Liike

3 tarinaa: hurahdin uuteen lajiin

Tiedätkö, että agilitya voi harrastaa ilman omaa koiraa, että hevospelosta voi päästä eroon tai että kunnari ei ole hyvän pelaajan merkki? Siiri, Erin ja Otso paljastavat, mikä on huippua omassa lajissa.

3 tarinaa: hurahdin uuteen lajiin

Agility: ”Treenaan lajia – ilman omaa koiraa”

Olen aina pitänyt koirista ja niiden kanssa touhuamisesta. Kun isotätini vei minut ensi kertaa katsomaan agilitykisoja, hurahdin lajiin heti.

Minulla ei ole omaa koiraa, mutta kävin lenkittämässä erästä tuttua islanninlammaskoiraa. Sen omistaja kysyi, haluaisinko osallistua agilityn alkeiskurssille. Kurssi on hyvä tapa tutustua lajiin eikä yleensä sido mihinkään. Kurssi sai minut innostumaan yhä enemmän ja aloin treenata lainakoirani kanssa säännöllisesti.

Agility on loistavaa urheilua: se vaatii nopeutta ja hyvää kehonhallintaa, koska radalla juostessa pitää samalla ohjata koiraa ja tehdä nopeita käännöksiä. Se on myös tapa pitää hauskaa koiran kanssa ja oppia yhdessä uutta.

Treenaan kahdesti viikossa joko seuran yhteistreeneissä tai omatoimisesti. Oman koiran kanssa harjoittelisin varmasti paljon useammin. Huippuhetkeni on ollut eteneminen ensimmäisiin Suomen-mestaruuskisoihin junior-luokassa. Vaikken aluksi aikonut kisata, olen siitä innoissani. Agilityssa nälkä kasvaa syödessä.

Siiri, 17

Ratsastus: ”Ennen aloittamista hevoset pelottivat minua”

Parasta ratsastuksessa on, kun hevosen kanssa syntyy yhteys. Luottamuksen luominen on vaikeaa, mutta kun se onnistuu ja meistä tulee tiimi, on tunne ihana.

Tallilla on aina hyvä ilmapiiri, enkä ole koskaan törmännyt kiusaamiseen, vaikka olen ratsastanut lähes kuusi vuotta. Koska kaikilla on sama mielenkiinnon kohde, on helppo löytää ystäviä. Tallille meno on usein viikon kohokohta, koska näen kavereita ja hevoset.

Ennen ratsastuksen aloittamista hevoset pelottivat minua. Pikkuhiljaa varautuneisuus vaihtui intoon. Tiedän, että hevosilla on oma tahto ja mitä vain voi tapahtua. Ajan myötä olen oppinut tipahtamaan oikeaoppisesti, joten se ei yleensä satu. Jos tätä lajia rakastaa ja haluaa pitää hauskaa, pitää myös hyväksyä, että onnettomuuksia sattuu.

Ratsastuksen myötä minusta on tullut sosiaalisempi enkä jännitä niin paljon, koska olen päässyt ylittämään itseni niin monesti hevosen selässä. Se on tuonut myös itseluottamusta. Toisaalta lajissa on kivaa se, ettei siinä ole koskaan valmis. Aina voi oppia lisää.

Erin, 14

Pesäpallo: ”Pesiksessä ei sooloilla!”

Menin ensimmäisiin pesäpallotreeneihin viisivuotiaana ja olen pelannut siitä asti. Alussa treenit olivat hauskaa ajanvietettä, jossa näki kavereita. Parin viime vuoden ajan olen kilpaillut enemmän ja tähdännyt SM-kisoihin. Harrastukseen tuo lisää fiilistä, kun on kyse isosta voitosta tai häviöstä. Nykyään pelaan alemmissa sarjoissa ja harjoituksia on kolmesti viikossa. Omatoimista harjoittelua ei vaadita, mutta käyn itse salilla. Lisäksi osallistun leireille, jotka ovat iso juttu pesäpallossa.

