RuokaYleinen

Jonnan 4H-kerho innostaa tyttöjä ja poikia kokkaamaan

Lappeenrantalaiselle Jonna Partaselle ruuanlaitto on rakas harrastus ja vähän työkin: hänen perustamansa 4H-kerho on paikka, jossa lapset oppivat tekemään esimerkiksi smoothieita ja pannukakkuja.

Jonnan 4H-kerho innostaa tyttöjä ja poikia kokkaamaan

Jonna Partanen, 18, käy lukiota ja harrastaa vapaa-aikanaan ruuanlaittoa. Hän kokkailee sekä itsekseen että kavereiden ja perheen kanssa.

”Olen oppinut ruuanlaittoa kotona vanhemmiltani ja isoäideiltäni. Tykkään tutkia reseptejä ja kokeilla niitä.”

Terveellinen kotiruoka on Partasen juttu. Hän arvostaa ruuassa ekologisuutta ja terveellisyyttä.

”Teen mielelläni esimerkiksi fajitaksia kasvis-soijatäytteellä, koska en itse syö lihaa. Pataruokiakin teen lihan korvikkeista, kuten Quornista ja Härkiksestä. Bataattia käytän paljon, ja teen siitä esimerkiksi bataattiranskalaisia.”

Hänen mielestään terveellisintä ja maukkainta on kotona itse tehty ruoka, joka sisältää paljon kasviksia.

”Kotiruuassa ravintoaineet, kuten proteiinit, hiilihydraatit ja rasvat, ovat yleensä sopivasti tasapainossa. Herkutellakin välillä voi, kunhan ravinto on pääosin oikealla pohjalla.”

4H-kerho synnyttää reippaita pikkukokkeja

Partanen innostui kokkaustiedon ja -taidon jakamisesta 4H-kerhon ruokakoulussa, jossa hän opasti alakouluikäisiä lapsia ruuanlaiton saloihin.

”Oli hienoa nähdä, miten tenavat innostuivat kokkailusta. Siellä tehtiin ihan tavallista arkiruokaa, kuten silakkapihvejä ja hampurilaisia. Lasten suosikki taisi olla ne hampurilaiset.”

Hän piti kerhon vetämisestä niin paljon, että halusi perustaa oman kerhon. Opastusta ja ohjaajakoulusta hän sai paikallisesta 4H-yhdistyksestä.

Ensin Partanen piti monitoimikerhoa, jossa leikittiin, askarreltiin ja kokkailtiin. Seuraavaksi hän aloitti oman kokkikerhon, joka on toiminut tämän vuoden alusta.

”Olemme opetelleet esimerkiksi smoothien ja hedelmäsalaatin tekemistä. Toisinaan taas on leivottu pannukakkuja tai vaikka keksejä.”

”Meidän 7–10-vuotiaat kerholaisemme ovat tyttöjä sekä poikia ja tosi ihania, reippaita ja innokkaita. Kaikki on heille uuden opettelua. Välillä lasten on tietysti vaikea keskittyä, koska keittiössä pitää olla rauhallinen.”

Työt 4H:ssa jatkuvat

Ensi kesänä Jonna Partanen työskentelee 4H-yhdistyksen kauppakassitoiminnassa ikäihmisten ostosapulaisena.

”Teen vanhusten kanssa yhdessä kauppalistan ja käyn ostoksilla heidän puolestaan. Kesällä saan ajokortin, mikä auttaa kauppakassityössä.”

Kokkikerho jatkuu sitten taas syksyllä. Jonna Partainen kirjoittaa ensi vuonna ylioppilaaksi englantipainotteiselta luokalta.

”En tiedä vielä, minne suuntaan opiskelemaan. Ruuanlaitto on kuitenkin rakas harrastus, enkä tee siitä työtä. Jatkan kyllä 4H-hommia opiskelun ohella, koska tämä on kivaa toimintaa ja töitä esimerkiksi kerho-ohjaajana on aina tarjolla.”

10 nopeaa Jonnalle

Lempiruokasi? Savulohi ja paistetut kasvikset.

