemistä. Toisinaan taas on leivottu pannukakkuja tai vaikka keksejä.”

”Meidän 7–10-vuotiaat kerholaisemme ovat tyttöjä sekä poikia ja tosi ihania, reippaita ja innokkaita. Kaikki on heille uuden opettelua. Välillä lasten on tietysti vaikea keskittyä, koska keittiössä pitää olla rauhallinen.”

Työt 4H:ssa jatkuvat

Ensi kesänä Jonna Partanen työskentelee 4H-yhdistyksen kauppakassitoiminnassa ikäihmisten ostosapulaisena.

”Teen vanhusten kanssa yhdessä kauppalistan ja käyn ostoksilla heidän puolestaan. Kesällä saan ajokortin, mikä auttaa kauppakassityössä.”

Kokkikerho jatkuu sitten taas syksyllä. Jonna Partainen kirjoittaa ensi vuonna ylioppilaaksi englantipainotteiselta luokalta.

”En tiedä vielä, minne suuntaan opiskelemaan. Ruuanlaitto on kuitenkin rakas harrastus, enkä tee siitä työtä. Jatkan kyllä 4H-hommia opiskelun ohella, koska tämä on kivaa toimintaa ja töitä esimerkiksi kerho-ohjaajana on aina tarjolla.”

10 nopeaa Jonnalle

Lempiruokasi? Savulohi ja paistetut kasvikset.

Lempijuomasi? Smoothie etenkin marjoista.

Lempiherkkusi? Jäätelö – tykkään tosi paljon sorbetista.

Mitä kokkaisit tärkeälle ihmiselle? Kalaruokaa ja lisukkeeksi pastaa, kasviksia sekä salaattia. Jälkiruuaksi tekisin juustokakkua.

Miten noviisi pääsee kokkauksen alkuun? Netissä on valtavasti reseptejä ja kokkauskurssejakin järjestetään joka paikkakunnalla.

Mikä ruoka kannattaa opetella tekemään aluksi? Makaronilaatikko on hyvä perusruoka, josta voi aloittaa.

Vinkkaa muutama hyvä nettisivu? Kinuskikissa leipomiseen ja Kotikokki ruuanlaittoon.

Terveellisyys vai maku? Molemmat. Ruuasta voi tehdä sekä terveellistä että hyvää.

Mitä et söisi? Lihaa en söisi eettisistä syistä, enkä pidän sen maustakaan.

Lähiruoka vai luomuruoka? Tärkeintä on ruuan tasapainoisuus ja terveellisyys.

 

Teksti Susanna Cygnel, kuvat Ville Tulkki

Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Meikkien vaihtoon ei ole tarvetta. Mykoplasma on sitkeä tauti ja bakteeri viipyy hengitysteiden limakalvoilla pitkään. Siksi hoitoon käytettävät lääkekuuritkin ovat pitkiä. Taudin ehkäisyssä tai tarttumisen vähentämisessä tehokkaimmat keinot ovat hyvä käsihygienia ja yskiminen nenäliinaan niin, ettei ilmaan pääse bakteereita.

Bakteeri tuskin säilyy pitkiä aikoja kehon ulkopuolella, joten meikkien vaihtamiselle ei ole tarvetta. En kuitenkaan lainaisi omaa huulikiiltoa terveelle kaverille, jos itse tautia sairastaisin.

Mukavaa kesää!

Fressis
Kysymys & vastaus

Moikka! Kiitos kysymyksestä herkutteluun liittyen. Herkut kuuluvat olennaisesti osaksi elämää ja etenkin juhlahetkiin, mutta toki kohtuullisissa määrin. Sopiva määrä on esimerkiksi yksi pieni herkku päivässä tai kohtuullinen herkkupäivä viikossa – sen mukaan mikä omalla kohdalla tuntuu järkevältä.

On tärkeää, että ruokavalion perusta on kunnossa. Eli paljon kasviksia ja hedelmiä, kuitupitoista täysjyvää sekä proteiinia ja pehmeää rasvaa. Herkut ovat niin sanottua sattumaosastoa, joita voi syödä nimensä mukaisesti satunnaisesti. Nälän kurniessa kannattaa syödä monipuolista perusruokaa ja vasta kylläisenä vähän herkutella. Herkkujen määrää on helpompi kontrolloida, kun niitä ei syö nälkäänsä.

