LiikeYleinen

20 x luontoretki – löydä itsellesi sopivin retkikohde eri puolilta Suomea

Onko mitään ihanampaa, kuin Suomen kesä ja virkistävä ulkoilma! Kotihiiri, aloitteleva eränkävijä, auringonpalvoja, historian ystävä, sporttaaja tai konkarivaeltaja – täältä löydät itsellesi sopivan luontoretkikohteen.

20 x luontoretki – löydä itsellesi sopivin retkikohde eri puolilta Suomea

1. Kotihiiri: päiväunet tai koko yö makuupussissa ulkona

Pystytä teltta pihalle tai vie patja parvekkeelle ja sujahda makuupussiin. Sopii mukavuudenhaluisille!

2. Aloitteleva eränkävijä: eväsretki farkuissa ja tennareissa

Kerää kaveriporukka ja suunnittele maukkaat eväät. Jos pakkaat mukaan grillattavaa, varmista, ettei metsäpalovaroitus ole voimassa.

  • Sipoonkorven kansallispuisto on parinkymmenen kilometrin päässä Helsingin keskustasta, ja sinne pääsee julkisilla liikennevälineillä. Alueelta löytyy esimerkiksi 1,4 kilometrin reitti, jonka varrella laiduntaa lehmiä sekä alle 5 kilometrin reitti, jonka varrella on tulentekopaikka ja laavu.
  • Kurjenrahkan kansallispuisto sijaitsee bussimatkan päässä Turun keskustasta ja Säkylästä. Alueelta löytyy monia aloittelijalle sopivia muutaman kilometrin reittejä sekä pitkiä lenkkejä kokeneemmille retkeilijöille.
  • Seitsemisen kansallispuisto sijaitsee 50 kilometrin päässä Tampereelta, ja sinne on bussiyhteys. Osa reiteistä sopii liikuntaesteisille. Alueella toimii perinnetila, ja ravintolassa päiväretkeilijän nälkä talttuu, jos eväiden kantaminen ei innosta.

3. Auringonpalvoja: kohteet hiekkarantoja rakastavalle

Pakkaa kassiin aurinkorasva, aurinkolasit, hattu sekä aurinkovarjo ja ota haltuun jonkun Suomen upeimmista hiekkarannoista.

  • Oulujärven retkeilyalue sijaitsee ”Kainuun oman meren” eli Oulujärven rannoilla. Tänne pääset julkisilla liikennevälineillä, ja paikan päältä voit vuokrata soutuveneitä ja kajakkeja. Retkireitit esimerkiksi Makkaraniemen pitkälle hiekkaniemelle lähtevät Manamansalon leirintäalueelta.
  • Dagmarin puistosta löydät ihanan luonnonlähteen ja paikkoja päivänpaistatteluun hiekkarannalla sekä tsaarinajan historiaan sukellukseen. Myös tänne pääset bussilla. Puisto sijaitsee Uudellamaalla noin 10 kilometriä Tammisaaresta Hangon suuntaan.
  • Päijänteen kansallispuisto sopii kaikenlaiseen retkeilyyn ja on erityisesti melojan paratiisi. Hienoimmat hiekkarannat löytyvät saarista. Nappaa teltta mukaan ja hyppää vuoroveneeseen Padasjoen satamasta. Päijänteen asiakaspalvelu voi neuvoa parhaimmat hiekkarantamaisemat.

4. Historian ystävä: hurjia tarinoita eri puolilta Suomea

Antaudu esi-isien kulkureittien, 1400-luvun ”modernin” linnan ja Suomenlinnan villin pikkuveljen tarinoiden vietäväksi.

  • Suomussalmen ja Kuusamon välissä Hossan kansallispuistossa pääset kulkemaan jalan tai meloen samoja reittejä kuin seudun ensimmäiset ihmiset noin 10 000 vuotta sitten. Täältä löydät Suomen pohjoisimman kalliomaalauksen, ja Somerjärven Värikalliosta noin 3500 vuotta vanhat kalliomaalaukset.
  • Kaarinasta löytyvät Kuusiston piispanlinnan rauniot voivat nyt tuntua syrjäisiltä, mutta aikanaan linnassa elettiin ylellisesti modernien mukavuuksien parissa. Keskiajalla rakennettu linna eli loiston kautta 1400-luvun alussa, jolloin se oli hengellisen ja poliittisen vallan keskus.
  • Vallisaari sijaitsee 20 minuutin lauttamatkan päässä Helsingin kauppatorilta. Keskiajalla sitä kutsuttiin Lampisaareksi, ja se oli keskellä korpea, sillä Helsinkiä ei ollut vielä perustettu. 1700-luvulla saarta käytettiin Suomenlinnan huoltosaarena, ja samalla vuosisadalla sinne muuttivat myös luotsit. Luotsit aiheuttivat jonkin verran päänvaivaa järjestysvallalle, sillä heitä epäiltiin viinan salakuljetuksesta. Kukoistuskauttaan Vallisaari eli 1800-luvulla, ja se oli tärkeä osa Pietarin puolustusta. Tarina kertoo, että Vallisaaressa kuljeskelee päätön eversti. Merkittyjä reittejä voi kulkea omin päin, mutta Vallisaaressa järjestetään myös maksullisia opastettuja kierroksia.