Lempijuomasi? Smoothie etenkin marjoista.

Lempiherkkusi? Jäätelö – tykkään tosi paljon sorbetista.

Mitä kokkaisit tärkeälle ihmiselle? Kalaruokaa ja lisukkeeksi pastaa, kasviksia sekä salaattia. Jälkiruuaksi tekisin juustokakkua.

Miten noviisi pääsee kokkauksen alkuun? Netissä on valtavasti reseptejä ja kokkauskurssejakin järjestetään joka paikkakunnalla.

Mikä ruoka kannattaa opetella tekemään aluksi? Makaronilaatikko on hyvä perusruoka, josta voi aloittaa.

Vinkkaa muutama hyvä nettisivu? Kinuskikissa leipomiseen ja Kotikokki ruuanlaittoon.

Terveellisyys vai maku? Molemmat. Ruuasta voi tehdä sekä terveellistä että hyvää.

Mitä et söisi? Lihaa en söisi eettisistä syistä, enkä pidän sen maustakaan.

Lähiruoka vai luomuruoka? Tärkeintä on ruuan tasapainoisuus ja terveellisyys.

 

Teksti Susanna Cygnel, kuvat Ville Tulkki

Juomilla on väliä

Sillä on väliä mitä juomia juot. Tässä infograafissa on tiivistettynä suositeltavat ja vältettävät juomat.

Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Hyvä, että otit yhteyttä ja kerroit tilanteestasi. Laihdutit siis jo muutama vuosi sitten niin, että painosi putosi roimasti. Sen jälkeen kertomasi perusteella ajatuksesi ovat liikkuneet paljon ja toistuvasti syömisen, painon ja lihomisen pelon ympärillä. Kertomasi mukaan liikut paljon ja useamman kerran viikossa. Joinakin päivänä liikut jopa kaksi kertaa. Laskujeni mukaan olet koko ajan ollut normaalipainoinen ja nyt olet hoikka. Kerroit myös toistuvista ahmimiskohtauksista ja tarpeesta ahmia.

Syömisen ja painon jatkuva tarkkailu, lihomisen pelko, liikunnan runsas harrastaminen sekä ahmiminen viittaavat siihen, että syömiseen ja omaan kehoon liittyvät ajatukset eivät ole enää terveellä pohjalla. Pohdit itsekin, kuinka saisit syömisen kuriin. Olet siis itsekin tunnistanut, ettei tilanne ole ehkä enää hallinnassasi. Omia syömiseen ja painoon liittyviä ongelmia ja mahdollisia syitä sen taustalla ei ole helppo tunnistaa. Joskus ahdistavat ajatukset tai ikävät kokemukset elämässä voivat heijastua syömiseen. Nuoruusiässä myös keho muuttuu ja mieli käy läpi aikamoista myllerrystä. Vaikeita ajatuksia saattaakin päätyä hallitsemaan esimerkiksi laihduttamalla tai ahmimalla. Vähitellen syömisen ja painon kontrollointi voi ruveta hallitsemaan arkea ja viedä tilaa kaikelta muulta. Tällöin voidaan puhua syömishäiriöstä.

Syömiseen ja kehonkuvaan liittyvät ongelmat aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja rajoittavat elämää. Syömishäiriö on myös sairaus, jossa mielen hyvinvoinnin lisäksi vaarantuu fyysinen terveys. Sen vuoksi syömishäiriöön sopivaan oireiluun olisi tärkeää saada apua ajoissa. Nuorella naisella säännöllinen ja riittävä ravitsemus ja sekä terveet liikuntatottumukset ovat tärkeitä esimerkiksi luuston terveyden ja hormonitoiminnan kannalta.

Kuvaamasi tilanteen perusteella tarvitset ammattilaisen apua ja tukea. Sinun tulisi hakeutua esimerkiksi kouluterveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolle juttelemaan tilanteestasi. Myös koulukuraattori tai –psykologi osaavat auttaa. Avun pyytäminen ei aina ole helppoa ja ahmiminen saattaa esimerkiksi aiheuttaa häpeää. Jos avun hakeminen tuntuu vaikealta yksin, voisit jutella asiasta ensin vaikka vanhempasi tai jonkun muun luotettavan aikuisen kanssa.

