Haun tulokset

Moikka! Hyvä kysymys!

Pelaamisessa on monia hyviä puolia, kuten pelikaverit tai erilaisten taitojen kehittyminen. Kuten mikä tahansa muukin harrastus, voi pelaaminenkin kuitenkin muuttua liialliseksi. Etenkin kasvuiässä on tärkeää, että arki on tasapainoista ja monipuolista. Hyvinvointia tukeva päivä koostuu koulunkäynnin lisäksi rauhallisista ruokailuhetkistä, itselle tärkeiden ihmisten kanssa vietetystä ajasta, liikkumisesta, riittävästä unesta sekä itselle mieluisten asioiden tekemisestä kuten harrastuksista.

Jokaiseen päivään ei toki mahdu kaikkea, mutta jos useampana päivänä kuluu 10 tuntia pelaamiseen, ei viikon aikana jää riittävästi aikaa muihin tärkeisiin asioihin. Etenkin riittävä uni on tärkeää ja noin hurja määrä pelaamista vaikuttaa siihen varmasti. Pelaaminen kannattaakin aina lopettaa pari tuntia ennen nukkumaanmenoa, jotta mieli voi rauhoittua. Myös jonkinlaista liikkumista olisi syytä olla jokaisessa päivässä, sillä se edesauttaa kehon tervettä kasvua.

Voit koittaa vähentää pelaamistasi sopimalla sille rajoja. Ne voivat olla esimerkiksi sellaisia, että pelaat vain, kun olet saanut läksyt tehtyä tai pidät tunnin välein tauon, jolloin käyt kävelyllä ulkona, ja että lopetat pelaamisen hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa. Se että kysyit täältä apua, on hyvä merkki siitä, että hyvinvointisi on sinulle tärkeää. Voisit jutella pelaamisestasi myös joko kotona tai koulun terveydenhoitajan kanssa. Voisitte yhdessä miettiä mikä määrä pelaamista on sinulle sopivaa, jotta se ei vaikuta hyvinvointiisi. Yksin sitä voi olla vaikea arvioida ja kertomalla saat vähentämiseen myös aikuisen tuen.

Tsemppiä yhteisiin keskusteluihin!

Moikka!

Tiedätkö, että on tosi hienoa, että tunnistat että voisit tarvita apua ja lähdit sitä hakemaan. Se on ensimmäinen iso askel oman tilanteen muuttamisessa.

20 tuntia päivässä on pitkä aika ja sillä voi olla monenlaisia seurauksia. Pelaten vietetty aika voi eristää muusta elämästä ja aiheuttaa myös fyysisiä oireita, kuten niska- ja hartiakipua, päänsärkyä ja uniongelmia. Osaatko sanoa, miksi pelaat niin paljon? Mitä pelaaminen sinulle antaa, ja voisitko saada niitä kokemuksia muilla keinoin? Joskus saatetaan esim. pelata, kun arjessa ei tunnu olevan muuta mielekästä, kivaa tekemistä. Tai se voi olla pakokeino, jos kokee esim. kiusaamista tai arjessa on muita kurjia asioita.

Se, että pelaa paljon ei tarkoita suoraan riippuvuutta. Riippuvuudesta voi olla kyse silloin, jos pelaamisen lopettamisesta, tai pelittömistä päivistä seuraa ahdistusta, tai ne tuntuvat ihan mahdottomalta ajatukselta. Onko sinulla tällainen tilanne? Mitä kotona olevat aikuiset sanovat tilanteeseen? Jos kotona ei asiaan puututa, on syytä hakea tukea kodin ulkopuolelta. Onko koulussa joku sellainen aikuinen, jonka kanssa voisit asiasta jutella? Tai esim. nuorisotilalla?

Voisit itse kokeilla vähentää pelaamista pienin askelin. Kokonaan lopettaminen voi olla vaikeaa, mutta mitä jos otat ensin tavoitteeksi, että lopetat pelaamisen vaikka aina tiettyyn kellonaikaan? Tai koitat pitää viikossa edes yhden päivän – tai puolikkaan – jolloin et pelaa lainkaan? Yksin pelaamisen vähentäminen voi olla vaikeaa, varsinkin jos pelaaminen tarjoaa jotain sellaista, jota et muuten elämässäsi saa. Siksi olisi nyt hyvä, että juttelisit asiasta aikuisten kanssa. Jos et tiedä kenen puoleen kääntyä, voit jutella myös esim. nimettömänä lasten ja nuorten chatissa. Löydät chatin tästä linkistä.

