Liike

3 tarinaa: hurahdin uuteen lajiin

Tiedätkö, että agilitya voi harrastaa ilman omaa koiraa, että hevospelosta voi päästä eroon tai että kunnari ei ole hyvän pelaajan merkki? Siiri, Erin ja Otso paljastavat, mikä on huippua omassa lajissa.

3 tarinaa: hurahdin uuteen lajiin

Agility: ”Treenaan lajia – ilman omaa koiraa”

Olen aina pitänyt koirista ja niiden kanssa touhuamisesta. Kun isotätini vei minut ensi kertaa katsomaan agilitykisoja, hurahdin lajiin heti.

Minulla ei ole omaa koiraa, mutta kävin lenkittämässä erästä tuttua islanninlammaskoiraa. Sen omistaja kysyi, haluaisinko osallistua agilityn alkeiskurssille. Kurssi on hyvä tapa tutustua lajiin eikä yleensä sido mihinkään. Kurssi sai minut innostumaan yhä enemmän ja aloin treenata lainakoirani kanssa säännöllisesti.

Agility on loistavaa urheilua: se vaatii nopeutta ja hyvää kehonhallintaa, koska radalla juostessa pitää samalla ohjata koiraa ja tehdä nopeita käännöksiä. Se on myös tapa pitää hauskaa koiran kanssa ja oppia yhdessä uutta.

Treenaan kahdesti viikossa joko seuran yhteistreeneissä tai omatoimisesti. Oman koiran kanssa harjoittelisin varmasti paljon useammin. Huippuhetkeni on ollut eteneminen ensimmäisiin Suomen-mestaruuskisoihin junior-luokassa. Vaikken aluksi aikonut kisata, olen siitä innoissani. Agilityssa nälkä kasvaa syödessä.

Siiri, 17

Ratsastus: ”Ennen aloittamista hevoset pelottivat minua”

Parasta ratsastuksessa on, kun hevosen kanssa syntyy yhteys. Luottamuksen luominen on vaikeaa, mutta kun se onnistuu ja meistä tulee tiimi, on tunne ihana.

Tallilla on aina hyvä ilmapiiri, enkä ole koskaan törmännyt kiusaamiseen, vaikka olen ratsastanut lähes kuusi vuotta. Koska kaikilla on sama mielenkiinnon kohde, on helppo löytää ystäviä. Tallille meno on usein viikon kohokohta, koska näen kavereita ja hevoset.

Ennen ratsastuksen aloittamista hevoset pelottivat minua. Pikkuhiljaa varautuneisuus vaihtui intoon. Tiedän, että hevosilla on oma tahto ja mitä vain voi tapahtua. Ajan myötä olen oppinut tipahtamaan oikeaoppisesti, joten se ei yleensä satu. Jos tätä lajia rakastaa ja haluaa pitää hauskaa, pitää myös hyväksyä, että onnettomuuksia sattuu.

Ratsastuksen myötä minusta on tullut sosiaalisempi enkä jännitä niin paljon, koska olen päässyt ylittämään itseni niin monesti hevosen selässä. Se on tuonut myös itseluottamusta. Toisaalta lajissa on kivaa se, ettei siinä ole koskaan valmis. Aina voi oppia lisää.

Erin, 14

Pesäpallo: ”Pesiksessä ei sooloilla!”

Menin ensimmäisiin pesäpallotreeneihin viisivuotiaana ja olen pelannut siitä asti. Alussa treenit olivat hauskaa ajanvietettä, jossa näki kavereita. Parin viime vuoden ajan olen kilpaillut enemmän ja tähdännyt SM-kisoihin. Harrastukseen tuo lisää fiilistä, kun on kyse isosta voitosta tai häviöstä. Nykyään pelaan alemmissa sarjoissa ja harjoituksia on kolmesti viikossa. Omatoimista harjoittelua ei vaadita, mutta käyn itse salilla. Lisäksi osallistun leireille, jotka ovat iso juttu pesäpallossa.

Pesäpallo vaatii hyviä jalkavoimia, koska pelissä juostaan koko ajan. Myös hypyt, heitot ja lyönnit vaativat hyviä jalkalihaksia. Pelaan kakkospolttajan paikalla, jossa vaaditaan paljon juoksemista.