Joillekin ihmisille toimii hyvin tyyli, että syö joka päivä yhden pienen herkun. Toiset taas keskittävät herkuttelun esimerkiksi viikonlopulle. Tällöin kuitenkin riskinä on, että kun koko arkiviikon odottaa viikonvaihteen herkkuhetkeä, lähtee viikonloppuna herkuttelu lapasesta. Toimivampi tyyli voisi olla niin, ettei herkkujen syöminen ole milloinkaan kiellettyä, mutta samalla kiinnittää huomiota määrään – suuria herkkumääriä ei tule syödä päivittäin.

Herkuista ovat kysyneet myös nimimerkit t19 ja Makea-addiktoitunut. Vinkit helppoihin makupaloihin Fressiksestä.

Fressis
Kysymys & vastaus

Heippa! Kiitos kysymyksestäsi. Pikaruokaravintoloissa syömisessä pätee vahvasti sama periaate, kun ruokailussa yleensäkin – kaikkea mahtuu ruokavalioon, mutta määrä ratkaisee. Pikaruokaravintoloissa käyminen satunnaisesti on ihan ok, kunhan huolehtii, että muu ruokavalio koostuu terveellisestä perusruosta eikä energiansaanti nouse pilviin.

Pikaruokaravintoloissa tarjoiltavat ruoat, kuten hampurilaiset, ranskalaiset, limsat sekä kaikki mahdollinen uppopaistettu sisältää usein paljon energiaa, kovaa rasvaa, suolaa ja sokeria. Pikaruokaravintolan ruoissa ei ole paljoakaan jaksamiselle ja terveydelle tärkeitä ravintoaineita, kuten kuitua, vitamiineja ja kivennäisaineita sekä proteiinia. Syömällä yhden hampurilaisaterian saa helposti jopa koko päivän energiamäärän ja lisäksi reilusti kovaa rasvaa ja suolaa.

Omassa ruokailussa hyvä nyrkkisääntö on, että kun 80 % on hyvää ja terveellistä ruokaa, niin 20 % voi jättää esimerkiksi herkuttelulle. Tällä ajatuksella pikaruokaravintoloissa käyminen välillä on ihan ok, jos ruokavaliosi on muutoin tasapainossa ja syöt päivittäin paljon vihanneksia ja kasviksia. Fressis suosittelee kokeilemaan pikaruokapaikoissakin erilaisia vaihtoehtoja; voit esimerkiksi korvata ranskalaiset kasvis- ja porkkana-annoksilla tai vaihtaa limun soodaveteen 😊

Lisää monipuolisesta ravitsemuksesta Fressiksen tietopankissa.

Tänne sivulle on koottu eri pikaruokaravintoloiden ruoka-annosten energiapitoisuuksia sekä rasva- ja suolamääriä.

Fressis
Kysymys & vastaus

Heippa ja kiitos kysymyksestäsi liittyen välipaloihin! Välipalat ovat vähintäänkin yhtä tärkeä osa ruokavaliota kuin pääruoat. Terveellinen välipala kannattaa rakentaa kolmesta osasta: kasvis, vilja ja proteiini – esimerkiksi täysjyväleipä runsailla kasviksilla ja kananmunalla sekä lisäksi hedelmä. Ateriavälin pitäminen säännöllisenä kannattaa, jottei nälkä (tai nälkäkiukku!) pääse yllättämään ja jaksaa pysyä virkeänä läpi päivän.

Välipalan koostamisessa kannattaa hyödyntää samaa lautasmalliajattelua kuin pääruoillakin: kasvista, viljaa sekä jokin proteiinin lähde. Kasvisosa voi olla esimerkiksi hedelmä, leivän päällä olevat vihannekset, marjoja puurossa tai pieni lasillinen täysmehua. Viljoista kannattaa valita täysjyvävaihtoehto, sillä ne sisältävät enemmän kuitua kuin vaaleat viljat – näin nälkä pysyy pidempään loitolla. Hyvä viljavaihtoehto välipalalle on esimerkiksi ruisleipä, tuorepuuro tai sokeroimaton granola. Proteiininlähteeksi voi valita oman mielen mukaan esimerkiksi maitotuotteita, juusto leivälle tai kananmuna. Viimeisen silauksen välipalaan tuo pehmeän rasvan lähde, kuten muutama pähkinä tai margariini leivällä. Fressiksen videolta vinkit välipalan koostamiseen.