5. Sporttaaja: retkikohteita maastopyöräilyn ystävälle

Loma ei ole lomaa ilman kunnon sporttipyrähdystä. Moni kansallispuisto sopii mainiosti maastopyöräilyyn.

  • Syötteen kansallispuistossa Pohjois-Pohjanmaalla voit vuokrata pyörän ja yhdistellä alueen reiteistä itsellesi sopivan. Alue on maastopyöräilijän paratiisi, ja huoltokin toimii, kiitos yrittäjien.
  • Vuonna 2017 avatusta Hossan kansallispuistosta löytyy mainioita maastopyörälenkkejä niin kokemattomille kuin kokeneille maastopyöräilijöille.
  • Pallas-Yllästunturin maastopyöräreittejä on paljon. Alueen erikoisuus on Ylläksen reittiverkosto talvipyöräilyyn.

6. Konkarivaeltaja: reittejä monen päivän vaelluksille

Kun päiväretki tai pyöräilypyrähdykset eivät haasta tarpeeksi, suuntaa yöpymisiä sisältävälle vaellukselle pohjoisen villiin luontoon.

  • Oulangan kansallispuiston Karhunkierros on tunnettu reitti, joka sopii hyvin vaikka ensimmäiseksi pitkäksi vaellukseksi. Elämys on etenkin Oulangan vapaana ryöppyävät kosket, jotka nekin aikanaan aiottiin valjastaa.
  • Pallas-Yllästunturin reiteillä voit tehdä pitkiä vaelluksia. Esimerkiksi Hetta-Pallaksen reitillä on noin 15–20 kilometrin päivämatkat. Halutessasi voit ostaa palvelun, jossa paikallinen yrittäjä kuljettaa rinkkasi yöpymispaikkaan. Saati itse voit kävellä päivän pelkkä pikkureppu selässä. Alueella voit yöpyä autiotuvissa, hotellissa tai teltassa.
  • Urho Kekkosen kansallispuisto sijaitsee Inarin, Sodankylän ja Savukosken alueella Lapissa. Saariselältä ja Kiilopäältä lähtee useita päiväretkiksi sopivia reittejä. Lisäksi alueella on monia pitempiä vaellusreittejä.

Teksti Johanna Liukkonen

 

Maastopyöräilyreittejä sekä lyhyitä ja päiväretkilenkkejä löytyy lukuisista muistakin Metsähallituksen kohteista, joita tässä jutussa ei mainita. Kaikki retkikohteet, kansallispuistot  sekä niiden tarkan sijainnin sekä reitit ja muut tiedot löydät Metsähallituksen sivuilta.

Kysymys & vastaus

Moikka! Kiitos viestistä.

Kysymyksesi ei ole yksinkertainen, ja herättää paljon lisäkysymyksiä. Lyhyt vastaus kysymykseesi on kyllä, teit tilanteessa mielestämme väärin. Toimit tietoisesti koulun sääntöjen ja yhteisten toimintatapojen vastaisesti, eikä luvan kysyminen muutamalta pojalta tässä tilanteessa riitä. Koulun säännöt ovat olemassa syystä. Se, että kysyit luvan pojilta tulla heidän pukuhuoneensa suihkuun, on hieno asia, ja olet siinä toiminut aivan oikein. Paikka tällaiselle yhteissuihkulle oli kuitenkin väärä, ihan jo senkin vuoksi, että jollekin toiselle pojalle, keltä asiaa ei kysytty, ei yhteissuihku välttämättä ollut ok.