Pesiksessä ei sooloilla eikä hyvä pelaaja ole se, joka yrittää saada kunnarin joka pelissä. Peliä pelataan vuoroissa, joten ei voi ajatella vain itseään.

Pelasin aiemmin joukkueen kapteenina, ja sen myötä opin, miten toimia johtajana ja nostattaa joukkueen ilmapiiriä. Olen edelleen koko ajan äänessä ja kannustan muita.

Otso, 16

 

Teksti Ida Valpas

Katso myös

Mieleinen tekeminen ja harrastukset

Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että elämässä on pieniä, mukavia tekemisiä päivittäin. Sellaisia voivat olla esimerkiksi musiikin kuuntelu, kavereiden kanssa... Lue lisää

Mitkä asiat vaikuttavat liikkumiseesi?

Siihen miten ja kuinka paljon liikumme, vaikuttavat jokaisella meistä monet eri tekijät. Oman liikkumisen kannalta onkin hyvä pohtia, mikä... Lue lisää

Mitä uutta voisi kokeilla?

Liikkumismuotoja ja -lajeja on loputtomasti. Liikuntaa voi harrastaa niin ohjatusti kuin omatoimisestikin, kukin omien mieltymystensä ja mahdollisuuksiensa mukaan. Liikkumista... Lue lisää

Rytmi ja rutiinit

Vaikka vanhempien asettamat kotiintuloajat ja koulutyön vaatimat aamuherätykset tuntuisivat tylsiltä, kannattaa vankasti luottaa yhteen asiaan: arkipäivissä on hyvä olla... Lue lisää
RuokaYleinen

Jonnan 4H-kerho innostaa tyttöjä ja poikia kokkaamaan

Lukiota käyvälle Jonna Partaselle ruuanlaitto on rakas harrastus.

LiikeMieliRytmiYleinen

Joukkue auttoi oikealle polulle

Olin viisivuotias, kun pohjoishelsinkiläisestä päiväkodistani tultiin hakemaan pelaajia Icehearts-jalkapallojoukkueeseen. Luulin aluksi, että olin suostunut johonkin välituntifutiksen tyyppiseen touhuun, mutta kyseessä olikin ihan oikea joukkue.

Liike

Ihminen on luotu liikkumaan. Maailma ympärillämme on kuitenkin rakentunut sellaiseksi, että välttämättömät päivittäiset toiminnot on mahdollista suorittaa lähes liikkumatta.... Lue lisää

Liikkumisen hyödyt

Liikkumisesta seuraa terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin kannalta myönteisiä fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia vaikutuksia. Liikkuminen lisää terveyttä, ehkäisee sairauksia ja... Lue lisää

Päivittäinen aktiivisuus on pieniä tekoja

Liikkumisen ei ole tarkoitus olla suorittamista, jossa pyritään väkisin keräämään riittävästi minuutteja ja liikuntakertoja. Liikkuminen ja liikunnan tulisi ennen... Lue lisää
LiikeYleinen

20 x luontoretki – löydä itsellesi sopivin retkikohde eri puolilta Suomea

Kotihiiri, aloitteleva eränkävijä, auringonpalvoja, historian ystävä, sporttaaja tai konkarivaeltaja – täältä löydät itsellesi sopivan luontoretkikohteen.

Liike

5 yllättävää syytä harrastaa liikuntaa

Liikkuessa kunto kasvaa, terveys vahvistuu ja mieli virkistyy, sehän on selvää. Mutta liikunnalla on monia yllättäviäkin vaikutuksia, joita et arvaisi.

LiikeRuokaRytmi

Mistä on hyvä päivä tehty?

Katso vinkit, joilla jaksat aamusta iltaan ja pidät elämän rytmissä.

LiikeMieli

Tubettaja Ronja G: ”Tanssi auttoi eroon ujoudesta”

Hauskana tubettajana tunnettu Ronja G, 17, saa itseluottamusta ja parhaat kiksit arkeen tanssitunnin jytkeessä.

Kysymys & vastaus

Moikka ja kiitos viestistäsi!

Kerroit, että olet epävarma painostasi ja lisäksi sinulla on tunne, että sinun pitäisi laihduttaa. Mittojesi perusteella olet täysin normaalipainoinen. Muutenkin on hyvä muistaa, etteivät nuorille sovi mitkään laihdutuskuurit. Kasvava keho tarvitsee energiaa ja laadukasta ruokaa. Painoa tärkeämpi mittari on oma hyvinvointi ja jaksaminen sekä tunne siitä, että viihtyy kehossaan. Me kaikki olemme eri kokoisia ja näköisiä, eikä vertailu muihin sen vuoksi kannata.