Terveellisiin välipaloihin liittyy ei vain se mitä ne sisältävät, vaan myös se milloin välipaloja syö. Välipaloja tai pienempiä aterioita on hyvä syödä 2-3 kertaa päivässä riippuen nälän tuntemuksista – kurnivaa vatsaa kannattaa kuulostella ja keskittää syömiset niihin hetkiin, kun huomaa olevansa nälkäinen. Näin välttyy myös turhalta napostelulta. Välipalat kannattaa ajoittaa ruokailujen väliin, esimerkiksi iltapäivälle ennen iltaruokaa ja mahdollisesti aamupäivälle ennen lounasta – riippuen toki omasta ruokailurytmistä. Monille sopiva rytmi on 3-6 ateriaa päivässä ja 3-5 tunnin välein.

Paljon sokeria sisältäviä välipalat tulisi säästää herkkuhetkiin, sillä ne eivät pidä nälkää loitolla kovin kauaa. Jos harrastaa paljon liikuntaa, huolehdi myös siitä, että välipalalla on tarpeeksi hyviä hiilihydraattien lähteitä eli ensisijaisesti viljoja. Terveellisen välipalan kasaaminen onnistuu myös liikkeellä ollessa. Kurkkaa vinkit edulliseen ja nopeaan välipalaan Fressiksestä.

Fressis
Kysymys & vastaus

Moi ja kiitos kysymyksestäsi liittyen nälkään! Nälän hallitsemisen avain on säännöllisessä ateriarytmissä. Kun ruokailut on ajoitettu tasaisesti pitkin päivää ja ruoat sekä välipalat ovat sisällöltään ravitsevia, jaksaa seuraavaan ateriakertaan ilman kurnivaa vatsaa. Nälän loitolla pitävä ruoka sisältää runsaasti kuitua eli täysjyväviljatuotteita ja proteiinia, kasviksia unohtamatta.

Parhaiten nälkää pitävät loitolla sellaiset ateriat, jotka sisältävät proteiinia ja kuitupitoisia hiilihydraatteja eli täysjyväviljaa. Syynä tähän on se, että kuitupitoiset ruoat imeytyvä hitaammin, minkä seurauksena ruoka-aineksen sulatus kestää pidempään. Kuitu- ja proteiinipitoisen ruoan vaikutukset verensokeriin ovat myös maltillisempia verrattuna esimerkiksi paljon sokeria sisältävien ruokien vaikutuksiin. Sokeripitoisten naposteltavien syönnin jälkeen seuraa nopea verensokerin nousu, jota taas seuraa verensokerin nopea lasku ja mahdollinen uuvahdus. Jaksamisen kannalta verensokerin pysyminen tasaisena on parempi vaihtoehto. 🙂

Nälän poissa pitävä välipala voi olla esimerkiksi rasvattomasta luonnonjugurtista tai maitorahkasta sekä marjoista ja täysjyväkaurahiutaleista valmistettu smoothie (lisää ehkä sekaan myös vähän sokeroimatonta mehukeittoa) tai täysjyväleipä, jonka päällä on kasviksia sekä kananmunaa. Nälän poissa pitävä ruoka koostuu esimerkiksi kuitupitoisesta täysjyväpastasta tai -riisistä ja laadukkaista proteiinin lähteistä kuten kalasta, palkokasveista tai kanasta sekä runsaasta vihanneslastista lautasella. Tiivistettynä; runsaasti kuitua sisältävä kasvisvoittoinen ruoka täyttää kivasti vatsan ja kylläisyys kestää hyvin seuraavaan ateriaan asti.

Lisää monipuolisesta ja ravitsevasta ruoasta voi lukea Fressiksen tietopankista.

Lisäksi Syö Hyvää- sivustolta löytyy video ateriarytmistä.

Fressis

20 x luontoretki – löydä itsellesi sopivin retkikohde eri puolilta Suomea

1. Kotihiiri: päiväunet tai koko yö makuupussissa ulkona Pystytä teltta pihalle tai vie patja parvekkeelle ja sujahda makuupussiin. Sopii mukavuudenhaluisille! 2. Aloitteleva eränkävijä: eväsretki farkuissa ja tennareissa Kerää kaveriporukka ja suunnittele maukkaat eväät. Jos pakkaat mukaan grillattavaa, varmista, ettei metsäpalovaroitus ole voimassa. Sipoonkorven kansallispuisto on parinkymmenen kilometrin päässä Helsingin keskustasta, ja sinne pääsee julkisilla liikennevälineillä. […]