Sekasin-chat on nuorille tarkoitettu palvelu, jossa voi myös nimettömänä jutella mieltä askarruttavista asioista. Voit lisäksi keskustella Syömishäiriöliiton tukipuhelimessa tilanteestasi.

Halutessasi voit lukea lisää aiheesta Nyyti ryn sivuilta tai Nuorten mielenterveystalon sivuilta.

Toivottavasti uskaltaudut ja rohkaistut hakemaan apua!

Fressis
Kysymys & vastaus

Heippa,

Kivekset kuuluvat olla eri korkeuksilla, yleensä vasen on alempana kuin oikea, mutta tässäkin voi olla vaihtelua. Samoin kivekset ovat yleensä eri kokoiset. Terskan muotoa on vaikeaa kuvailla, mutta sen kuuluu olla sellainen, että siihen ei kohdistu hankausta tai muuten aiheudu kipua. Esimerkiksi mikäli esinahka on tallella, pitää sen päästä liikkumaan edestakaisin terskan yli ja sen taakse ilman kiristystä ja kipua. Myös virtsaamisen tulee sujua ongelmitta. Lisää voi halutessaan lukea Väestöliiton sivuilta.

Mikäli sinulla on huolta kiveksiisi, terskaasi tai penikseesi liittyen, kannattaa hakeutua terveydenhuollon palveluihin esim. koulun, oppilaitoksesi tai terveysasemasi kautta. Voit jutella asioista nimettömänä myös esimerkiksi Väestöliiton nuorten chatissa tai Poikien Puhelimessa.

Tärkeää on, että jatkossakin huolehdit itsestäsi ja seuraat omaa hyvinvointiasi ja kehosi muutoksia. Muista myös tutkia kivekset säännöllisesti. Fressiksen katsasta kassis! -video antaa vinkkiä kivesten tutkimiseen.

Mukavaa kevättä!

Fressis
Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Kuukautiset ovat asia, jota usein odotetaan malttamattomina alkaviksi. Kuukautisten alkamista odotetaan etenkin silloin, kun muilla ne tuntuvat jo alkaneen ja itse saa vielä odottaa. Voi olla hämmentävää, kun ei ole tietoa onko omassa kehossa kaikki ok ja alkavatko kuukautiset lainkaan.

Kuukautiset alkavat keskimäärin 10-16-vuotiaana. Kuukautisen alkamiseen voi vaikuttaa useampi asia. Esimerkiksi oman biologisen äidin kuukautisten alkamisikä voi ennustaa, milloin tyttären kuukautiset alkavat. Kuukautisen alkamiseen vaikuttaa kuitenkin myös muut asiat. Kuukautisethan alkavat hormonien vaikutuksesta ja hormoneihin taas vaikuttavat esimerkiksi elintavat: miten monipuolisesti syö, miten paljon liikkuu ja lepää jne.

Mikäli elintavoissa on suurta yhtäkkistä muutosta tai esimerkiksi on aliravitsemusta, painon nopeaa muutosta, liikaa urheilua tai stressiä, voivat ne vaikuttaa hormoneihin ja sitä kautta kuukautisiin, kuten kaikkeen muuhunkin terveyteen. On siis tärkeää oman kehityksen ja terveyden takia tehdä itselle hyviä ja tasapainoisia valintoja elintapojen suhteen ja koittaa elää mahdollisimman stressittömästi. Myös jotkut vakavammat sairaudet tai lääkitykset voivat vaikuttaa kuukautisten alkamiseen.

Voit vielä rauhassa odotella kuukautisiasi. Jos kuukautisiasi ei ala kuulua kun täytät 16 vuotta, voit mennä kouluterveydenhoitajalle tai hakeutua omalle terveysasemalle lääkärin kanssa juttelemaan kuukautisiesi alkamisesta.