Painon tarkkailun sijaan kannattaakin keskittyä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta liikkumalla säännöllisesti itselle mieluisalla tavalla, syömällä säännöllisesti ja monipuolisesti sekä nukkumalla riittävästi. Mikäli painoon liittyvät asiat kuitenkin mietityttävät sinua vielä kovasti, on siitä hyvä keskustella esimerkiksi kouluterveydenhoitajan kanssa.

Muistathan, ettei vaa`an lukemilla ole merkitystä sille, minkälainen olet ihmisenä. Me kaikki olemme erilaisia ja arvokkaita omina itsenämme.

Mukavaa alkanutta vuotta!

Fressis
Kysymys & vastaus

Heippa ja kiitos kysymyksestäsi!

Kerrot, että olet epävarma painostasi ja asiasta puhuminen jollekin tuntuu vaikealta. Hienoa, että rohkaistuit laittamaan meille viestiä!

Yleisesti suositellaan, että nuori liikkuisi vähintään tunnin päivässä ja sinullahan liikettä näyttäisi tulevan päivittäin ja monipuolisesti. Joukkuevoimistelu onkin fyysisesti vaativa laji ja on tosi hyvä, että sen rinnalla liikkumiseesi sisältyy koululiikuntaa ja kevyttä liikettä, kuten koulumatkat kävellen.

Pohdit kysymyksessäsi, että pitäisikö sinun huolestua painostasi. Sinun ei missään nimessä tarvitse olla huolissaan eikä sinulla ole tarvetta ryhtyä laihduttamaan. Tärkeää on huolehtia, että liikkumisen ja urheilun lisäksi saat riittävästi ja monipuolisesti perusruokaa ja lepoa. Mitä enemmän liikkuu, sitä enemmän keho tarvitsee ravintoa ja rakennusaineita. Kun syö riittävästi ja monipuolisesti, niin kroppa jaksaa, eikä painosta tarvitse olla huolissaan. Myös keho ja mieli rasittuu päivän aikana, oli se sitten treeniä tai normi koulupäivä. Siksi onkin hyvä muistaa, että aikaa jäisi myös ihan vaan olemiselle ja riittäville yöunille.

Urheilijan terveellisistä elintavoista ja ravitsemuksesta voit lukaista Terve urheilija -sivuilta tai voimisteluliiton sivuilta. Jos tuntuu, että ajatukset pyörivät liikaa painon ympärillä, niin siitä on hyvä mennä juttelemaan vaikka kouluterveydenhoitajalle.

Tsemppiä loppuvuoteen!

Fressis
Kysymys & vastaus

Moikka ja kiitos kysymyksestäsi!

Nopea hengästyminen voi johtua pelkästään siitä, että on harrastanut vähän liikuntaa ja kunto on huono. Minkälaiset ovat sinun liikuntatottumuksesi? Jos et pahemmin harrasta liikuntaa tai aktiivisuutesi on muutenkin vähäistä, voi hengästyminen johtua siis huonosta kunnosta. Jos näin on, kannustan sinua pohtimaan ja etsimään itsellesi mieluisia tapoja liikkua, ja lisätä aktiivisuutta päiviisi pikkuhiljaa, niin kuntokin kasvaa 😊 Fressiksen Liike-kanavalta voit käydä hakemassa vinkkejä liikuntaan.

Jos nopea hengästyminen on sinulle uutta ja tullut yhtäkkiä, tai koet vähäisessäkin rasituksessa kovaa hengenahdistusta, kannattaa asiaa ehkä käydä selvittelemässä lääkärin vastaanotolla.

Kysyit myös, oletko ylipainoinen. Et kuitenkaan kerro ikääsi. Nuorilla etenkin murrosiässä keho on vielä muuttuvassa tilassa. Nuorille onkin vaikea asettaa mitään tarkkaa normaalipainoa, kun pituuden ja painon suhde on vasta tasoittumassa. Pelkästään mittojesi perusteella eli painoindeksisi mukaan kyseessä on lievä ylipaino. Mittarit ovat kuitenkin vain suuntaa antavia, eivätkä yleensä kerro esimerkiksi hyvinvoinnista mitään. Pieni pyöreys ei ole haitallista, ja vaakaa parempi mittari on aina oma hyvinvointi ja jaksaminen sekä se, että viihtyy kehossaan. Normaalin kasvun ja kehityksen sekä yleisen hyvinvointisi kannalta sinun kannattaa vaa’an lukemien seuraamisen sijaan panostaa terveelliseen ja säännölliseen syömiseen, riittävään aktiivisuuteen ja liikuntaan sekä hyvään nukkumiseen.😉

Kivaa loppuvuotta!