Kysymykset, joita viestisi meissä herättää, liittyvät siihen miksi halusit mennä suihkuun poikien kanssa? Koska emme voi jutella aiheesta täällä, mielestämme olisi hyvä, että kävisit keskustelemassa siitä vielä Väestöliiton seksuaalineuvontachatissa. Chatissa voit keskustella kaikesta seksuaalisuuteen liittyvästä seksuaalineuvojan kanssa, ja keskustelut ovat kahdenkeskisiä ja käydään nimettöminä. Sieltä voit saada myös vinkkejä siihen, miten jatkossa voisit tällaisissa tilanteissa toimia.

Kivaa syksyä!

Fressis
Kysymys & vastaus

Moikka!

Koululiikunnassa tehdään ja kokeillaan erilaisia liikuntalajeja ja -harjoituksia, ja valitettavasti kaikki eivät aina tykkää kaikesta. Myöskään opettaja ei aina voi vaikuttaa siihen, mitä asioita liikuntatunneilla tehdään, koska tietyt jutut on tehtävä opetussuunnitelman mukaisesti.

Ikävä kuulla, että pitkän matkan juokseminen harmittaa sinua noin paljon. Onneksi liikuntatunneilla tehtävät jutut kuitenkin vaihtelevat, joten toivottavasti jokin toinen liikuntalaji olisi sinulle mieluisampi ja tuottaisi hyvää mieltä ja oloa. Jos et koe liikunnan iloa liikuntatunneilla, voisitko harrastaa vapaa-ajalla jotain sellaista liikuntaa, josta pitäisit? Liikuntamuotoja ja -lajeja on monia. Myös arkiliikunta, kuten pyöräileminen tai käveleminen kouluun, tai portaiden valitseminen hissin sijaan on hyvä tapa lisätä päiviin liikkumista.

Lisää liikkumisesta voit lukea Fressiksen tietopankista.

Aurinkoista syksyä!

Fressis
Kysymys & vastaus

Moikka ja kiitos kysymyksestäsi!

Kiva kuulla, että olet löytänyt itsellesi mukavia tapoja liikkua 😊

Lasten ja nuorten liikkumissuosituksissa suositellaan reipasta, rasittavaa ja monipuolista liikkumista vähintään 60 minuuttia päivässä. Kertomasi perusteella tämä täyttyy sinulla varmaankin monena päivänä lenkkien ja välituntipelien parissa. Todennäköisesti liikut siis pääsääntöisesti ihan riittävästi 😊 Tärkeää on myös se, että liikut tavoilla, joista itse tykkäät ja sinulle tulee hyvä mieli.

On myös hyvä muistaa, että ”liikuntaharrastuksia” voi täydentää arjessa liikkumisella. Päivittäinen liikkuminen voi siis rakentua lenkkeilyn ja pelailun lisäksi esimerkiksi koulumatkojen kulkemisesta kävellen/pyörällä tai portaiden käytöstä hissin sijaan.

Lisätietoa aiheesta voit lukea Fressiksen tietopankista.

Kivaa syksyä!

Fressis

Namikolinx: ”Vihasin koululiikuntaa”

Videolla Namikolinx kertoo koululiikunnan aiheuttamista negatiivista fiiliksistä ja siitä, miten hän kokee, ettei ole kovin liikunnallinen ihminen. Ala-asteella hän suorastaan kieltäytyi osallistumasta liikuntatunneille, mutta mitä tapahtui, kun lukioaikaan hän...

Kysymys & vastaus

Hei, ja kiitos hyvästä kysymyksestäsi.

Nykyinen mediaympäristö haastaa jatkuvalla tietotulvallaan, eikä luotettavan tai selkokielisen terveystiedon haarukointi tietomassan keskeltä ole todellakaan helppoa tai yksinkertaista. Pohdinkin siis, että olet ehkä törmännyt jonkinlaisiin uutisiin tietokoneiden ja kännyköiden syöpävaarallisuudesta. Tämän kaltaisten uutisten otsikointi on usein harhaanjohtavaa ja näyttävää, milloin niistä saattaa jäädä myös vääränlainen mielikuva. Viime vuosina matkapuhelimien syöpävaarallisuudesta on puhuttu silloin, kun asiaa on tutkittu jyrsijöiden (kuten rottien tai hiirien) avulla. Ihmiselle matkapuhelimet ja tietokoneet ovat tämän hetkisen parhaimman tiedon perusteella pääsääntöisesti vaarattomia, mutta lisää tutkimusta aiheesta tarvitaan edelleen.