Pesäpallo vaatii hyviä jalkavoimia, koska pelissä juostaan koko ajan. Myös hypyt, heitot ja lyönnit vaativat hyviä jalkalihaksia. Pelaan kakkospolttajan paikalla, jossa vaaditaan paljon juoksemista.

Pesiksessä ei sooloilla eikä hyvä pelaaja ole se, joka yrittää saada kunnarin joka pelissä. Peliä pelataan vuoroissa, joten ei voi ajatella vain itseään.

Pelasin aiemmin joukkueen kapteenina, ja sen myötä opin, miten toimia johtajana ja nostattaa joukkueen ilmapiiriä. Olen edelleen koko ajan äänessä ja kannustan muita.

Otso, 16

 

Teksti Ida Valpas

Katso myös

Mieleinen tekeminen ja harrastukset

Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että elämässä on pieniä, mukavia tekemisiä päivittäin. Sellaisia voivat olla esimerkiksi musiikin kuuntelu, kavereiden kanssa... Lue lisää

Mitkä asiat vaikuttavat liikkumiseesi?

Jokaisen liikkumistapaan ja liikkumisen määrään vaikuttaa monet eri tekijät. Oman liikkumisen kannalta onkin hyvä pohtia, mitkä asiat vaikuttavat myönteisesti... Lue lisää

Mitä uutta voisi kokeilla?

Liikkumismuotoja ja -lajeja on loputtomasti. Liikkumista voi harrastaa ohjatusti ja omatoimisesti, kukin omien mieltymystensä ja mahdollisuuksiensa mukaan. Liikkumista on... Lue lisää

Rytmi ja rutiinit

Vaikka vanhempien asettamat kotiintuloajat ja koulutyön vaatimat aamuherätykset tuntuisivat tylsiltä, kannattaa vankasti luottaa yhteen asiaan: arkipäivissä on hyvä olla... Lue lisää
RuokaYleinen

Jonnan 4H-kerho innostaa tyttöjä ja poikia kokkaamaan

Lukiota käyvälle Jonna Partaselle ruuanlaitto on rakas harrastus.

LiikeMieliRytmiYleinen

Joukkue auttoi oikealle polulle

Olin viisivuotias, kun pohjoishelsinkiläisestä päiväkodistani tultiin hakemaan pelaajia Icehearts-jalkapallojoukkueeseen. Luulin aluksi, että olin suostunut johonkin välituntifutiksen tyyppiseen touhuun, mutta kyseessä olikin ihan oikea joukkue.

Liike

Pienet liikkumisteot päivittäin tukevat terveyttä ja hyvinvointia. Jokaisella on oma tapansa liikkua ja kaikki liike on hyväksi keholle ja... Lue lisää

Liikkumisen hyödyt

Liikkuminen edistää terveyttä ja hyvinvointia. Liikkuminen vaikuttaa positiivisesti fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen, ehkäisee sairauksia ja vammoja, tukee vammoista kuntoutumista,... Lue lisää

Päivittäinen aktiivisuus on pieniä tekoja

Liikkumisen tulisi olla ennen kaikkea kivaa ajanvietettä ja joka tuottaa onnistumisen kokemuksia. Liikkuminen voi koostua monista pienistä palasista pitkin... Lue lisää
LiikeYleinen

20 x luontoretki – löydä itsellesi sopivin retkikohde eri puolilta Suomea

Kotihiiri, aloitteleva eränkävijä, auringonpalvoja, historian ystävä, sporttaaja tai konkarivaeltaja – täältä löydät itsellesi sopivan luontoretkikohteen.

Liike

5 yllättävää syytä harrastaa liikuntaa

Liikkuessa kunto kasvaa, terveys vahvistuu ja mieli virkistyy, sehän on selvää. Mutta liikunnalla on monia yllättäviäkin vaikutuksia, joita et arvaisi.

LiikeRuokaRytmi

Mistä on hyvä päivä tehty?

Katso vinkit, joilla jaksat aamusta iltaan ja pidät elämän rytmissä.