Juttele turvalliselle lähiaikuisellesi asioistasi ja huolistasi. Usein hän/he osaavat auttaa sinua monessakin asiassa. Väestöliiton nuorten chat on myös sinua varten. Chatissa voit keskustella asiantuntijan kanssa itseäsi askarruttavista asioista ja muun muassa kuukautisistasi.

Mukavaa kevättä!

Fressis
Kysymys & vastaus

Moikka ja kiitos hyvästä kysymyksestäsi!

On totta, että useiden raaka-aineiden koostumus ja ravintoaineiden pitoisuudet muuttuvat valmistettaessa. Luotettava lähde tämän tyyppiseen vertailuun on kansallinen koostumustietopankki Fineli.fi, josta voit hakusanoilla hakea tarkempia vastauksia tähän kysymykseen. Esimerkiksi 100 grammassa keitettyä riisiä, jossa ei ole lisättyä suolaa, on hiilihydraatteja 90%, proteiinia 7%, kuituja 1% ja rasvaa 2%.

Jos tarkastelet internetissä olevien kilokalorilaskureiden energiatietoja, niissä pääsääntöisesti ilmoitetaan erikseen, onko kyseessä kypsennetty vai kypsentämätön ruoka-aine. Kilokalorilaskureiden lähteet ovat kuitenkin usein epäselviä ja mahdollisesti epäluotettavia, joten suosittelemmekin hyödyntämään mm. edellä mainittua Fineli.fi-palvelua omatoimiseen vertailuun.

Fressis
Kysymys & vastaus

Moi, ja kiitos kysymyksestäsi!

Ensinnäkin todella hienoa, jos pystyt rajaamaan herkuttelusi yhteen päivään viikossa. Kysymykseesi voi melko suoraan vastata, että on ok syödä kerran viikossa jäätelöä jos syöt muutoin tasapainoisesti ja säännöllisesti sekä muistat myös liikkua päivittäin riittävästi. Pitää kuitenkin huomioida, että jos syöt jotakin muuta makeaa, kuten vaikkapa irtokarkkeja tai leivoksia muina päivinä, pitää pohtia uudestaan sokeristen herkkujen syömistä viikon aikana. Sanot kuitenkin, että muina päivinä et juuri syö sokeria eli yleisterveyden ja suun terveyden osalta jäätelö-herkuttelu kerran viikossa on ok, eikä sinulla ole tämän takia hätää diabeteksen suhteen.

Diabetes-tyypeistä yleisimmin tunnettuja ovat tyypin 1 diabetes ja tyypin 2 diabetes. Kaikilla diabetestyypeillä voi olla erilaisia ilmenemismuotoja ja siksi hoitomuoto voi vaihdella ruokavalion ja insuliinin välillä. Tyypin 1 diabetes vaatii elinikäisen insuliinihoidon, kun taas tyypin 2 diabetesta sairastavan on toisinaan mahdollista ylläpitää verensokeritasonsa normaalin rajoissa painonhallinnan ja liikunnan avulla.

Diabetes-tyypistä riippuen sen puhkeamiseen voi vaikuttaa geneettinen alttius ja elintavat. On yleensä mahdotonta sanoa, mistä tietystä syystä ihmisellä puhkeaa diabetes: yleensä tämä sairaus on monen tekijän summa, eli yhtä tiettyä syytä diabetekselle ja sen puhkeamiselle ei välttämättä ole. Diabeteksen ennaltaehkäisyn kannalta on todella tärkeää muistaa säännöllinen liikunta, tasapainoinen ateria (esimerkiksi lautasmalli) ja säännöllinen ateriarytmi: eli muista syödä aamupalaa, lounas, välipaloja ja päivällinen. Myös tupakoimattomuus on tärkeä asia, koska tupakointi lisää normaalipainoisten riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen.

Halutessasi voit lukea lisää monipuolisesta ravitsemuksesta Fressiksen tietopankista.

Tsemppiä kevääseen!

Fressis