Tilanteeseen saadaan varmasti muutos, kun vain saat siihen tukea!

Moi ja kiitos viestistäsi!

Olit huolissasi siitä, ettet kykene itkemään. Oletko kyennyt ennen? Onko tilanteessa tapahtunut muutos? Jokainen ilmaisee tunteitaan eri tavoin, eikä itkeminen ole mikään ainoa oikea tapa. Mutta jos itkeminen on aiemmin ollut tuttu tapa purkaa tunteita ja nyt itkua ei enää tule, on asiasta hyvä jutella. Masennus on yleinen sairaus, joka näkyy mm. mielialassa ja toimintakyvyssä. Lievää masennusta sairastavalla arki usein sujuu, vaikka se vaatiikin enemmän ponnistelua. Masennus ei ole myöskään aina pelkkää synkkyyttä, vaan myös sosiaalinen, iloinen ja reipas ihminen voi olla masentunut. Masennuksen keskeinen oire on kuitenkin mielialan ja mielihyvän kokemisen lasku, joka jatkuu pidempään. Voit lukea lisää masennuksesta täältä.

Se, onko kyse masennuksesta, vai jostain muusta, ei ole ehkä tärkeintä, vaan se, miten tilanne vaikuttaa sinun oloosi. Omasta olosta ja huolista kannattaa jutella hyvin matalalla kynnyksellä esim. kouluterveydenhoitajan kanssa, jos kotona juttelu ei tunnu hyvältä. Yksin ei kannata pyöritellä, silloin asiat usein paisuvat. Jos et tiedä kenen puoleen kääntyä, käy juttelemassa nimettömänä aikuisen kanssa esim. Sekasin-chatissa. Joskus myös muiden nuorten kanssa juttelu voi auttaa. Sekasin-Discordissa voit jutella nimettömänä ja peilata ajatuksiasi muiden kanssa.

Kerroit myös, että stressaat ulkonäköäsi. Vanhemmilla on tapana joskus puuttua vähän liikaakin nuorten elämään, etenkin siinä vaiheessa, kun nuoret alkavat aikuistua ja irtaantua. Äitisi kommentit kannattaa sivuuttaa, hänelle voi sanoa, että ne eivät tunnu sinusta mukavilta. Jos mielessä on muita murheita, niin silloin pienemmätkin asiat voivat alkaa tuntua isommilta kuin ovatkaan. Silloin kannattaa koittaa suodattaa ikävää oloa tuovat asiat ja keskittyä sellaisiin asioihin, tai ihmisten seuraan, jotka saavat oloa paremmaksi.

Vapaa-ajan viettämisessä pelien ääressä ei ole mitään vikaa, etenkin jos koet pelien tarjoavan onnistumisen tunteita. Kunhan pelien ohella jää energiaa muuhun, kuten koulunkäyntiin ja ihmissuhteiden ylläpitoon, ja arkeen kuuluu myös jonkin verran liikuntaa, ei asiasta tarvitse huolestua. Pelaaminen on ihan yhtä hyvä harrastus, kuin mikä tahansa muukin. On tärkeää, että elämässä on hyvää mieltä tuovia asioita, joten jos pelaaminen on sinulle sellainen, on siitä hyvä pitää kiinni. Älä epäröi hakea lisää tukea pohdintoihisi, jos siltä tuntuu, ja jotta voit keskittyä elämässä hyvää tuoviin asioihin!

Tsemppiä syksyyn!

Moikka ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä!

Ruutuajaksi määritellään aika, jota vietetään älypuhelimen, tabletin, tietokoneen, television tai pelikonsoleiden parissa. Nuorille suositeltu ruutuaika on korkeintaan kaksi tuntia päivässä.

Vaikka älylaitteisiin liittyy paljon positiivisia juttuja, kuten yhteydenpito kavereihin, pelien pelaaminen ja uusien taitojen opettelu, on päivittäistä ruutuaikaa kuitenkin hyvä rajata. Runsas ruutuaika voi aiheuttaa erilaisia fyysisiä oireita, kuten niska-hartiakipuja, alaselkäkipuja, päänsärkyä sekä silmäoireita. Lisäksi runsas ruutuaika voi häiritä unta ja lisätä liikkumattomuutta. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta olisikin tärkeää varmistaa, että arkeen sisältyisi myös mm. säännöllistä liikuntaa sekä riittävästi unta ja lepoa. Lisätietoa aiheesta voit lukea Fressiksen tietopankista.

Mukavaa alkanutta kevättä!