LiikeMieli

Tubettaja Ronja G: ”Tanssi auttoi eroon ujoudesta”

Hauskana tubettajana tunnettu Ronja G, 17, saa itseluottamusta ja parhaat kiksit arkeen tanssitunnin jytkeessä.

Millainen liikkuja olet?

Miten liikut arjessasi? Testaa millainen liikkujapersoona olet!

Tee testi
Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

On tosi hienoa, että haluat pitää huolta terveydestäsi. Kerrot, että haluaisit polttaa rasvaa. Ikäisellesi emme suoraan suosittelisi varsinaista ”rasvanpolttoa”, koska keho kasvaa, kehittyy ja muovautuu muutenkin vielä. Tavoitteena voisi rasvanpolton sijaan olla esimerkiksi fyysisen kunnon kehittäminen tai oman hyvinvoinnin tukeminen.

Kropan ja mielen hyvinvointia tukee parhaiten monipuolinen liikkuminen, terveellinen ravinto ja riittävä palautuminen. Kun liikkuu monipuolisesti, syö terveellisesti ja säännöllisesti sekä muistaa välillä löysätä tahtia palautumisen kannalta, vaikuttaa se myös kehon koostumukseen. Tiukat ruokarajoitukset tai liikkumismäärän raju lisääminen tuottavat usein ainoastaan lyhytkestoisia vaikutuksia. Lisäksi monelle se voi aiheuttaa enemmän stressiä kuin mielihyvää.

Pidempiaikaiset ja pienet muutokset arjessa auttavat paremmin löytämään tasapainoisen ja terveellisen tavan liikkua, syödä ja palautua. Tällä tavalla terveyttä tukevista elintavoista tulee vähitellen luonteva osa arkea.

Alkuun on hyvä pohtia omia liikkumis- ja ruokailutapojaan. Ikäiselläsi liikkumista, liikettä ja hengästymistä olisi hyvä tulla päivittäin. Lisäksi lihaskuntoa, ketteryyttä ja liikkuvuutta oli hyvä harjoitella useampi kerta viikossa. Myös kaikenlainen arkiaktiivisuus ja paikallaan olon tauottaminen, kuten portaiden kävely hissin käytön sijasta tai pienet taukojumpat, ovat hyväksi terveydelle. Tärkeää on löytää itselleen mielekkäät tavat liikkua. Liikkumisesta voit lukea Fressiksen liike-kanavalta.

Liikkumisen lisäksi terveellinen ravinto on tärkeä hyvinvoinnin kannalta. Ruokavaliossa kannattaa suosia kasviksia, hedelmiä, täysjyväviljoja, hyvänlaatuisia rasvoja sekä hyviä proteiininlähteitä. Tavallisesta ruoasta, kuten kalasta, kanasta ja palkokasveista, saa usein riittävästi proteiinia, joten tarvetta esimerkiksi erillisille proteiinilisille ei yleensä ole. Ravinnon sisällön lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota säännölliseen ateriarytmiin. Säännöllinen ateriarytmi pitää verensokerin tasaisena, auttaa syömään kohtuullisesti yksittäisillä aterioilla ja vähentää houkutusta naposteluun. Lisätietoa ravitsemuksesta voit lukea Fressiksen sivuilta.

Keho ja mieli tarvitsevat jaksaakseen myös unta ja lepoa. Oman hyvinvoinnin kannalta on tärkeä muistaa, että tekee asioita, joista tulee itselle hyvä mieli ja olo.

Jos kaipaat tarkempia ohjeita esimerkiksi harjoitteluun tai monipuoliseen ravitsemukseen, voit hyvin kysyä vinkkiä esimerkiksi koulun liikunnan- ja terveystiedon opettajalta tai terveydenhoitajalta. Monilla kuntosaleilla on myös nykyään erilaisia palveluita, joita voi tiedustella. Erilaisia treeniohjelmia löytyy esimerkiksi Smart Movesin sivuilta.

Kivaa kevään jatkoa!