Fressis
Kysymys & vastaus

Moi ja kiitos kysymyksestäsi!

Yliliikkuvuudella tarkoitetaan nivelen poikkeuksellisen laajaa liikelaajuutta. Yliliikkuvuus voi olla paikallista eli vain tietyssä nivelessä tai yleistä eli esiintyä yleisesti koko nivelistössä. Nivelten yliliikkuvuutta esiintyy noin kymmenellä prosentilla suomalaisista.

Yliliikkuvuus ei välttämättä aiheuta mitään oireita tai haittaa. Yleisimpänä oireena yliliikkuvuuteen voi liittyä nivelkipua, etenkin kehon suurissa nivelissä, kuten olkapäässä tai polvessa. Lihasten antama tuki on erityisen tärkeää yliliikkuville nivelille. Etenkin jos yliliikkuvuus aiheuttaa oireita, on tärkeää huolehtia niveltä ympäröivien lihasten vahvistamisesta.

Jos yliliikkuvuus aiheuttaa esimerkiksi kipua, on hyvä hakeutua terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle tilanteen selvittämiseksi.

Hyvää loppukesää!

Fressis
Kysymys & vastaus

Heippa ja kiitos kysymyksestäsi!

Voimistelu onkin monipuolinen ja haastava liikuntalaji. Voimistelu kehittää mm. vartalon hallintaa, ketteryyttä, lihaskuntoa ja liikkuvuutta. Kerrot harrastaneesi voimistelua päivittäin viimeisen puolen vuoden aikana ja nyt tuntuu, että sitä taitaa olla liikaa. Hienoa, että olet pysähtynyt pohtimaan omaa jaksamistasi.

Kysymyksessäsi pyydät vinkkiä, miten voisit vähentää liikkumista. Päivittäinen liikkuminen on hyvä juttu, mutta on hyvä pitää mielessä se, mistä tulee oikeasti itselle hyvä olo ja mieli. Liikutko näin paljon itsesi vuoksi vai sen vuoksi, että voit näyttää taitojasi muille? Yleisesti suositellaan, että nuori liikkuisi vähintään tunnin päivässä. Viikon aikana on hyvä liikkua myös eri tavoin, niin että noin puolet olisi reipasta ja hengästyttävää liikkumista ja puolet kehonhallintaa, voimaa ja liikkuvuutta kehittävää. Kaikista tärkeintä on kuitenkin löytää itselleen sopiva yhdistelmä eri liikkumisen tavoista, niin että kroppa ja mieli jaksaa. Lepo on myös tärkeää palautumisen kannalta. Jos seuravana päivänä kroppa tuntuu väsyneeltä, voisi päivän aikana kokeilla esimerkiksi kevyempää kävely- tai pyöräilylenkkiä.

Toivottavasti tästä on sinulle apua ja löydät itsellesi sopivan tavan ja määrän liikkua. Mukavaa kesän jatkoa!

Fressis
Kysymys & vastaus

Moikka ja kiitos kysymyksestäsi!

9-vuotiaan unentarve on vuorokaudessa noin kymmenen tuntia, mutta yksilölliset vaihtelut voivat olla suuria. Lapsi tarvitsee kuitenkin riittävästi unta kehittyäkseen ja kasvaakseen. Myös aivot tarvitsevat unta levätäkseen ja palautuakseen viriketulvasta.

Liikkua tulisi vähintään 1,5-2 tuntia päivässä. Liikunta voi olla muutakin kuin urheiluharrastus, esim. leikkimistä, koulumatkojen kävelyä tai pyöräilyä sekä pihahöntsäilyä. Puolet tuosta 1,5-2 tunnista tulisi kuitenkin olla reipasta liikkumista, eli sellaista missä hengästyy edes jonkin verran.

Kivaa kesän odotusta!

Fressis