Usein tätä teemaa lähestytään siitä näkökulmasta, että kyseiset laitteet säteilevät tai ovat yhdistettynä internettiin. Suomessa ja muualla maailmassa myytäville laitteille on kuitenkin asetettu tähän liittyvät erittäin tarkat säädökset, joita valmistajien on pakko noudattaa. Silloin kun puhumme matkapuhelimessa, puhelin säteilee radiotaajuuksia lähellä kehoa (ihoa ja korvaa). Radioaaltojen ainoa tieteellisesti todennettu vaikutus ihmiselle on kehon kudoksien (kuten esimerkiksi ihon ja pään) lämpeneminen. Matkapuhelimet eivät pääsääntöisesti lämmitä kudoksia niin paljon, että siitä olisi terveydellistä haittaa. Matkapuhelin altistaa eniten, kun siihen puhutaan huonossa kentässä ja puhelin on korvalla. Muut käyttötavat, kuten puhelimen selaaminen netissä aiheuttavat selvästi pienemmän altistumisen. On kuitenkin syytä huomioida, että jos puhelimesta esimerkiksi jaetaan päivittäin samanaikaisesti nettiä (hotspot)  ja puhelimessa puhutaan monta tuntia päivässä, voi säteilylle altistuminen olla jo terveyden kannalta jollain tavalla merkittävää. Ihan varmuudella ei kuitenkaan voida sanoa, millaisia vaikutuksia sillä on.

Tämän hetkisen tiedon mukaan voidaan sanoa, että myöskään tietokoneet eivät itsessään aiheuta syöpää. Suurin osa syövistä liittyy ikääntymiseen. Syövän riski kasvaa sitä mukaa, kun ihmiselle tulee lisää ikää. Mitä pidempään ihminen elää, sitä enemmän hän ehtii altistua syövän riskitekijöille. Siksi ikääntymisen myötä on todennäköisempää, että soluihin kertyy vaurioita, jotka voivat aiheuttaa syöpää. Elinympäristössämme ja elintavoissamme on tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa riskiin sairastua syöpään. Ympäristössä on useita kemikaaleja ja muita tekijöitä, jotka voivat lisätä syövän riskiä. Nämä yhdisteet voivat olla luonnollisia (kuten auringon säteily) tai ihmisen tuottamia, kuten jotkut kemikaalit tai tupakan savu. Myös jotkin virukset ja bakteerit voivat aiheuttaa syöpää. Yksilö itse ei voi aina vaikuttaa siihen, mille ympäristön aiheuttamille riskitekijöille hän altistuu. Vaikka tietokoneet eivät siis yksittäisenä tekijänä ole syöpävaarallisia, on tietokoneella tai ruudun edessä pitkään istuminen ja oleilu tutkitusti terveydelle haitallista: siksi kannattaa aina muistaa pitää taukoja minkä tahansa ruudun äärellä ollessa ja pitää päivittäisestä liikkumisesta huolta. Voit lukea lisää päivittäisestä aktiivisuudesta esimerkiksi täältä. Säännöllisellä liikunnalla, sekä muilla terveellisillä elintavoilla, kuten monipuolisella ravitsemuksella, tupakoimattomuudella ja alkoholinkäytön välttämisellä voidaan ehkäistä syöpää. On arvioitu, että 40 prosenttia syövistä voitaisiin ehkäistä terveellisillä elintavoilla, ja elintapojen merkitys korostuu iän karttuessa.

Syöpää ei kannata liikaa pelätä tai murehtia terveenä ja nuorella iällä – eikä muutoinkaan elämän aikana. On luonnollista, että sen kaltaiset sairaudet voivat pelottaa ja on hyvä ottaa asioista selvää, mutta liiallinen yliajattelu syöpään liittyen ei ole tarpeen. Jos on huolissaan omasta voinnistaan tai huomaa kehossaan huolestuttavia muutoksia, kannattaa asiasta käydä keskustelemassa terveydenhuollon ammattilaisen, kuten kouluterveydenhoitajan kanssa. Jos sinulla on lisää syöpään liittyviä kysymyksiä tai pohdintoja, voit lähettää meille lisäkysymyksiä tai olla yhteydessä neuvontapalveluumme. Lisäksi voit tutustua Sylva Ry:n sisältöihin.

Lähde:  Ovatko kännykät vaarallisia?

Fressis

Julia Ahonen: ”Motivaatiota & Vinkkejä liikuntaan”

Julia Ahoinen kertoo Youtube-vidoellaan liikkumisen motivaation löytämisestä. Julia pohtii, miten motivoitua liikkumaan ja millaisia muutoksia rutiineihin voi tehdä helpoti. Kun liikkeen lisäämiseen lähtee pienillä teoilla, kuten rappusten valinnalla hissin...