Fressis
Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Viestistäsi päätellen harrastat runsaasti liikuntaa. Mahtavaa, jos liikkuminen on sinulle mielekäs harrastus ja viihdyt sen parissa. Koska liikut monta kertaa viikossa, on hyvä muistaa myös riittävä ravinnon saaminen ja huolehtia energiansaannista. Kirjoitat viestissäsi, että olet lähiaikoina ollut huolissasi kilokaloreista ja alkanut laskemaan kilokaloreita päivittäin – lisäksi tuot esiin sen, että koet syyllisyyttä syömisestäsi tai herkuttelusta. Mitään pahaa ei tapahdu, jos päivittäinen energiansaantisi silloin tällöin ylittyy ja kilokaloreita kertyy hieman enemmän, eritoten kaltaisesi paljon liikkuvan nuoren kohdalla. 14-18-vuotiaiden tyttöjen energiankulutuksen on arvioitu olevan noin 1480-2700 kilokaloria / vuorokausi. Siinä esiintyy siis suurta vaihtelua riippuen esimerkiksi siitä, kuinka paljon harrastaa liikuntaa viikon aikana ja millainen on nuoren kasvukäyrä tai muu päivittäinen aktiivisuus.

Kuvailusi perusteella tärkeintä kohdallasi olisi varmasti olla itseään kohtaan armollinen ja salliva – hyvinvoinnin kannalta on tärkeää syödä riittävästi ruokaa ja sallia itselleen myös satunnainen herkuttelu. Emme siis suosittele kasvavalle nuorelle kilokalorien laskemista, vaan liikunnasta ja ruoasta nauttimista. Jos vain suinkin pystyt, koita pikkuhiljaa pyristellä pienin askelin eroon kilokalorien laskemisesta ja ole itseäsi kohtaan lempeä – herkuttelusta ja ruokailusta ei tarvitse ahdistua, vaan ne tekevät sinulle hyvää niin yleisterveyden kuin mielen hyvinvoinnin kannalta! Tärkeintä kohdallasi on varmasti syödä riittävästi ja monipuolisesti päivittäin, joten älä huoli kilokaloreiden päivittäisestä saannista.

Jos koet kuitenkin haasteita syömisen kanssa jatkossakin, olisi sinun hyvä jutella asiasta esimerkiksi vanhemmillesi tai muulle lähiaikuiselle. Voit myös olla yhteydessä kouluterveydenhoitajaan. Lisäksi Syli Ry:llä on puhelin- ja chattipalvelu, jossa voit myös käydä juttelemassa aiheesta nimettömänä.

Tsemppiä kevääseen!

Fressis
Kysymys & vastaus

Moikka ja kiitos viestistäsi!

Kerroit, että olet epävarma painostasi ja lisäksi sinulla on tunne, että sinun pitäisi laihduttaa. Mittojesi perusteella olet täysin normaalipainoinen. Muutenkin on hyvä muistaa, etteivät nuorille sovi mitkään laihdutuskuurit. Kasvava keho tarvitsee energiaa ja laadukasta ruokaa. Painoa tärkeämpi mittari on oma hyvinvointi ja jaksaminen sekä tunne siitä, että viihtyy kehossaan. Me kaikki olemme eri kokoisia ja näköisiä, eikä vertailu muihin sen vuoksi kannata.

Painon tarkkailun sijaan kannattaakin keskittyä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta liikkumalla säännöllisesti itselle mieluisalla tavalla, syömällä säännöllisesti ja monipuolisesti sekä nukkumalla riittävästi. Mikäli painoon liittyvät asiat kuitenkin mietityttävät sinua vielä kovasti, on siitä hyvä keskustella esimerkiksi kouluterveydenhoitajan kanssa.

Muistathan, ettei vaa`an lukemilla ole merkitystä sille, minkälainen olet ihmisenä. Me kaikki olemme erilaisia ja arvokkaita omina itsenämme.

Mukavaa alkanutta vuotta!

Fressis
Kysymys & vastaus

Heippa ja kiitos kysymyksestäsi!

Kerrot, että olet epävarma painostasi ja asiasta puhuminen jollekin tuntuu vaikealta. Hienoa, että rohkaistuit laittamaan meille viestiä!

Yleisesti suositellaan, että nuori liikkuisi vähintään tunnin päivässä ja sinullahan liikettä näyttäisi tulevan päivittäin ja monipuolisesti. Joukkuevoimistelu onkin fyysisesti vaativa laji ja on tosi hyvä, että sen rinnalla liikkumiseesi sisältyy koululiikuntaa ja kevyttä liikettä, kuten koulumatkat kävellen.

Pohdit kysymyksessäsi, että pitäisikö sinun huolestua painostasi. Sinun ei missään nimessä tarvitse olla huolissaan eikä sinulla ole tarvetta ryhtyä laihduttamaan. Tärkeää on huolehtia, että liikkumisen ja urheilun lisäksi saat riittävästi ja monipuolisesti perusruokaa ja lepoa. Mitä enemmän liikkuu, sitä enemmän keho tarvitsee ravintoa ja rakennusaineita. Kun syö riittävästi ja monipuolisesti, niin kroppa jaksaa, eikä painosta tarvitse olla huolissaan. Myös keho ja mieli rasittuu päivän aikana, oli se sitten treeniä tai normi koulupäivä. Siksi onkin hyvä muistaa, että aikaa jäisi myös ihan vaan olemiselle ja riittäville yöunille.

Urheilijan terveellisistä elintavoista ja ravitsemuksesta voit lukaista Terve urheilija -sivuilta tai voimisteluliiton sivuilta. Jos tuntuu, että ajatukset pyörivät liikaa painon ympärillä, niin siitä on hyvä mennä juttelemaan vaikka kouluterveydenhoitajalle.

Tsemppiä loppuvuoteen!

Fressis
Kysymys & vastaus

Moikka ja kiitos kysymyksestäsi!

Nopea hengästyminen voi johtua pelkästään siitä, että on harrastanut vähän liikuntaa ja kunto on huono. Minkälaiset ovat sinun liikuntatottumuksesi? Jos et pahemmin harrasta liikuntaa tai aktiivisuutesi on muutenkin vähäistä, voi hengästyminen johtua siis huonosta kunnosta. Jos näin on, kannustan sinua pohtimaan ja etsimään itsellesi mieluisia tapoja liikkua, ja lisätä aktiivisuutta päiviisi pikkuhiljaa, niin kuntokin kasvaa 😊 Fressiksen Liike-kanavalta voit käydä hakemassa vinkkejä liikuntaan.

Jos nopea hengästyminen on sinulle uutta ja tullut yhtäkkiä, tai koet vähäisessäkin rasituksessa kovaa hengenahdistusta, kannattaa asiaa ehkä käydä selvittelemässä lääkärin vastaanotolla.

Kysyit myös, oletko ylipainoinen. Et kuitenkaan kerro ikääsi. Nuorilla etenkin murrosiässä keho on vielä muuttuvassa tilassa. Nuorille onkin vaikea asettaa mitään tarkkaa normaalipainoa, kun pituuden ja painon suhde on vasta tasoittumassa. Pelkästään mittojesi perusteella eli painoindeksisi mukaan kyseessä on lievä ylipaino. Mittarit ovat kuitenkin vain suuntaa antavia, eivätkä yleensä kerro esimerkiksi hyvinvoinnista mitään. Pieni pyöreys ei ole haitallista, ja vaakaa parempi mittari on aina oma hyvinvointi ja jaksaminen sekä se, että viihtyy kehossaan. Normaalin kasvun ja kehityksen sekä yleisen hyvinvointisi kannalta sinun kannattaa vaa’an lukemien seuraamisen sijaan panostaa terveelliseen ja säännölliseen syömiseen, riittävään aktiivisuuteen ja liikuntaan sekä hyvään nukkumiseen.😉

Kivaa loppuvuotta!

Fressis